Utajärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Utajärvi
Utajärvi.vaakuna.svg Utajärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.utajarvi.fi
Sijainti 64°45′45″N, 26°25′10″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 1 736,71 km²
57:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 671,12 km²
– sisävesi 65,59 km²
Väkiluku 2 941
237:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 1,76 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 17,0 %
– 15–64-v. 59,8 %
– yli 64-v. 23,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,2 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • SDP

13
4
2
2

Utajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 2 941 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 736,71 km2, josta 65,59 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,76 asukasta/km2. Utajärven naapurikunnat ovat Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Puolanka ja Vaala.

Utajärven korkeus merenpinnasta aseman kohdalla on 80,4 m. Maakunnan pääkaupungin Oulun keskustaan on matkaa 56 kilometriä.

Utajärvellä on Ilmatieteen laitoksen säätutka. Suosittu rockin Suomen mestaruuden vuonna 1982 voittanut rockyhtye 22-Pistepirkko on perustettu Utajärvellä vuonna 1980. Utajärven kotiseutulaulu on Jokilaakson laulu.[6]

Utajärvi on perinteinen maatalouspitäjä. Maatalouden sivuelinkeinoina on muun muassa yrttien tuotanto ja jalostus mausteiksi, hunajan tuotanto, koti- ja luomuleipomotoiminta sekä käsityöyrittäjyys. Kunnassa on myös matkailu- ja majoitusalan yritystoimintaa. Viime vuosikymmeninä erityisesti mekaaninen puunjalostus ja muovi- sekä elektroniikkateollisuus on lisääntynyt. Metsärikkaassa pitäjässä on useita auto- ja metsäalan yrittäjiä. Lukuisat turvesuot työllistävät konealan yrittäjiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utajärven kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Utajärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Tunnettuja kivikautisia asuinpaikkoja ovat mm. Kokkosaari, Honkalansaari, Niemelä ja Roinila. Ennen seudulle saapuvia suomalaisia erämiehiä seudulla asuivat lappalaiset. Muistoksi heistä on paikannimistöön jäänyt monia sanoja esimerkiksi Utajärvi ja Rokua. Aluksi asutus keskittyi jokivarteen. Todennäköisesti jo 1500-luvun puolivälissä asutus alkoi muuttua vakinaiseksi savolaisten ja pohjalaisten uudisasukkaiden ansiosta. Vuosisadan lopulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Täyssinän rauhan jälkeen 1595 alkoi asutuksen laajentumisen kausi, jonka katkaisivat mm. 1600-luvun suuret kuolonvuodet sekä isoviha.[7]

Utajärvi kuului seurakunnallisesti aluksi Liminkaan, mutta liitettiin 1610 Oulun seurakunnan Muhoksen kappeliin. Vuonna 1766 Utajärvestä muodostettiin Muhoksen kappeli. Kunnan perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1865 ja omaksi seurakunnaksi Utajärvi erotettiin 1886.[7]

Oulun ja Utajärven välistä ratayhteyttä ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1918. Rataa alettiin rakentaa vuonna 1926 ja junaliikenne Oulusta Muhokselle alkoi vuonna 1927 sekä Utajärvelle vuonna 1928. Vaalaan saakka liikennöinti alkoi 1929. Toiseen maailmansotaan asti Utajärvi oli maatalousvaltainen pitäjä. Oulujoen valjastamisen myötä elinkeino muuttui, nykyisin yli puolet utajärvisistä saavat elantonsa pääasiassa palveluammateissa. Utajärvelle on rakennettu kaksi vesivoimalaitosta. Ne ovat Utasen voimalaitos, joka valmistui 1956 ja Ala-Utoksen voimalaitoksella energiantuotanto alkoi 1957.

Utajärven asukasluku oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin Oulujoen koskien rakentaminen oli käynnissä. Vuonna 1952 kunnassa oli jo 8627 asukasta. Tämän jälkeen asukasluku alkoi vähentyä, sillä 1954 Vaalan ja Yli-Niskan alueet liitettiin Säräisniemeen ja vuosikymmenen lopulla alkoi voimakas poismuutto. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin asukkaita oli vajaat 3800.[7] Pikkuhiljaa asukasmäärä alkoi uudelleen laskea ja nykyisin Utajärvellä on reilut 3000 asukasta.

Ennen vanhaan Utajärven kuntaa halkova Oulujoki oli tärkeä kulkureitti matkustavaisille, tervalle ja muulle kauppatavaralle, se tarjosi myös kalaa pöytään sekä elannon koskenlaskijoiden ammattikunnalle. Joki on valjastettu 1940- ja 1950-luvuilla. Vuoteen 1949 saakka joki ylitettiin "roomulla" tai lossilla, jota kuljetti roomari. Nykyisin roomun paikalla on silta. Vielä tänäänkin Oulujoki on komea ja ylväs joki, joka tarjoaa mahdollisuuksia kalastukseen ja monenlaiseen virkistyskäyttöön. Kiiminkijoki kunnan pohjois-osassa sen sijaan on edelleen vapaa joki koskineen.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utajärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 786
1985
  
3 800
1990
  
3 601
1995
  
3 592
2000
  
3 334
2005
  
3 223
2010
  
2 998
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiminkijoen Kurimonkoskea, entisen rautaruukin kohdalta alavirran suuntaan katsottuna.

Utajärvi jakautuu luonnonmaisemiltaan kahteen osaan. Kunnan eteläosaa hallitsevat Oulujoen laakso, Rokuan mahtava muodostuma ja laajat suot. Pohjoisosat ovat ns. Kainuun nevalakeuteen kuuluvaa lampien elävöittämää metsä- ja suoseutua, jota halkovat Kiiminkijoen latvareitit.[7]

Maasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioperä on pääasiassa graniittia sekä kiillegneissiä ja -liuskeita. Naamajoen tienoilla on kalkkikiviesiintymiä ja pohjoisosassa myös migmatiittia ja graniittigneissiä. Maaperä on pohjoista moreenia. Etelässä Oulujoen varsilla on laajoja hiekka- ja hietakerrostumia. Paikoin hiekka on niin hienoa, että tuuli pystyy sitä kuljettamaan. Komeimmillaan muodostumat ovat Rokuan alueella, jossa on suuria dyynejä, rantavalleja, hiekkakankaita ja syviä suppakuoppia. Maasto on varsin tasaista lukuun ottamatta Rokuan aluetta, Rokuan korkein kohouman Pookivaara kohoaa yli 70 metriä ympäröivältä suolakeudelta. Oulujoen koillispuolella maasto nousee loivasti kohti pohjoista ja itää. Korkeimpia vaaroja ovat Iso Palovaara ja Hevosvaara. Utajärvi on runsassoista seutua. Niittysuon, Tolkansuon, Säippäsuon ja Kivisuon alueille on muodostettu soidensuojelualue.[7]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulujoen ja Kiiminkijoen lisäksi kuntaa halkovat useat pienemmät joet, kuten Naamanjoki, Piltunginjoki, Potkunjoki, Sanginjoki ja Utosjoki. Kunnan alueella on useita järviä, muun muassa Ahmasjärvi, Iso Olvasjärvi, Piltunginjärvi, Puokiojärvi, Saari-Sorsua, Sanginjärvi sekä Särkijärvi, joka tuli kuuluisaksi tilapäisestä kuivattamisestaan. Utajärvi -niminen järvi, jonka Oulujokeen rakennetun Utasen voimalaitoksen alakanava halkaisi 1956, on kuntataajamasta hieman kaakkoon.

Utajärven keskustaa länteen päin nähtynä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 22 ja Oulu–Kontiomäki -rautatie sivuavat Utajärven kuntakeskusta. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Utajärven asemalla. Seututie 837 johtaa Utajärven keskustasta Puolangalle. Yhdystie 8300 alkaa Oulusta ja tulee Oulujoen pohjoispuolta Utajärvelle, jatkuu Keski-Niskaan, missä yhtyy Valtatie 22:een. Lähin lentokenttä on Oulunsalossa. Paikallisliikenteestä vastaa kunnan järjestämä paikallislinja, jota ajetaan yhdellä bussilla. Bussipysäkkien lisäksi kyytiin pääsee muualtakin reitin varrelta ja liikuntaesteiset bussi hakee kotiovelta, kun sen tilaa puhelimitse edellisenä päivänä. Kirkonkylällä on Matkahuollon palvelupiste.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmas, Alakylä, Ala-Naama, Ala-Niska, Autio, Juorkuna, Järvikylä, Kangaskylä, Kemilä, Kivijärvi, Kormunkylä, Marttisjärvi, Murronkylä, Naamankylä, Niska, Ojakylä, Potku, Sanginkylä, Sipolankylä, Sotka (Sotkankylä), Särkijärvi, Tervolankylä, Utanen, Ylisuvanto, Yli-Utos.

Kuntapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utajärven kuntapalveluihin kuuluvat peruspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Eri palvelualat on jaettu tiimeihin, jotka järjestävät oman vastuualueensa palvelut.

Hallintotiimi tuottaa kuntalaisten ja kuntaorganisaation tarvitsemia yleis- ja taloushallintoon liittyviä toimistopalveluja. Tiimiin kuuluvat palvelusolu, taloussolu, henkilöstösolu ja atk-solu.

Peruspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja perhetyönpalveluista vastaa sosiaali- ja perhetyönpalvelujen tiimi. Tiimiin kuuluu kehitysvammapalvelujen tiimi, päivähoitopalvelujen tiimi ja sosiaalityön solu. Terveyspalveluista vastaa terveyskeskus. Ruokapalveluista vastaa ruokapalvelutiimi, joka tuottaa ruokapalveluja kunnan eri toimipisteille ja tarjoaa mahdollisuuden työpaikkaruokailuun. Vanhuspalvelujen tiimi vastaa vanhus- ja kotihoitopalveluista. Asuin- ja elinoloista vastaa ympäristönvalvontapalvelujen tiimi, johon kuuluvat eläinlääkäri, terveystarkastaja ja ympäristösihteeri. Tehtäviin kuuluvat eläinlääkintähuolto, terveysvalvonta ja ympäristönsuojelu.

Sivistyspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utajärven kunnan sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta, jonka toimialaan kuuluvat opetuspalvelut, kirjasto, kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut sekä erilainen sivistystoimen alainen projektitoiminta.

Opetustoimen palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utajärvellä on yksi peruskoulu 0-9 vuosiluokille ja yksi lukio. Lisäksi kunta on järjestänyt kansalaisopistopalveluita ostopalveluina Muhokselta. Vuodesta 1987 alkaen kunnalla on ollut oma lasten ja nuorten kuvataidekoulu, jonka palvelut ovat maksullisia.

Vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 perustettiin vasite-tiimi, johon kuuluvat kirjaston, nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden ja kulttuuripalveluiden henkilökunta. Tiimi vastaa vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalveluista.

Tekniset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniset palvelut vastaa kunnan teknisistä palveluista ja ympäristön viihtyisyydestä Utajärvellä. Palveluihin kuuluu:

  • kunnan yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja kaavoitus
  • toimitilojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito
  • rakennus- ja maa-aineslupien käsittely sekä niihin liittyvä valvonta ja opastus
  • katujen ja teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito
  • lämpö-,vesi- ja viemäriverkoston suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä vedenhankinta ja jäteveden puhdistaminen
  • puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito sekä uusien puistojen suunnittelu ja rakentaminen
  • kuntalaisten turvallisuudesta huolehtiminen palo- ja pelastustoimen valmiutta ylläpitämällä

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosittaisia tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistomerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utajärvellä on sekä toiseen maailmansotaan että elinkeinoihin kuin myös runonlaulantaan perustuvia muistomerkkejä: Sankarivainajien muistomerkki (1950), Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958), Roomari-patsas (1985), Veteraanikivi (1991), Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) ja Runonlaulajien muistomerkki (2003).

Vuoden Roomari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden Roomari on kunniakuntalainen, joka on utajärvinen ja kunnostautunut paikallisen kulttuurin, taiteen tai kotiseututyön parissa. Aiemmin Roomari valittiin kansanäänestyksellä, mutta viime vuodestamilloin? lähtien kuntalaiset, mukaan lukien ulkopaikkakuntalaisetkin, ovat saaneet tehdä ehdotuksia.

Kolmijäseninen raati suorittaa valinnan. Raatiin kuuluvat sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kulttuuritoimen viranhaltija sekä heidän kunakin vuonna raatiin kutsumansa henkilö. Tämä kolmas jäsen siis vaihtuu vuosittain. Roomari julkistetaan syksyllä, viime vuosina tämä on tapahtunut itsenäisyyspäivän juhlassa. Roomari on valittu vuodesta 1993 alkaen, mutta vuosina 1999 ja 2003 äänet hajosivat niin, ettei ketään voitu katsoa tulleen valituksi.

Urheilu, liikunta ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan jokaisessa kyläkeskuksessa on valaistu latu. Lisäksi Rokualla on poolisopimusten avulla ylläpidettyä latua noin 70 kilometriä. Muita liikuntapaikkoja ovat:

  • Liikunta-kuntosali kirkonkylällä, Sangilla ja Rokualla
  • Jäähalli kirkonkylällä
  • Urheilukentta kirkonkylällä
  • Kiintorastiverkosto
  • Uimahalli Rokualla
  • Half Pipe
  • Luistelualueet eri kylillä
  • Jalkapallokenttä(nurmi) Yli-Utoksella

Kunnassa on useampia kalastuspaikkoja halukkaille. Näitä ovat Suojärven kodat, Alakylän laavut, Partiokämpän varaustuvat, Valkeisjärven kalastuspaikat ja Kurimon kalastuspaikat.[9] Erämaavaellusreitti Kivijärven kinttupolku johtaa Sotkan kylästä Oulun Ylikiimingin Ylivuoton kylään. Vapaana virtaava Kiiminkijoki sopii vesivaellusreitiksi melojille.

Tunnettuja utajärveläisiä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utajärvellä syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 28.3.2009.
  6. Kirjastovirma, Jokilaakson laulu
  7. a b c d e Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Kartta kalapaikoista

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]