Vene

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pieni perämoottorivene
Vuoden 2012 Olympialaisissa pronssia Suomelle voittanut purjevene Elliott 6m harjoittelemassa Helsingin merisataman edustalla
Koskimelontaa kajakilla
Katamaraani eli monirunkovene syyskuussa 2006 Helsingin edustalla
Käytöstä poistettu soutuvene Utajärveltä
Suomen yleisin purjevene H-vene joita on rakennettu Suomessa n. 1000 kappaletta
Pienehkö perämoottorivene

Vene on vedessä kulkeva alus, joka on laivaa pienempi. Laivan ja veneen erosta ei tiettävästi ole virallista määritelmää, mutta erään näkemyksen mukaan pituudeltaan yli 24-metrisiä aluksia voidaan pitää laivoina, koska niiden kuljettamiseen vaaditaan Suomessa tutkinto.[1] Veneet jaetaan käyttövoimansa perusteella moottoriveneisiin, purjeveneisiin ja soutuveneisiin.

Venetyypit ja niiden määrät Suomessa [2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityyppisten veneiden määrä Suomessa
Venetyyppi kpl
soutuveneet, ei moottoria 260,000
kanootit ja kajakit 40.000
vesiskootterit 2.500
perämoottoriveneet max 20 hv 242,000
perämoottoriveneet yli 20 hv 130,000
sisäperämoottoriveneet 12.000
sisämoottoriveneet 17.000
kevytpurjeveneet 16.000
purjeveneet 14.500
moottoripurjehtijat 3.500
Yhteensä 737.500

Vuonna 2005 valmistuneessa Merenkulkuhallituksen Veneilyraportissa[3] veneiden määräksi Suomessa ilmoitetaan yli 737 000, joista moottorittomia soutuveneitä runsas kolmasosa. Toinen kolmasosa muodostuu pienistä moottoriveneistä. Venekannan rakenne heijastaa hyvin Suomen maantiedettä - järvien paljous ja pitkä rannikko luo tarpeen lyhyen ja pidemmän etäisyyden henkilökuljetuksiin soutamalla tai pienellä moottorilla varustetulla veneellä. Huviveneily Suomessa on muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin verrattuna vähäisempää. Suomen purjevenekanta on 34 000 venetä, kevytpurjeveneet mukaanluettuna, Ruotsin vastaava luku on 120 000. Maiden veneilytutkimukset eivät ole täysin yhteisverrallisia moottoriveneiden osalta, mutta Suomen yli 20 hevosvoiman moottoriveneiden määrään - 150 000 - vastaava luku lienee Ruotsissa noin 350 000. Suomi lienee maailman johtavia soutuvenemaita noin neljännesmiljoona vahvuisella soutuvenekannalla. Ruotsissa sutuveneitä on vain 160 000.[4]

Euroopan unionin huvivenedirektiivissä tarkoitetaan ”huviveneellä” urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä, jonka rungon pituus on 2,5 metristä 24 metriin, tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta.

Runkotyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veneet jaotellaan usein siten pystyykö vene liukumaan.

Uppoumarunkoinen vene[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen vene syrjäyttää painonsa verran vettä ja on uppoumarunko. Uppoumarunkoisen käytännällinen nopeus on sidottu veneen pituuteen ja sitä sanotaan runkonopeudeksi. Veneen saavutettua runkonopeuden tehon lisäyksellä saavutettu nopeuden lisäys voi olla marginaalinen suhteessa polttoaineen kulutukseen.

Runkonopeus lasketaan siten, että otetaan neliöjuuri vesilinjan pituudesta ja tästä saatu luku kerrotaan 2,43. Vesilinjan pituus on se pituus joka mitataan veneen keskilinjasta, joka koskettaa vettä. Runkonopeus on siis se nopeus, jonka uppoumarunkoinen vene voi teoriassa saavuttaa. Veneet, jotka nousevat osittain tai kokonaan liukuun voivat ylittää runkonopeuden.[5]

Liukuvarunkoinen vene[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liukuvavene on venetyyppi, joka liukuu veden päällä, liukuu, eikä täydessä vauhdissa syrjäytä massaansa vastaavaa määrää vettä. liukuvanveneen pohja usein terävä V-pohja tai terävämpi kuin uppoumaveneissä, mikä mahdollistaa ohjattavuuden suurissa ja hitaissa nopeuksissa. Liukuveneet saavuttavat liukuominaisuutensa johdosta suurempia nopeuksia kuin uppoumarunkoiset veneet. Niiden käyttö tosin edellyttää suhteessa painoon ja pituuteen suuritehoisempaa moottoria kuin esimerkiksi uppoumarunkoisessa veneessä. Myös joillakin urheilullisilla köliveneillä, purjejollilla ja purjekatamaraaneilla on mahdollista liukua.

Puoliliukuva vene[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin veneiden runkotyyppi on puoliliukuva, tämä tarkoittaa sitä että vaikka vene ei nouse täysin liukuun pystyy se kuitenkin nousemaan hiukan ja ylittämään runkonopeutensa selvästi ilman suurta tehon lisäystä.

Varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veneen varustuksiin voivat kuulua:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Navigator 1955:7–8, s. 188

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]