Romanikieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee romanikieltä. Romanian kielestä on oma artikkeli.
Romani
Oma nimi Romani chimb
Tiedot
Alue pääasiassa Eurooppa, tosin kielen puhujat ovat laajalle levinneet eikä heillä ole omaa valtiota.
Virallinen kieli ei missään
Puhujia noin 4,8 miljoonaa
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalainen kielikunta
Kieliryhmä indoarjalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 rom

Romanikieli on indoarjalainen kieli. Kielestä on lukuisia murteita, joita monet eri maissa asuvat romanit puhuvat. Suomen romanikieli kuuluu romanikielen pohjoismurteiden kokonaisuudessa luoteismurteiden alaryhmään. Suomen romanikieli jakautuu vielä länsi- ja itämurteeseen[1]

Suomessa valtiovalta tukee romanikielen opetusta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä uudistetun lainsäädännön velvoittamana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romani kielen puhumista on pyritty säätelemään ennen pohjoismaissa esim. koulussa ja muutenkin yleisillä paikoilla, joten sen puhumista muiden seurassa ja yleisillä paikoilla on pyritty välttämään. Suurin osa Pohjoismaiden romanivähemmistöjen romanikielen taito on ollut häviämässä siitä johtuen.

Kieli tukee myös jossain määrin romanien yhteisöllisyyttä; kieli on saattanut toimia suojana valtaväestön hegemoniaa vastaan. Euroopan romanien historia kertoo valtaväestön ajatelleen, että romanit ovat kehittäneet kielensä vainojen ja kristinuskon vuoksi.lähde?

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanikieltä on mahdollisuus opiskella opettajan johdolla kouluissa. Suomessa on silti useita kouluja, joissa romanikielen opetusta ei ole järjestetty. Syynä voi olla resurssien puute, mutta myös se, ettei ryhmän vähimmäisoppilasmäärä täyty. Myös kielikursseja järjestetään, ja kieltä pyritään opettamaan romaneille tarkoitetuilla leireillä, jotta kielen taito kasvaisi ja pysyisi yllä.

Henry Hedmanin mukaan romanikieltä puhuu vähintään tyydyttävästi 60 prosenttia romaneista ja hyvin noin kolmannes. Taito painottuu vanhempaan väestöön niin että alle 50-vuotiaiden romanien romanikielen taito on selvästi heikompi kuin sitä vanhempien.[2]

Romanikielestä on kirjoitettu kirjoja, joita voi lainata kirjastosta. Kirjoista löytyy romanikielistä sanastoa ja romanikielen kieliopillisia rakenteita. Romanikieli on kehittynyt jonkin verran, joten siinä on myös vanhahtavia sanontoja mitä joku nuori ei välttämättä tunnista, tai modernimpia ilmaisuja jotka vanhemmalle ihmiselle ovat täysin vieraita. Romanikieltä pyritään koko ajan kehittämään ja elvyttämään.lähde?

Suomessa ei ole ainuttakaan romanikielellä kirjoittavaa kirjailijaa, mutta ulkomailla on useita.

Suomen romanin kieli on yksi Euroopassa puhuttavista romanin murteista. Murteet ovat etäällä toisistaan, kauempana kuin esimerkiksi viro ja suomi, mutta niillä on yhteiset juuret ja siksi yhteisiä piirteitä ja noin neljäsataa yhteistä sanaa. Esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa romanikieli on kuollut kieli, ja käytössä on vain irrallisia sanoja.[3]

Romanin kieli on itsenäisenä oppiaineena Prahassa Kaarlen yliopistossa. Jonkin verran sen opetusta on muuallakin. Suomessa kieltä opettaa Helsingin yliopistossa kokeiluna erikoistutkija Kimmo Granqvist, joka tekee kielelle kielioppia.[3] Syksystä 2012 kielenopetus on vakiintunut niin, että se on kaikille opiskelijoille vapaa sivuaine.[4]

Romanikielen asema on Suomessa turvattu lainsäädännöllä, mutta käytännössä asema ei ole toteutunut. Alle viidennes romanilapsista saa oman kielen opetusta.[3] Suomen 10 000 romanista romanin kieltä puhuu 6 000, mutta taitajat ovat iäkkäämpiä ihmisiä, ja kielitaito on sitä huonompi, mitä nuoremmista on kyse.[3]

Kansainvälinen romanikieli tai ulkomaiden romanien puhuma romanikieli ei ole sama asia kuin Suomessa käytetty romanikieli. Sanoilla on paljon yhteneväisyyksiä, mutta tämä ei kuitenkaan välttämättä takaa ymmärrystä. Suomessa on kuitenkin romaneja, jotka osaavat kansainvälistä romanikieltä.

Pararomani tarkoittaa kieltä, jonka äänne-, muoto- ja lauseoppi ovat peräisin jostakin muusta kielestä, mutta sanasto on romanikielestä. Tällainen kieli Suomessa on fennoromani, joka elää Suomen romanikielen rinnalla.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pulma 2012, s. 272
  2. Granqvist & Salo, s. 17
  3. a b c d Antti Tiainen, Suomen romanikielen pelastaja, Helsingin Sanomat 14,12,2011 sivu C 4
  4. Romanikieli ja -kulttuuri sivuainekokonaisuus, viitattu 8.11.2013
  5. Granqvist & Salo, s. 164

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Romanikielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja