Romanit
Wikipedia
Romanit (romanin kielen sanasta rom, ihminen)[1]on nykyisen pohjoisen Intian alueelta aikoinaan lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa.
Romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 20 miljoonan tietämillä. Noin 9–10 miljoonaa romania elää Euroopassa. Suurimmat keskittymät ovat Balkanin niemimaalla, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä ja muissa entisissä itäblokin maissa. Lisäksi pienempiä yhteisöjä asuu Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Maat, joissa romanien määrä ylittää miljoonan, ovat entinen Jugoslavian alue, Venäjä, Espanja, Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina. Romanit ovat historian saatossa levittäytyneet varsin laajalle, mutta eivät missään valtiossa muodosta enemmistöä. Suhteessa väkilukuun romaneja on eniten Slovakiassa, 320 000 henkeä 5,4 miljoonasta asukkaasta. Suomessa romaneja on vajaa 10 000.[2]
Romaneja on historiansa aikana vainottu, ja vainotaan edelleen useissa paikoissa.[3] Heidän elinkeinonsa ovat perinteisesti liittyneet hevosiin ja kaupusteluun.
Romanien omissa kielissä heistä käytetään muun muassa nimityksiä rom ja sinto. Englanninkielinen nimitys gipsy tai gypsy tulee sanasta Egyptian, koska ennen vanhaan luultiin romanien tulleen Egyptistä. Romanit ovat kotoisin Intiasta, ja romanikieli kuuluu indo-arjalaisiin kieliin, kuten monet Intian tärkeimmistä kielistä, esimerkiksi urdu, hindi, sanskrit ja gudžarati. Romaneista on aiemmin käytetty Suomessa yleisesti nimitystä mustalainen, mutta nykyään sitä pidetään usein halventavana[4]. Suomen romanit nimittävät itseään usein tummiksi, sekä kaaleiksi romanikielen "mustaa" tai "tummaa" tarkoittavan sanan mukaan. Romaneja kutsuttiin Suomessa aiemmin myös tattareiksi ja mustiksi tataareiksi, kun heidän luultiin olevan peräisin Itä-Euroopasta. Romania yhdistetään joskus virheellisesti romaneihin, vaikka nimien yhdenkaltaisuus on sattumaa. Romaniassa kuitenkin on eniten romaneja Euroopassa.
Romaneilla on myös oma lippu ja laulu. Lipussa ratas kuvaa romanien vaeltelua entisaikoina. Romaniyhteisön laulu on Gelem Gelem, eli Kuljen Kuljen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Romanien uskotaan lähteneen Intiasta suunnilleen 1000-luvulla, Punjabin maakunnasta, jonka jälkeen he ovat kulkeneet nykyisen Afganistanin, Iranin, Armenian ja Turkin läpi Eurooppaan. Romaneja asuu edelleen niinkin kaukana Aasiassa kuin Iranissa. 1300-luvulle tultaessa romanit olivat saavuttaneet Balkanin ja 1500-luvulla Skotlannin ja Suomen. Osa romaneista taas siirtyi Syyrian kautta Pohjois-Afrikkaan, tullen Eurooppaan Gibraltarinsalmen kautta 1400-luvulla. Molemmat reitit kohtasivat nykyisen Ranskan alueella.
Romanien vaelluksen syy on tuntematon. On arveltu, että romanit olivat alun perin alempikastisia hinduja, jotka värvättiin sotureiksi, jolloin he nousivat sotilaskastiin ja heidät lähetettiin länteen vastustamaan muslimien levittäytymistä. Toisen teorian mukaan he olivat vankeja, joita muslimit ottivat valloittaessaan Pohjois-Intian, jonka jälkeen heistä tuli erillinen väestö vankeusalueillaan. Eräiden tietojen mukaan Ghaznin hallitsija Mahmud olisi ottanut puoli miljoonaa vankia Sindhin ja Punjabin valtauksessa. On omituista, etteivät romanit palanneet Intiaan vaan lähtivät länteen, mutta se saattaa liittyä muslimien alaiseen asepalvelukseen.
Saavuttuaan Eurooppaan romanit kohtasivat monissa paikoissa vihamielisyyttä, joka on jatkunut siitä lähtien. Romaniassa romanit orjuutettiin viideksi vuosisadaksi ennen vapautustaan 1864. Muualla Euroopassa he kohtasivat erilaista vihamielisyyttä karkotuksesta lasten ottamiseen pakkotyöhön. Romanien muutto Yhdysvaltoihin alkoi kolonialismin aikana pienestä ryhmästä Virginiassa ja Ranskan Louisianassa. Suurempi muutto alkoi alkoi 1860-luvulla Britanniasta ja suurin 1900-luvun alussa Itä-Euroopasta. Suuri määrä muutti myös Etelä-Amerikkaan.
Romanien syrjintä saavutti huippunsa toisessa maailmansodassa, jolloin natsit tuhosivat heitä suuria määriä holokaustissa. Juutalaisten, homojen, kommunistien, toisinajattelijoiden, slaavien ja vammaisten tavoin romanit oli tarkoitus hävittää, joten heidät lähetettiin pakkotyöhön keskitysleireille tai murhattiin saman tien, etenkin itärintaman tuhoamisosastojen toimesta. 200 000–800 000 romanin arvellaan kuolleen vainossa.
[muokkaa] Romanit Suomessa
-
Pääartikkeli: Suomen romanit
Suomen romanit edustavat Suomen perinteisintä romaniväestöä. Suomen romanit kutsuvat itseään kaaleiksi eli tummiksi (romanikielellä: Gale), mutta kuuluvat manouche-nimiseen ryhmään, josta johtuu joskus esiintyvä "mannettelu". Romaneja asuu Suomessa noin 10 000, joista suuri osa pääkaupunkiseudulla. Suomen romanit puhuvat yleensä suomea, mutta heillä on myös oma kalo-ryhmään kuuluva romanikielensä, jonka kantamuoto lienee kehittynyt erilleen muista romanikielistä Skotlannissa. Tämä kieli eroaa huomattavasti esimerkiksi Skandinavian ja Britannian romanikielistä. Romanikielet kuuluvat indoeurooppalaisten kielten Indoarjalaiseen alaryhmään, ja ovat romanien tapaan lähteneet levittäytymään eri puolille maailmaa nykyisen Intian seudulta. Romanit, ja heidän kielensä ja kulttuurinsa ovat kuitenkin saaneet runsaasti vaikutteita eri kansoista ja kulttuureista, joiden vaikutuspiirissä romanit ovat eläneet. Suomen ja muun Euroopan romanit ovat valtaosin kristittyjä.
Viime vuosina Suomeen saapuneet romanit kuuluvat lähinnä muihin kulttuuriryhmiin, ja heidän puhumiaan romanikieliä eivät Suomen romanit kunnolla tai juuri lainkaan ymmärrä. Uudemmat tulokkaat eivät yleensä ole tekemisissä Suomen romanien kanssa, eivätkä ryhmät yleensä tunne erityistä yhteenkuuluvuutta.
[muokkaa] Romaneihin liittyvät stereotypiat
Romanivainoilla ja joukkomurhaamisilla Adolf Hitlerin aikana on ideologiset juurensa vuosisatojen aikana syntyneessä rasistisessa käsityksessä romaneista. Rasistisella suhtautumisella on myös Suomessa pitkät perinteet.
Romaniheimojen saapuessa 1400-luvun puolivälissä Eurooppaan eurooppalaiset kuvittelivat, että heillä ja juutalaisilla olisi yhteinen alkuperä. Erotukseksi katsottiin ainoastaan se, että romanien katsottiin luoneen itselleen kristittyjen vainojen pelossa uuden kielen. Tämä käsitys kumottiin vasta 1750-luvulla.
1800-luvun alkupuolen kirjallisuus romantisoi romanielämää, mutta olennainen osa 1700-luvun vainojen perintöä siirtyi 1800-luvulla tehtyyn tieteellisenä pidettyyn tutkimukseen. Kirjassa Geschichte der Zigeuner, ihrer Herkunft, Natur und Art (1835) mainittiin romaneista:
»Kuka olisi saattanut aavistaa näiden rääsyisten varkaiden joukkion saapuessa Saksaan, että sellaisten irtolaisten jälkeläiset eivät tulisi neljän vuosisadan kuluttua olemaan yhtään sen parempia kuin esi-isänsä.»
Kirjoittajan mukaan mustalaiset olivat ”ihmiskunnan roskaväkeä”, joka oli saapunut Eurooppaan kuin ”Jumalan rangaistuksesta”. Kirjoittajan mielestä keskiajan suuret ruttoepidemiat olivat romanien ja juutalaisten syytä. Hän yhdisti kummatkin etniset ryhmät toistensa kanssa ulkonäön puolesta. Hänen mukaansa molemmat olivat työtä vieroksuvia, kieroja ja epärehellisiä. Romanit olivat hänelle varkaita ja juutalaiset kauppasivat varastettua tavaraa.
Suomalainen tietosanakirja vuodelta 1914 kuvaa mustalaisia seuraavasti:
»Elantonsa m. hankkivat kerjäämällä ja varastamalla, petollisella eläintenpuoskaroimisella ... yms. työllä... Henkiset, varsinkin taiteelliset lahjat ovat vähäiset... Tupakkaa polttavat ahkerasti sekä miehet että naiset, vieläpä lapsetkin. Puku on tavallisesti repaleinen...heidän asuntonaan on teltta,... Kiinteäasuntoiset asuvat huonoissa olkikattoisissa savimajoissa. Yleisestä poiketen Suomen m. ovat siistimpiä ja paremmin puettuja kuin muut heimolaiset.»
Otavan suuren tietosanakirjan (1962) mukaan ”säännöllistä työtä m. [mustalaiset] yleensä karttavat”.
Romanikulttuuriin kuuluu myös vaatetus. Romanit pitävät siistiä vaatetusta tärkeänä, kuten puhtautta muutenkin. Romaninaisen vaatetus on kansanpuku (ei kansallispuku). Romaninaisen perinneasu on värikäs: siihen kuuluu yksivärinen, melko pitkä ja eritoten leveä hame ja tavallisesti valkoinen lyhyehkö kevyt paita, jonka hihat ovat hiukan pussimaiset. Lisäksi asussa voi olla lyhyt liivi, kirjavia huiveja ja runsaasti koruja. Romanimiesten paita on kevyehkö kuten naisilla, pidempi vain, eikä niin avokaulainen. Lisäksi miehet käyttävät lyhyttä liiviä, mustia housuja ja lakerikenkiä. Suurin osa romaninuorista vielä nykyäänkin haluaa pukeutua perinteiseen romanivaatetukseen.
Vuonna 2007 Yleisradio lähetti Manne-tv -nimistä televisio-ohjelmaa, jota syytettiin rasismista. Ohjelman nimi muutettiin sittemmin Romano-tv:ksi. Myös Hannu Karpo on tuonut romanit esille tv-ohjelmassaan.[5]
[muokkaa] Romanien etujärjestöt
Romanien etujärjestö on Suomen Romaniyhdistys (perustettu 1967; vuoteen 1989 Suomen mustalaisyhdistys). Valtakunnallisesti toimivia järjestöjä ovat lisäksi Romaniyhdyshenkilöiden yhdistys (perustettu 1993), Gypsies Future-Nuorten Romanien Tukiyhdistys (perustettu 1996) ja romanien monikulttuuriyhdistys Névo Roma (1999). Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Opetushallituksen alla toimii taas romaniväestön koulutusyksikkö. Kristilliset lastensuojelu- ja sosiaalijärjestöt Romano Missio (Mustalaislähetys, perustettu 1906) ja Elämä ja Valo (perustettu 1964; vuoteen 2004 Suomen Vapaa Romanilähetys) tekevät vapaaehtoistyötä romanien hyväksi.
[muokkaa] Kansainvälinen romanipäivä
Huhtikuun 8. vietetään kansainvälistä romanipäivää joka pyrkii nostamaan esiin romanivähemmistön ongelmat eri puolilla Eurooppaa. Tällöin kampanjoidaan etenkin syrjintää vastaan. Se on yleistä Itä-Euroopan entisissä sosialistimaissa. EU:n ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg on syyttänyt unionia suurimman vähemmistönsä unohtamisesta. Romaneilta evätään yhä perusihmisoikeudet monissa Euroopan maissa. Heillä on selvästi valtaväestöä heikompi koulutus ja terveys sekä huonommat työpaikat ja asuinolot. Koulutus parantaisi romanien oloja. Romanilapsille tarvitaan nykyistä parempia mahdollisuuksia päästä esikouluun ja saada oppia myös äidinkielellään.[6]
Kansalaisia ei saa kohdella eriarvoisesti sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveyden tai vammaisuuden takia. Suomessa vähemmistövaltuutettu edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa ja yhdenvertaisuutta Suomessa työelämän ulkopuolella. Syrjintälautakunta käsittelee etnistä syrjintää arkielämässä. Lautakunnalta voi hakea käsittelyä loukkausasiassa.[7]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Hakusana romanit teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 6, Pid–sl. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6645-5.
- ↑ http://www.oph.fi/page.asp?path=1,438,3449,15851
- ↑ Rasismi luultua yleisempää Euroopassa 22.4.2009. YLE. Viitattu 22.4.2009.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ http://www.katsomo.fi/?treeId=329
- ↑ Romanijärjestöt: Syrjintä yhä arkea Euroopassa, Helsingin Sanomat
- ↑ Kansalaisuus, kielet ja vähemmistöt, suomi.fi
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Romaniasiain neuvottelukunta 25.9.2008. Sosiaali- ja terveysministeriö.
- Romanit Suomessa 17.8.2004. Opetushallitus.
- Ulkopuolella yhteiskunnan Elävä arkisto. Yleisradio.
- Nuoret ja vähäosaisuus Elävä arkisto. Yleisradio.
- http://www.elamajavalo.fi/
- http://www.romanomissio.fi/
- RomNews Society
- Europako Romano thaj Travelerengo Forumo
- European Roma Rights Centre
- Specalized Library with Archive ”Studii Romani” (bulgariaksi ja englanniksi)
- YLE Elävä arkisto: Minä olen mustalainen