Sotilasdiakoni

Sotilasdiakoni toimii Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kirkollisessa työssä.

Sotilasdiakoni palvelee omassa sotilasarvossaan ja kantaa tehtävänsä tunnuksena kirkollisen työn koulutusmerkkiä. Heinäkuun alussa 2009 voimaan tullut yleinen palvelusohjesääntö poisti käytöstä erillisen sotilasdiakonin palvelusarvon. Ennen tätä sotilasdiakoni rinnastettiin koulutuksesta ja tehtävän vaativuudesta riippuen sotilasvirkamieheen - sotilasmestariin, luutnanttiin tai yliluutnanttiin.

Sotilasdiakoneina voivat toimia kirkolliseen virkaan pätevöityneet sosionomit (AMK), nuorisotyönohjaajat, diakonit ja diakonissat sekä teologit, jotka eivät ole pappeja. Työtehtäviin kuuluvat suunnilleen samat asiat kuin sotilaspastorin tehtäviin. Tehtävät, joihin tarvitaan selkeästi pappia, kuten pääosa ns. kasuaalitoimituksista kuuluu sotilaspapin tehtäviin. Monissa näistä sotilasdiakoni voi toimia avustajana tai hoitaa jotkin tehtävät itsenäisesti (esim. sielunhoito ja rippi).

Sotilasdiakoni tukee sotilaspappia ja voi toimia hänen sijaisenaan tietyin rajoituksin sekä ennen muuta tuoda oman ammattiosaamisensa papin tueksi.