Baltian maat
Wikipedia
Baltian maat viittaa kolmeen valtioon Itämeren itäpuolella:
Myös käsite Koillis-Eurooppa on saavuttanut suosiota maiden itsenäistyttyä Itä-Euroopasta erottautumisen vuoksi.lähde?
[muokkaa] Historia
Vuonna 1219 Tanska valloitti Pohjois-Viron. Samoihin aikoihin saksalainen ritarikunta valloitti etelästä ja lännestä käsin Latviaa ja Viroa. Ritarien perässä tuli saksalaisia hansakauppiaita. Kun maanomistus tämän seurauksen siirtyi saksalaisille, aateliset alistivat kantaväestön vähitellen maaorjiksi. Myös Pohjois-Viro siirtyi 1300-luvulla saksalaisen ritarikunnan valtaan.
1500-luvulla Venäjä, Puola, Tanska ja Ruotsi kävivät pitkiä sotia Baltiasta. Näiden seurauksena Ruotsi voitti Viron ja Pohjois-Latvian, kun taas Liettua siirtyi Puolalle. 1721 Venäjä liitti itseensä Viron ja Latvian ja vuonna 1795 Liettuan.
Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi 1918, mikä johti itsenäisyyssotaan Neuvosto-Venäjää vastaan. Kun Stalin ja Hitler jakoivat Eurooppaa Molotovin-Ribbentropin sopimuksen yhteydessä vuonna 1939, Pohjois-Baltia päätyi Neuvostoliitolle, Liettua Saksalle. Neuvostoliitto tosin miehitti myös Liettuan.
[muokkaa] Maantiede
Baltian maat ovat pinnanmuodoiltaan hyvin samankaltaisia kumpuilevia alankoja. Ylin kohta on Virossa sijaitseva, 328 metriä korkea Munamäki. Baltian maissa on runsaasti havumetsiä, mutta lehtipuita enemmän kuin Suomessa. Kasvillisuus on muutenkin rehevämpää kuin Suomessa. Baltiassa on myös paljon soita ja järviä. Suurin järvi on Virossa sijaitseva Peipsijärvi, joka on Euroopan neljänneksi suurin järvi.
[muokkaa] Elinkeinot
Maatalous ja kauniit maisemat kuuluvat olennaisella osalla mielikuvaan Baltian maista. Viljelykasvit ovat samoja kuin Suomessa, mutta lisäksi pelloilla voi nähdä pellavaa ja maissia. Baltian maiden teollisuutta kehitetään ja monipuolistetaan nopeasti. Itämeri parantaa vientiä ja yhdistää Baltian maita muuhun Eurooppaan.
