Liettua

Liettuan tasavalta eli Liettua (liett. Lietuva) on valtio Itämeren rannalla Euroopassa. Se on yksi Baltian maista. Liettuan rajanaapureita ovat Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä (Kaliningradin alue). Liettuan pääkaupunki on Vilna. Maan asukasluku on noin 3,5 miljoonaa ja pinta-ala on 65 200 km² eli noin yksi viidesosa Suomen pinta-alasta.

Liettua on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Läänit
4 Maantiede
5 Väestö
6 Talous
- 6.1 Merkittävimmät luonnonvarat
- 6.2 Merkittävimmät vientituotteet
7 Lähteet
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Keskiaikainen Liettua mainitaan ensimmäisen kerran saksankielisessä Quedlinburgin kronikassa vuonna 1009. Maan yhdisti suuriruhtinas Mindaugas, joka vuonna 1253 kruunattiin ensimmäiseksi kuninkaaksi.

Saksalaiset yrittivät käännyttää pakanalliset liettualaiset kristinuskoon 1200-luvulla, mutta tuloksetta. Suuriruhtinas Vytautas Suuri voitti Saksalaisen ritarikunnan 1410 Tannenbergissa, ja maa välttyi saksalaisvallalta. Liettuasta tuli ajan myötä suurvaltakunta, joka kattoi suuria osia Itä-Euroopasta. Siitä tuli lopulta myös kristitty valtio 1300-luvun lopulta alkaen. Vuonna 1569 Liettua yhdistyi rauhanomaisesti Puolan kanssa Lublinin unionissa, muodostaen Puola-Liettuan. Tämä liitto säilyi Puolan jakoihin asti vuoteen 1795, jolloin Liettua liitettiin pääosin Venäjän keisarikuntaan. Preussin saama osa liitettiin sekin vuonna 1814 Venäjän keisarikuntaan.

Liettuassa tehtiin venäläistämistoimia 1863–1904, mm. kiellettiin liettuankielinen kirjallisuus. Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Vilnan Suuri Seimas vaati turhaan itsehallintoa.

[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset valloittivat suurimman osan Liettuaa vuonna 1915. Helmikuussa 1918 aikaisempaa pienempi Liettuan kuningaskunta itsenäistyi Venäjän vallankumouksen jälkeen. Saksalaiset suostuivat Liettuan maaneuvoston kokoontumiseen, joka julisti maan itsenäiseksi ja valitsi kuninkaaksi Monacossa asuneen Württembergin ruhtinaan, josta tuli Mindaugas II. Liettuasta tuli kuitenkin jo marraskuussa tasavalta, kun Saksa hävisi sodan. Itsenäistynyt Liettua jäi vaille Vilnaa, joka liitettiin Puolaan vuonna 1920, minkä Kansainliitto vahvisti Liettuan vastalauseista huolimatta. Sen sijaan Liettua valtasi vuonna 1923 Memelin saksankielisen alueen Ranskan miehitysjoukoilta.

Sotien välisen Liettuan tärkein poliitikko oli Antanas Smetona, joka oli maan ensimmäinen presidentti 1919–1920. Hän kaappasi vallan uudelleen Kazys Griniukselta 1926. Hän hajotti kaappauksensa jälkeen parlamentin ja nimitti pääministeriksi aluksi fasistijärjestö Rautasusien (Geležinis Vilkas) johtajan Augustinas Voldemarasin, joka syrjäytti kuitenkin jo 1929 ja hallitsi itsevaltaisesti aina vuoteen 1940.

Ennen toisen maailmansodan alkua Adolf Hitlerin johtama Saksa vaati Memeliä liitettäväksi Saksan Itä-Preussiin, mikä toteutuikin 22. maaliskuuta 1939. Kun toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Puolaan, Liettuassa oli vahva pyrkimys saada Vilna sotavoimin Puolalta, johon myös Saksa kannusti.

[muokkaa] Liettuan sosialistinen tasavalta

Viron liittouduttua syyskuun 1939 lopulla Neuvostoliiton kanssa myös Latvia ja Liettua seurasivat sen esimerkkiä. Neuvostoliiton Liettuan miehitys alkoi 15. kesäkuuta 1940, kun Neuvostoilmavoimien yksiköitä laskeutui neljään Liettuan ilmavoimien tukikohtaan. Liettuasta muodostettiin Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta. Vastarintamiehet, ns. metsäveljet vastustivat neuvostovaltaa pitkälle 1950-luvulle.

Perestroikan ja glasnostin myötä Liettuassa vahvistui kansallistunne ja itsenäisyyspyrkimykset. Vuonna 1988 perustettiin uudistusliike Sąjūdis, jonka tavoitteena oli aluksi autonomia ja sittemmin itsenäisyys.

[muokkaa] Itsenäinen Liettua

Joulukuussa 1989 Liettuan kommunistinen puolue sanoi itsensä irti Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta antaen kaiken valtansa parlamentille. Helmikuussa 1990 vaaleissa Sąjūdiksen edustajat saivat ylivoimaisen enemmistön parlamentissa. Maaliskuussa 1990 Liettua julistautui ensimmäisenä neuvostotasavaltana itsenäiseksi. Neuvostoliitto yritti vielä tukahduttaa itsenäisyysliikettä mm. talousboikotilla ja viimein 13. tammikuuta 1991 valtaamalla Vilnan televisiokeskuksen, jossa 14 sai surmansa.^[1] Venäjän Boris Jeltsin tuomitsi hyökkäyksen ja Venäjä tunnusti Baltian maat itsenäisiksi 7. syyskuuta 1991.

Liettua otettiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi 17. syyskuuta 1991, ja maa lähestyi tämän jälkeen Länsi-Eurooppaa, ja siitä tuli Euroopan unionin ja NATO:n jäsen vuonna 2004.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Liettuan politiikka

Liettuan presidentti on valtionpäämies, ja hänet valitaan vaaleissa viiden vuoden kaudeksi. Samoin Liettuan presidentti toimii armeijan ylipäällikkönä ja johtaa ulkopolitiikkaa. Hän nimittää myös pääministerin, jonka eduskunnan on myös hyväksyttävä. Presidentti nimittää pääministerin esityksen pohjalta muut ministerit, johtavat virkamiehet, tuomarit ja perustuslakituomioistuimen jäsenet.

Liettualla on yksikamarinen eduskunta, Seimas, johon valitaan 141 jäsentä neljän vuoden kaudeksi. Puolueilta vaaditaan 5 prosenttia maan kaikista äänistä, että ne saavat ehdokkaansa eduskuntaan.

[muokkaa] Läänit

Yhdistyneiden kansakuntien kartta Liettuasta

Liettua jaetaan kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin sekä kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Näitä yksiköitä on yhteensä 60, ja ne sijoittuvat lääninrajojen mukaisesti läänien alueille.

Liettuan lääni- ja kuntajako

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Liettuan maantiede

Liettua satelliittikuvassa maaliskuussa.

Liettua on suurin Baltian maista, kaksi kertaa Belgian kokoinen ja hieman pienempi kuin Irlanti. Merenrantaa Liettualla on 99 km. Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella. Liettuan korkeimmasta kohdasta ei ole varmaa tietoa – se on joko Juozapine tai Kruopine, jotka molemmat ovat 293–294 metrin korkuisia. Liettuan pinta-alasta metsää on kolmasosa. Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen). Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.

Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan alle puolet, yleisimpänä kuusi. Eri metsätyypeissä on valtalajeina yleensä 3-5 puulajia, havupuiden lisäksi erityisesti jaloja lehtipuita. Soita ei juurikaan ole, mutta lehtomaiset kosteikot ja tervaleppä-paju-saarniluhdat ovat yleisiä. Tyypillisiä lehtipuita ovat koivut, lepät, haapa ja jalot lehtipuut, kuten tammi, pähkinäpensas ja lehmus. Pyökki kasvaa Liettuassa pohjoisimmillaan. Sen levinneisyyden pohjoisraja seurailee suurin piirtein Latvian ja Liettuan rajaa.

Liettuan kartta.

[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Liettuan väestö

Yli 80 % Liettuan väestöstä on etnisesti liettualaisia ja puhuvat liettuan kieltä, joka on ainoa virallinen kieli. Vähemmistöihin kuuluvat puolalaiset (6,7 %) venäläiset (6,3 %)^[2] ja valkovenäläiset (1,5 %). Puolalaiset ovat keskittyneet Liettuan kaakois osiin Vilnan alueelle. Venäläiset ja valkovenäläiset ovat keskittyneet Vilnaan (14%) ja Klapeidaan (28%), lisäksi he muodostavat enemmistön Visaginasin kaupungissa.

Suurin osa liettualaisista on katolilaisia, loput ovat ortodokseja, protestantteja ja juutalaisia. Liettuassa toimii myös maan esikristillistä uskontoa elvyttävä liike Romuva.

Liettuassa on maastamuutto yleistä, viimeisten sadan vuoden aikana on vain yhdestä Euroopan maasta muuttanut väkilukuun suhteutunutta enemmän ihmisiä ulkomaille kuin Liettuasta, nimittäin Irlannista. Liettuan EU-jäsenyyden vuoksi onkin vähintään puoli miljoonaa koulutettua ja kielitaitoista liettualaista muuttanut erityisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin. Liettuan väkiluku on supistunut runsaaseen kolmeen miljoonaan.^[3] Vuosina 2001-2003 Liettuassa tehtiin suhteellisesti eniten itsemurhia Euroopassa.^[4]

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Liettuan talous

Liettuan reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1996-2006.

Liettuan talous on siirtynyt pääosin suunnitelmataloudesta markkinatalouteen ja se on kasvanut nopeasti viime vuosikymmenenä. Vuonna 2006 työttömyysaste oli 6,1 % ja inflaatio 3,0 %. Vuonna 1999 talous joutui ongelmiin johtuen suuren Venäjän kaupan kautta heijastuneesta Venäjän rahoituskriisistä. Tämän jälkeen Liettua on pyrkinyt lähentymään taloudellisesti enemmän Euroopan Unionia. Energiantuotannossaan Liettua on vanhenevan Ignalinan ydinvoimalan varassa, voimala tuottaa noin 70 % maan tarvitsemasta sähköstä.

Vaikka Liettuan euroon siirtymisvuotta ei vielä tiedetä, on maalle jo suunniteltu omat liettualaiset eurokolikot.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

Liettuan ainoa satama on Klaipėdassa.

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

Liettuasta tuodaan suomalaisten käyttämistä herkkusienistä merkittävä osa. Tarkan tuotantotekniikan yhdistäminen logistiikkaan oli Liettualle otollinen, sillä markkina-alueet ovat mm. Via-Baltica -väylän kautta lähellä niin Suomea, kuin esimerkisksi Saksaakin. Liettua onkin tällä hetkellä merkittävä herkkusienien tuontimaa EU-auleella Suomeen.

[muokkaa] Lähteet

↑ http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/january/13/newsid_4059000/4059959.stm
↑ https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/lh.html
↑ http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/lithuania/index_fi.htm
↑ Tuohinen, Petteri: Oma elämä 19.7.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.2.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liettua.

Liettuan matkailuneuvonta Helsingissä
Donelaitis-seura - Liettuan ystävyysseura
Liettua Google Mapsissa
Tietoa Liettuasta ja sen maantieteestä.
Kulttuuriperintö Liettuassa. (englanniksi) (liettuaksi)

Liettuan tasavalta

Läänit (apskritys) ja kunnallispiirit

Läänit	Kunnallispiirit
Alytus	Alutys - Druskininkai - Varēna - Lazdiji - Simna
Kaunas	Jonava - Kaišadore - Kaunas - Kaunasin kaupunkikunta - Kēdaiņi - Pienin kaupunkikunta - Prieni - Raseiņi