Utajärvi

Wikipedia

Utajärvi

vaakuna	sijainti
www.utajarvi.fi
Sijainti	64°45′45″N, 26°25′10″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulunkaaren seutukunta
Perustettu	1865
Pinta-ala	1 736,69 km² 45. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	1 671,42 km²
– sisävesi	65,27 km²
Väkiluku	3 096 279. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	1,85 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,50 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Kyösti Juujärvi

Utajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 3 096 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 736,69 km², josta 65,27 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 1,85 asukasta/km².

Utajärven korkeus merenpinnasta aseman kohdalla on 80,4 m.

Utajärven naapurikunnat ovat Muhos, Pudasjärvi, Puolanka, Vaala ja Ylikiiminki. Maakunnan pääkaupunkiin Ouluun on matkaa 56 kilometriä.

Utajärvellä on Ilmatieteen laitoksen säätutka. Suosittu rockyhtye 22-Pistepirkko on perustettu Utajärvellä vuonna 1980. Utajärven kotiseutulaulu on Jokilaakson laulu.^[4]

Utajärvi on perinteinen maatalouspitäjä. Maatalouden sivuelinkeinoina on mm. yrttien tuotanto ja jalostus mausteiksi, hunajan tuotanto, koti- ja luomuleipomotoiminta sekä käsityöyrittäjyys. Kunnassa on myös matkailu- ja majoitusalan yritystoimintaa. Viime vuosikymmeninä erityisesti mekaaninen puunjalostus ja muovi- sekä elektroniikkateollisuus on lisääntynyt. Metsärikkaassa pitäjässä on useita auto- ja metsäalan yrittäjiä. Lukuisat turvesuot työllistävät konealan yrittäjiä.

[muokkaa] Historia

Utajärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Ennen etelästä 1500-luvulla tulleita asukkaita lappalaiset asuttivat näitä seutuja. Muistoksi heistä on paikannimistöön jäänyt monia sanoja esim. Utajärvi ja Rokua. Aluksi asutus keskittyi jokivarteen. Kunnan perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1865.

Asukkaita on nykyisin reilut 3000. Korkeimmillaan asukasmäärä oli Oulujoen valjastamisen aikoihin 1940- ja 1950 -luvuilla, jolloin paikkakunnalle saapui voimalaitosten rakentajia. Vuonna 1954 valtioneuvoston päätöksellä Utajärven kunnasta erotettiin osa Oulujokivarresta liitettäväksi perustettavan Vaalan kunnan alueeksi.

Ennen vanhaan Utajärven kuntaa halkova Oulujoki oli tärkeä kulkureitti matkustavaisille, tervalle ja muulle kauppatavaralle, se tarjosi myös kalaa pöytään sekä elannon koskenlaskijoiden ammattikunnalle. Joki on valjastettu 1940- ja 1950-luvuilla. Vuoteen 1949 saakka joki ylitettiin "roomulla" tai lossilla, jota kuljetti roomari. Nykyisin roomun paikalla on silta. Vielä tänäänkin Oulujoki on komea ja ylväs joki, joka tarjoaa mahdollisuuksia kalastukseen ja monenlaiseen virkistyskäyttöön. Kiiminkijoki kunnan pohjois-osassa sen sijaan on edelleen vapaa joki koskineen.

Toiseen maailmansotaan asti Utajärvi oli maatalousvaltainen pitäjä. Oulujoen valjastamisen myötä elinkeino muuttui, nykyisin yli puolet utajärvisistä saavat elantonsa pääasiassa palveluammateissa. Utajärvelle on rakennettu kaksi vesivoimalaitosta. Ne ovat Utasen voimalaitos, joka valmistui 1956 ja Ala-Utoksen voimalaitoksella energiantuotanto alkoi 1957.

Oulun ja Utajärven välistä ratayhteyttä ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1918. Rataa alettiin rakentaa vuonna 1926 ja junaliikenne Oulusta Muhokselle alkoi vuonna 1927 sekä Utajärvelle vuonna 1928. Vaalaan saakka liikennöinti alkoi 1929.

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Kyliä

Ahmas, Alakylä, Ala-Naama, Ala-Niska, Autio, Juorkuna, Järvikylä, Kangaskylä, Kemilä, Kivijärvi, Kormunkylä, Marttisjärvi, Murronkylä, Naamankylä, Niska, Ojakylä, Potku, Sanginkylä, Sipolankylä, Sotka (Sotkankylä), Särkijärvi, Tervolankylä, Utanen, Ylisuvanto, Yli-Utos.

[muokkaa] Vesistöt

Oulujoen ja Kiiminkijoen lisäksi kuntaa halkovat useat pienemmät joet, kuten Naamanjoki, Piltunginjoki, Potkunjoki, Sanginjoki ja Utosjoki. Kunnan alueella on useita järviä, muun muassa Ahmasjärvi, Iso Olvasjärvi, Piltunginjärvi, Puokiojärvi, Saari-Sorsua, Sanginjärvi sekä Särkijärvi, joka tuli kuuluisaksi tilapäisestä kuivattamisestaan.

[muokkaa] Liikenne

Valtatie 22 ja Oulu–Kontiomäki -rautatie sivuavat Utajärven kuntakeskusta. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Utajärven asemalla. Seututie 837 johtaa Utajärven keskustasta Puolangalle. Yhdystie 8300 alkaa Oulusta ja tulee Oulujoen pohjoispuolta Utajärvelle, jatkuu Keski-Niskaan, missä yhtyy Valtatie 22:een. Lähin lentokenttä on Oulunsalossa. Paikallisliikenteestä vastaa kunnan järjestämä paikallislinja, jota ajetaan yhdellä bussilla. Bussipysäkkien lisäksi kyytiin pääsee muualtakin reitin varrelta ja liikuntaesteiset bussi hakee kotiovelta, kun sen tilaa puhelimitse edellisenä päivänä. Kirkonkylällä on Matkahuollon palvelupiste.

[muokkaa] Kuntapalvelut

Utajärven kuntapalveluihin kuuluvat peruspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Eri palvelualat on jaettu tiimeihin, jotka järjestävät oman vastuualueensa palvelut.

Hallintotiimi tuottaa kuntalaisten ja kuntaorganisaation tarvitsemia yleis- ja taloushallintoon liittyviä toimistopalveluja. Tiimiin kuuluvat palvelusolu, taloussolu, henkilöstösolu ja atk-solu.

[muokkaa] Peruspalvelut

Sosiaali- ja perhetyönpalveluista vastaa sosiaali- ja perhetyönpalvelujen tiimi. Tiimiin kuuluu kehitysvammapalvelujen tiimi, päivähoitopalvelujen tiimi ja sosiaalityön solu. Terveyspalveluista vastaa terveyskeskus. Ruokapalveluista vastaa ruokapalvelutiimi, joka tuottaa ruokapalveluja kunnan eri toimipisteille ja tarjoaa mahdollisuuden työpaikkaruokailuun. Vanhuspalvelujen tiimi vastaa vanhus- ja kotihoitopalveluista. Asuin- ja elinoloista vastaa ympäristönvalvontapalvelujen tiimi, johon kuuluvat eläinlääkäri, terveystarkastaja ja ympäristösihteeri. Tehtäviin kuuluvat eläinlääkintähuolto, terveysvalvonta ja ympäristönsuojelu.

[muokkaa] Sivistyspalvelut

Utajärven kunnan sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta, jonka toimialaan kuuluvat opetuspalvelut, kirjasto, kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut sekä erilainen sivistytoimen alainen projektitoiminta.

Opetustoimen palvelut

Utajärvellä on neljä peruskoulua ja yksi lukio. Lisäksi kunta on järjestänyt kansalaisopistopalveluita ostopalveluina Muhokselta. Vuodesta 1987 alkaen kunnalla on ollut oma taidekoulu, jonka palvelut ovat maksullisia.

Vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalvelut

Vuonna 2000 perustettiin vasite-tiimi, johon kuuluvat kirjaston, nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden ja kulttuuripalveluiden henkilökunta. Tiimi vastaa vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalveluista.

[muokkaa] Tekniset palvelut

Tekniset palvelut vastaa kunnan teknisistä palveluista ja ympäristön viihtyisyydestä Utajärvellä. Palveluihin kuuluu:

kunnan yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja kaavoitus
toimitilojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapitäminen
rakennus- ja maa-aineslupien käsittely sekä niihin liittyvä valvonta ja opastus
katujen ja teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapitäminen
lämpö-,vesi- ja viemäriverkoston suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapitäminen sekä vedenhankinta ja jäteveden puhdistaminen
puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito sekä uusien puistojen suunnittelu ja rakentaminen
kuntalaisten turvallisuudesta huolehtiminen palo- ja pelastustoimen valmiutta ylläpitämällä

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Kulttuuriympäristö

[muokkaa] Vuosittaisia tapahtumia

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Muistomerkkejä

[muokkaa] Vuoden Roomari

Vuoden Roomari on kunniakuntalainen, joka on utajärvinen ja kunnostautunut paikallisen kulttuurin, taiteen tai kotiseututyön parissa. Aiemmin Roomari valittiin kansanäänestyksellä, mutta viime vuodesta lähtien kuntalaiset, mukaan lukien ulkopaikkakuntalaisetkin, ovat saaneet tehdä ehdotuksia.

Kolmijäseninen raati suorittaa valinnan. Raatiin kuuluvat sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kulttuuritoimen viranhaltija sekä heidän kunakin vuonna raatiin kutsumansa henkilö. Tämä kolmas jäsen siis vaihtuu vuosittain. Roomari julkistetaan syksyllä, viime vuosina tämä on tapahtunut itsenäisyyspäivän juhlassa. Roomari on valittu vuodesta 1993 alkaen, vuosina 1999 ja 2003 äänet hajosivat niin, ettei ketään voitu katsoa tulleen valituksi.

[muokkaa] Urheilu, liikunta ja vapaa-aika

Kunnan jokaisessa kyläkeskuksessa on valaistu latu. Lisäksi Rokualla on poolisopimusten avulla ylläpidettyä latua noin 70 kilometriä. Muita liikuntapaikkoja ovat:

Liikunta-kuntosali kirkonkylällä, Sangilla ja Rokualla
Jäähalli kirkonkylällä
Urheilukentta kirkonkylällä
Kiintorastiverkosto
Uimahalli Rokualla
Half Pipe
Luistelualueet eri kylillä

Kunnassa on useampia kalastuspaikkoja halukkaille. Näitä ovat Suojärven kodat, Alakylän laavut, Partiokämpän varaustuvat, Valkeisjärven kalastuspaikat ja Kurimon kalastuspaikat.^[5]