Satama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wellingtonin satama yöllä. Useat satamat toimivat myös öisin laivojen tehokkaamman käytön, vuorovesien ja joskus myös satamakapasiteetin rajoitusten vuoksi.

Satama on vesitien varteen järjestetty paikka, joka on luonnostaan tai rakennetujen laitteistojensa puolesta sopiva vesialusten, kuten laivojen ja veneiden, lastin purkamista ja lastaamista, matkustajien ottamista ja jättämistä sekä rantautumista varten. Satamat toimivat alusten säilytys- ja kunnostuspaikkana ja ne antavat aluksille suojaa tuulelta, aallokolta, virralta ja jäältä.[1]

Satamaluokittelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivaa irtolastia: Venäjän Nahodkan sataman kivihiiliterminaalia

Satamia voidaan ryhmitellä usealla eri tavalla. Yleisesti satamia luokitellaan niiden kautta kulkevien tuote- ja tavaravirtojen perusteella. Satamia voidaan luokitella myös omistuspohjan mukaan yleisiin, tavallisesti kunnan omistamiin satamiin ja yksityisiin, esimerkiksi teollisuusyrityksen omistamiin satamiin. Maantieteellisen sijainnin perusteella satamat voidaan ryhmitellä meri-, joki-, kanava- ja sisävesisatamiin. Rakenteen perusteella voidaan tehdä jako luonnonsatamiin ja keinotekoisiin satamiin. Käytön perusteella ryhmittely voi sisältää jaon esimerkiksi kauppa-, sota- , vene- ja piensatamiin.[1]

Suuri osa Suomen satamista on ollut kuntien omistamia liikelaitoksia. Euroopan komission päätöksen johdosta tällaiset liikelaitokset muutetaan yhtiöiksi. Myös kunnalliset satamat yhtiöitetään ja niiden toiminnasta halutaan markkinaehtoisempaa.

Satamatyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marokon Agadirin kalastussatama
Kemiönsaaren Kasnäsin vene- ja yhteysalussatama
  • erikoissatama: Johonkin kapeampaan toimialueeseen erikoistunut satama. Esimerkiksi kemikaalisatama, kaasusatama, autojen vienti- ja tuontisatama, junalauttasatama, turistiristeilyjä palveleva matkustajasatama.[1]
  • irtolastisatama: tyypillisesti yhtä tai muutamaa irtolastituotetta käsittelevä satama. Keskeisiä kuivia irtolastituotteita ovat kivihiili, malmit, lannoitteet, sementti, vilja, sokeri ja puuhake.[1]
  • kalastussatama:
  • kappaletavarasatama:
  • konttisatama:
  • lentosatama: vedestä toimivien ilma-alusten lähtö- ja saapumispaikka
  • luonnonsatama: luonnonpiirteittensä puolesta laivojen satamapaikaksi soveltuva paikka vesistön varrella; termiä käytetään myös pienveneiden yölliseen rantautumiseen soveltuvista suojaisista rakentamattomista satamaista.
  • matkustajasatama: matkustajalaivoille tarkoitettu erikoissatama.
  • matkustaja-autolauttasatama tyypillisesti nopeilla satamatoiminnoilla varustettu, aikataulun mukaan operoivia, matkustajien ohella autoja ja muita ro-ro-lasteja kuljettavia laivoja palveleva satama.[1]
  • palvelusatama: rantautuminen aluksen huoltoa tai elintarvike-, vesi- ja polttoainevarastojen täydennystä varten
  • retkisatama: hoidettu vapaasti virkistyskäytössä oleva rantautumispaikka.
  • sotasatama: sotalaivaston satama
  • suojasatama: rantautuminen kovan merenkäynnin tai muun veneilyn jatkamista estävän syyn vuoksi.
  • talvisatama: ei jäädy talvella tai pidetään jäänmurtajien avulla auki.
  • tavarasatama: tavaralaivoille tarkoitettu satama.
  • venesatama: veneille tarkoitettu satama.
  • vierassatama: vieraileville matkustajalaivoille tai veneille tarkoitettu satama.
  • öljysatama: tuotantoalueen läheisyydessä sijaitseva lastaussatama, jalostamon satama raakaöljyn lastaamiseen ja jalostustuotteiden lastaamiseen, tai paikallisen öljyvaraston yhteydessä oleva satama.[1]

Maailman suurimpia satamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman suurimman sataman Shanghain konttinostureita

Oheisessa taulukossa on esitetty maailman 10 suurinta merisatamaa vuosina 2012 ja 2013 kiinalaisen Shanghain merenkulkuyliopiston ylläpitämän China Shipping Database -tietokannan mukaan.[2] Lisäksi taulukossa on lueteltu maailman 20 suurinta merisatamaa rahtimäärän mukaan vuonna 2013 Euroopan suurimman sataman kokoaman satamatilaston mukaan. Lisäksi on esitetty näiden suursatamien kasvua ja laskukauden vaikutusta niihin kuvaavat vuosien 2006-2013 rahtimäärät. Luettelon satamien vertailtavuutta vaikeuttaa tilastointitapojen vaihtelevuus. Kiinan satamista ainakin Shanghain ja Hongkongin luvuissa on mukana myös maan sisäinen tavara- tai jokiliikenne; kaikki Kiinan suursatamat eivät ole mukana.[3][4][5]

Sataman nimi Valtio Rahtiliikenne
2013 (milj. t.)[3][2]
Rahti
2012 (milj. t.)[2][3]
Rahti
2011 (milj. t.)[4]
Rahti
2010 (milj. t.)[4]
Rahti
2009 (milj. t.)[5]
Rahti
2008 (milj. t.)[5]
Rahti
2007 (milj. t.)[5]

Rahti
2006 (milj. t.)[5]

Ningbon ja Zhoushanin satama Kiina 809,8 744,0 691,0 627,0 570,0 520,1 473,4 309,7
Shanghain satama Kiina 776,0 736,0 727,6 653,0 590,0 582,0 560,0 537,5
Singaporen satama Singapore 560,9 538,0 531,6 503,3 472,3 515,4 483,6 448,5
Tianjinin satama Kiina 500,6 477,0 451,0 408,0 380,0 355,9 309,6 257,6
Kantonin satama Kiina 454,7 435,0 429,0 400,0 375,0 344,3 343,3 302,8
Qingdaon satama Kiina 450,0 414,7 375,0 350,1 315,5 300,3 265,0 224,2
Tangshanin satama Kiina 446,2 365,0 308,0[4] (317,0)[6] 250,8[4] (246,1)[6] 175,8[4](175,6)[6] (108,5)[6] (67,6)[6]
Rotterdamin satama Alankomaat 440,5 441,5 434,6 430,2 387,0 421,1 409,1 381,8
Dalianin satama Kiina 408,4 374,0 338,0 300,8 203,7 185,2 165,4 145,2
Yingkoun satama Kiina 330,0 301,1 261,0 225,0 176,0
Rizhaon satama Kiina 309,2 281,0 252,6 221,0 181,3 151,0 130,6 110,1
Port Hedlandin satama Australia 288,4 246,7 224,3 178,6 159,4 130,7 111,8 110,6
Hongkongin satama Kiina 276,1 269,3 277,4 267,8 243,0 259,4 245,4 238,2
Qinhuangdaon satama Kiina 272,6 271,5 287,0 257,0 243,8 252,2 245,7 204,9
Busanin satama Etelä-Korea 270,9 260,0 263,9 241,1 226,2 241,7 229,9 217,9
Shenzhenin satama Kiina 234,0 228,1 223,0 221,0 194,0 211,2 199,9 176,0
Nagoyan satama Japani 208,2[7] 202,6[7] 171,4 170,8 151,9 200,0 218,1 215,6
Xiamenin satama Kiina 191,0 172,0 156,5
Antwerpenin satama Belgia 190,8 184,1 187,2 178,2 157,6 189,4 182,9 167,4
Etelä-Louisianan satama Yhdysvallat 187,8 161,9 170,4 223,2 195,5 115,6 233,7 258,1
Port Klang Malesia 152,0 151,7 148,9

Esimerkkinä tilastoinnin eroista: amerikkalaisten satamaviranomaisten yhteisjärjestön AAPA:n tilastot (2011 ja 2012) poikkeavat paikoin huomattavastikin Rotterdamin sataman kokoamista tilastoista. Yhdysvaltalaissatamien kotimaan rahtiliikenne luetaan mukaan. Tilasto ei kuitenkaan sisällytä arvioihinsa monien kiinalaissatamien kotimaan liikennettä. AAPA:n 2012 tilaston mukaan esimerkiksi yhdysvaltalainen Houstonin satama ja australialainen Dampierin satama kuuluivat maailman 20 suurimman sataman joukkoon; nämä eivät näy Rotterdamin sataman listauksessa. Konttisatamana kahdenkymmenen kärkeen listataan myös Los Angelesin satama. [8][9]

Merkittävä osa maailman suurimmista satamista sijaitsee nykyään Kiinassa. Maassa oli vuonna 2011 jo 26 megasatamaa, joiden kautta kulki yli 100 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa. Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 2006 kiinalaisia megasatamia oli 12 kappaletta. Suursatamista 17 on merisatamia ja 9 jokisatamia. Erityisen suuri merkitys on Jangtsejoen suistoon ja varrelle sijoittuneilla satamilla.[10][11][12] Tilastoja vertaillessa on huomattava, että esimerkiksi kiinalaiset satamatilastot sisältävät usein kotimaanliikenteen osana rahtimääriään eli kyse ei aina ole ulkomaankaupan rahtimääristä. Jokisatamista suurin on Jiangsun maakunnassa sijaitseva, vuonna 2002 yhdistämällä muodostettu Suzhoun satama. Se nousisi rahtimääränsä (380 milj. tonnia) perusteella vuonna 2011 Kiinan viidenneksi suurimmaksi satamaksi ja yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta satamasta, jos sisävesisatamat lasketaan mukaan.[13][14][15][12] Vuonna 2013 Suzhoun satama listattiin rahtiliikenteen tonnimäärällä mitattuna jo maailman 6. suurimmaksi satamaksi 454,3 miljoonalla tonnillaan (tällöin oli siis jo Rotterdamin satamaa suurempi).[2]

Itämeren suurimmat satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämeren suurin rahtisatama vuonna 2012 oli Primorskin öljysatama
Riika on myös risteilysatama
Liettuan Klaipėdan satamaa laajennetaan LNG-kaasukuljetuksiin sopivaksi 2014 mennessä

Luettelossa on esitetty Itämeren suurimpia satamia kokonaisrahtimääränsä perusteella. Listattujen satamien kautta kulkenut rahtimäärä ylitti 20 miljoonaa tonnia vuonna 2011. Vuosien 2012-2013 kolme suurinta rahtisatamaa löytyivät kaikki Pietarin seudulta.[16] (Luettelo on hieman puutteellinen; esitetyt arvot löytyvät lähteistettynä vastaavista artikkeleista. Sjöldvikin sataman kohdalla käytetyt lähteet on kuitenkin merkitty. Ruotsin 2. suurimman sataman eli Preemraff Lysekil-jalostamon sataman rahtimäärät eivät tätä taulukkoa laadittaessa olleet tiedossa, rahtivolyymi suuruusluokassa 15-22 milj. tonnia.) Vuoden 2014 seitsemän ensimmäisen kuukauden rahtitilaston perusteella Ust-Lugan satama oli kasvattanut kuljetuksiaan 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli kivunnut rahtimäärältään Itämeren suurimmaksi satamaksi.[17]

Sataman nimi Valtio Rahtiliikenne
2013 (milj. t.)
Rahti
2012 (milj. t.)
Rahti
2011 (milj. t.)
Rahti
2010 (milj. t.)
Rahti
2009 (milj. t.)
Primorskin öljysatama Venäjä 63,8 74,8 75,1 77,6 79,2
Ust-Lugan satama Venäjä 62,6 46,6 22,7 11,8 10,4
Pietarin suursatama Venäjä 58,0 57,8 60,0 58,0 50,4
Göteborgin satama Ruotsi 38,9 42 41,3 44,3 38,9
Riian satama Latvia 35,5 36,1 34,1 30,5 29,7
Klaipėdan satama Liettua 33,4 35,2 36,6 31,3 27,9
Gdańskin satama Puola 30,3 26,9 25,3 27,2 18,9
Ventspilsin satama Latvia 28,8 30,3 28,5 24,8 26,6
Tallinnan satama Viro 28,2 29,5 36,5 36,7 31,6
Lyypekin satama Saksa 26,0 26,1 26,5 26,6 26,4
Sköldvikin satama[18] Suomi 23,1[19] 23,2[20][21] 22,2 20,5 20,8
Szczecin-Świnoujścien satama Puola 22,8 21,3 21,4 20,8 16,5
Rostockin satama Saksa 21,3[22] 21,2 22,2 23,7 21,5

Suomen suurimpia satamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteen Sköldvikin satama Porvoon Kilpilahdessa on Suomen suurin satama.

Tavaraliikenteen satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on lueteltu tavaramäärässa mitattuna Suomen suurimpia satamia vuonna 2012 (sis. ulkomaan ja kotimaan liikenne)[20][21] ja 2010 (vienti + tuonti, tonneina).[23] Vuonna 2011 Kotkan ja Haminan satamat yhdistyivät HaminaKotkan satamaksi.

Satama Rahti
2012 (t)[20][21]
Rahti
2010 (t)
Sköldvikin satama 23 206 980 20 544 871
HaminaKotkan satama 14 523 041 15 810 294
11 299 324 (Kotkan satama)
4 510 970 (Haminan satama
)
Helsingin satama 10 832 441 10 939 870
Kokkolan satama 7 406 829 6 339 443
Naantalin satama 6 663 949 8 107 982
Rauman satama 5 967 104 5 696 144
Raahen satama 5 425 491 6 202 764
Porin satama 3 737 913 4 984 850
Oulun satama 3 577 225 3 601 060
Hangon satama 3 233 693 3 579 206
Turun satama 2 525 641 2 955 980
Tornion satama 2 272 104 1 964 058
Kemin satama 1 980 364 2 195 693
Inkoon satama 1 538 722 1 338 602
Uudenkaupungin satama 1 460 880 1 204 265
Pietarsaaren satama 1 317 103 1 657 695
Vaasan satama 1 201 474 1 395 851
Loviisan satama 1 034 697 1 147 860
Kaskisen satama 926 539 1 073 883
Kantvikin satama 785 516  

Matkustajaliikenteen satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin satama on Suomen vilkkain matkustajasatama.

Suomen ulkomaanliikenteen matkustajasatamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkomaanliikenteen matkustajamäärät on esitetty satamakohtaisesti oheisessa taulukossa. Lukuarvo kuvaa tulevan ja lähtevän liikenteen yhteistä matkustajamäärää.[24]

Satama Matkustajat
2011[24]
Helsingin satama 10 971 502
Turun satama 2 824 250
Maarianhaminan länsisatama 2 767 076
Eckerön satama 914 082
Naantalin satama 166 182
Vaasan satama 46 881
Lappeenrannan satama 19 715
Långnäsin satama 6 217
HaminaKotkan satama 2 164
Hangon satama 1 485
Kemin satama 2 127
Muut satamat 8 20
Ulkomaan matkustajaliikenne yhteensä 17 722 501

Kotimaan matkustajaliikenteen satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen kotimaanliikenteessä matkusti vuonna 2010 yhteensä 4 307 997 matkustajaa (huviveneilyä ei tässä lasketa).[25] Kotimaan matkustajaliikennettä edustavat vaikkapa Suomenlinnan lautalla tehdyt matkat, saariston yhteysalusliikenne ja lukuiset päiväristeilyreitit merellä ja sisävesistössä. Vilkkainta matkustajaliikenne oli pääkaupunkiseudulla (yhteensä 2 474 845 matkustajaa), Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä (528 479), Ahvenanmaalla (533 709), ja Saaristomerellä (223 544). Helsingin, Maarianhaminan ja Långnäsin ohella merkittäviä satamapaikkoja olivat muun muassa Kuopio, Tampere, Savonlinna, Lappeenranta, Turku, Lahti ja Jyväskylä ja Naantali.[25][26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Jouko Santala: Kauppamerenkulku ja satamatoiminnot. Espoo: Welin+ Göös, 1989. ISBN 951-35-4640-3.
  2. a b c d Throughput Ranking of Top 10 Global Ports (Shanghain merenkulkuyliopiston ylläpitämän China Shipping Databasen tieto vuosien 2012-2013 rahtimääristä tonneina maailman 10 suurimman sataman osalta) Shanghai Maritime University China Shipping Database. Viitattu 15.6.2014. (englanniksi)
  3. a b c Port of Rotterdam: Port statistics 2011 - 2012 - 2013 (World ports, Top 20 World ports 2013-2011 on pages 8-9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f Port of Rotterdam: Port statistics 2009 - 2010 - 2011 (World ports, Top 20 World ports 2011-2009 on pages 8-9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 2012-12-26. (englanniksi)
  5. a b c d e Port of Rotterdam: Port statistics (World ports, Top 20 World ports 2009-2006 on pages 4-5) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 2012-12-26. (englanniksi)
  6. a b c d e Tangshan Port Market Port Investor, port-investor.com. Viitattu 2012-12-26. (englanniksi)
  7. a b Statistics 2013, Annual Trade port-of-nagoya.jp. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  8. World Port Rankings - 2011 (pdf) American Association of Port Authorities, www.aapa-ports.org. Viitattu 2013-03-31. (englanniksi)
  9. World port rankings 2012 (pdf) (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2013. American Association of Port Authorities, aapa-ports.org. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  10. China has 26 ports that now handle 100 million tonnes of cargo a year marine-news-china.com. Viitattu 2012-12-29. (englanniksi)
  11. Jíangsu’s port throughput surpasses 1.5 billion tons last year 2011-02-15. marine-news-china.com. Viitattu 2012-12-29. (englanniksi)
  12. a b Veenstra A. & T. Notteboom: The Development of the Yangtze River Ports System (pdf) Proceedings of the 2009 IAME Conference, Copenhagen. 2009. www.porteconomics.eu. Viitattu 2012-12-29. (englanniksi)
  13. 苏州港 (Suzhoun satama) 2008. China Ports & Harbors Association, port.org.cn. Viitattu 2012-12-29. (kiinaksi)
  14. Suzhou Port Market PortInvestor, port-investor.com. Viitattu 2012-12-29. (englanniksi)
  15. 苏州港货物吞吐量3.8亿吨 首次跻身全国前五位 (Suzhoun sataman rahtimäärä 380 miljoonaa tonnia ensimmäistä kertaa kansallisessa kärkiviisikossa) 2012-02-09. China News,chinanews.com. Viitattu 2012-12-29. (kiinaksi)
  16. Statistika - Gruzooborot porta (Excel-muotoisten rahtitilastojen hakemissivulta, tämä vuosien 2011-2013 tilasto) 2014. Pietarin (seudun) satamahallinto, pasp.ru. Viitattu 13.6.2014. (venäjäksi)
  17. Statistika - Gruzooborot porta (Excel-muotoisten rahtitilastojen hakemissivulta, tämä vuoden 2014 seitsemän kuukauden tilasto) 2014. Pietarin (seudun) satamahallinto, pasp.ru. Viitattu 7.9.2014. (venäjäksi)
  18. Annual statistics, Goods traffic, 2011 (linkki vuoden 2011 tilastoon, vastaavasti vuodet 2010 ja 2009) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu 2012-12-26. (englanniksi)
  19. http://www.finnports.com/eng/statistics/?stats=yearly&T=8&year=2013
  20. a b c Kotimaan tavaraliikenne aluksilla satamittain tavararyhmittäin, 2012 2013. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 2013-04-06. (suomeksi)
  21. a b c Ulkomaan meriliikenteen kuukausitilasto - Joulukuu 2012 (pdf) (Kohta 2. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain, sarake Tammi-Joulukuu 2012: Yhteensä) Suomen virallinen tilasto, ISSN 1795–5106. 2013. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 2013-04-06. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  22. Statistiken Hafenentwicklungsgesellschaft Rostock, viitattu 13.6.2014, (saksaksi)
  23. Tavaraliikenne 2010 (Tilastoissa mukana vain Suomen Satamaliiton jäsenten tiedot, josta tilastosta puuttuvat esimerkiksi Ahvenenmaan satamat) Suomen Satamaliitto. Viitattu 3.12.2011.
  24. a b Ulkomaan meriliikennetilasto 2011 (pdf) (Ulkomaan matkustajaliikenteestä s. 7 , 30-36) Liikenneviraston tilastoja 5-2012, ISBN 978-952-255-137-5. 2012. Helsinki: Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 2012-12-26. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  25. a b Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain ja liikennelajeittain, 2010 2011. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 2012-12-27. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  26. Kuva 16. Kotimaan matkustajaliikenne aluksilla, pl.veneily, 2010 (pdf) 2011. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 2012-12-27. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]