Moottorivene

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pienehkö perämoottorivene

Moottorivene on vene, jota liikuttaa moottori potkurin välityksellä. Moottoreita on monenlaisia, mutta yleisimpiä ovat perinteinen perämoottori, sisäperämoottori ja sisämoottori. Perämoottoreita käytetään useimmiten pienissä ja keskikokoisissa veneissä, sisäperämoottoreita yleensä keskikokoisissa matkaveneissä ja sisämoottoreita suuremmissa veneissä.

Perämoottoreiden osalta ovat yleistyneet nelitahtimoottorit, jotka ovat hiljaisempia ja taloudellisempia kuin perinteiset kaksitahtimoottorit. Nelitahtimoottorit eivät myöskään hyydy eivätkä karstoita moottoria koneen käydessä pienillä kierroksilla. Mainittujen ominaisuuksien takia nelitahtimoottorit ovat miellyttävämpiä muun muassa vetouistelussa. Kiihtyvyys on kuitenkin kaksitahtimoottoreita huonompi. Nelitahtiset veneet maksavat noin 30 prosenttia kaksitahtisia enemmän, mutta ovat käytössä jopa 30–50 prosenttia taloudellisempia.[1]

Nykyään markkinoilla on myös sähköperämoottoreita, jolloin polttonestesäiliö ja kaasusäiliöt voidaan korvata kokonaan akuilla. Matkaveneissä sähkö voidaan tuottaa esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattoreilla, jolloin matkan pituutta rajaa ainoastaan makea vesi ja elintarvikkeet. Ruoanvalmistus hoidetaan tällöin kaasulieden ja -uunin sijaan induktioliedellä ja kiertoilmahöyryuunilla.

Runko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoriveneiden rungot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: uppoumarunkoisiin, liukuviin ja puoliliukuviin. Uppoumarunkoinen vene on tyypillisesti hidas, liukuvarunkoinen nopea ja puoliliukuva siltä väliltä. [2]

Uppoumarunkoisen veneen runkoa kannattelee noste, joka syntyy rungon syrjäyttämästä vesimäärästä eli uppoumasta. Tähän ei juurikaan vaikuta veneen nopeus. Uppoumarunkoisen veneen pohjan muoto on yleensä pyöreä, jotta veden virtaus noudattaisi pohjan muotoa sulavasti aiheuttamatta pyörteilyä, joka lisäisi kulkuvastusta. Uppoumarunkoisia veneitä ovat yleensä purjeveneet, soutuveneet ja hitaat moottoriveneet. Uppoumarunkoisen veneen suurin taloudellinen nopeus on runkonopeus. [2]

Liukuvarunkoista venettä kannattelee voima, joka syntyy, kun veden virtaus osuu veneen pohjaan ja kääntyy pohjan suuntaiseksi. Hitaissa nopeuksissa liukuvarunkoinen vene toimii uppoumarunkoisen veneen tapaan. Liukuvarunkoisen veneen pohja on yleensä suora ja V-kirjaimen muotoinen. V:n kulman jyrkentäminen parantaa veneen kulkua aallokossa, mutta lisää samalla vastusta. Perässä V:n kulma on loivempi, sillä se kohentaa raskaan perän nostetta. Pohjaan voidaan lisätä nousulistoja, jotka parantavat nostetta kääntämällä veden virtausta. Pohjaan rakennettavien poikittaisten portaiden tarkoitus on ohjata ilmaa pohjan ja veden väliin, sillä ilma hidastaa veneen kulkua vähemmän kuin vesi. Tähän tarkoitukseen on käytetty myös ilmaputkia.[2]

Puoliliukuva runko on edellisten välimuoto tai yhdistelmä. Puoliliukuvan veneen nosteesta suurin osa tulee staattisesta nosteesta kuten uppoumarunkoisessa veneessä, mutta myös liukuvarunkoiselle veneelle tyypillisen dynaamisen nosteen osuus on merkitsevä. Puoliliukuvalle veneelle ei ole yksiselitteistä määritelmää ja niiden runkomuodot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Jotkut puoliliukuvat veneet muistuttavat uppoumarunkoisia veneitä, kun taas toiset puoliliukuvat voisivat suuremmalla moottoriteholla olla täysin liukuvia. Puoliliukuvissa veneissä on usein pitkä köli parantamassa suuntavakavuutta. Joissakin malleissa on nouseva pohjalinja ja pyöreä perä, jotka vähentävät pyörteilyä, mutta heikentävät rungon ominaisuuksia suuremmissa nopeuksissa. Puoliliukuva vene ei ole yhtä taloudellinen uppoumanopeudella kuin uppoumarunkoinen vene. Sen etu on olla liukuvarunkoista taloudellisempi hieman uppoumanopeuden yläpuolella. [2]

Rungon kategoria voidaan määrittää Frouden luvun avulla. Frouden luvun ollessa alle 0,4 vene on uppoumarunkoinen. Välillä 0,5–1 vene on puoliliukuva. Luvun ollessa yli 1 vene on liukuva. [2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gottlieb Daimlerin venemoottori asennettuna puuveneeseen.

Ensimmäisen kaasumoottorilla kulkevan moottoriveneen rakensi Samuel Brown vuonna 1827. Ranskalainen teknikko Étienne Lenoir käytti kehittämäänsä toimivaa polttomoottoria veneessä ensimmäisen kerran vuonna 1860.[3] Saksalainen insinööri Gottlieb Daimler suunnitteli veneeseen sopivan polttomoottorin vuonna 1886.[4]

Suomen ensimmäisen moottoriveneen hankki vuonna 1889 Kotkaan konsuli Bülow. Veneessä oli Englannista tuotettu 16 hevosvoiman kaksisylinterinen Daimler-moottori ja vene saavutti 9 solmun nopeuden.[5]

Kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkki Malli Vuosimalli Hv Polttoaine Matkanopeus (nm/h) Kulutus l/h Kulutus l/nm
Terhi 4100 - 20 bensiini 18,8 8,6 0,46
Buster L Special - 50 bensiini 20,8 14,4 0,69
Flipper 630CC - 130 bensiini 24,8 23,8 0,96
Sun Albatross - 100 diesel 9,2 9,5 1,03
Sea Ray 215 - 240 bensiini 22,2 29,2 1,31
Finnmaster 7050 - 165 diesel 21,4 21,7 1,01
Marex[6] 330 2004 420 diesel 22 55 2,5
  • Terhi 4100, avovene, Suzuki 20hv 2-tahtiperämoottori
  • Buster L Special, HT-vene, Yamaha 50hv 4-tahtiperämoottori
  • Flipper 630CC, keskikajuuttavene, Honda 130hv 4-tahtiperämoottori
  • Sun Albatross, puoliliukuva matkavene, Yanmar 100hv dieselsisämoottori
  • Sea Ray 215, DC-tyyppinen retkivene, 240hv bensiinisisäperämoottori
  • Finnmaster 7050, liukuva pieni matkavene, 165hv dieselsisäperämoottori[7]

Merkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yamarin

Manner-Suomen yleisimmät moottorivenemerkit vuonna 2022: [8]

  • Fiskari
  • Bayliner
  • Finnsport
  • Marino
  • Vator
  • Rönnqvist
  • Lohi
  • TG
  • Scantic
  • Sea Ray

  • MV-Marin
  • Sea Star
  • Lami
  • Sea-Doo
  • Hirvas
  • Uttern
  • Master
  • Finnark
  • Rais Sport
  • Särki

Mallimerkinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bowrider

Eri valmistajien veneissä sama kirjainyhdistelmä saattaa tarkoittaa täysin eri asioita[9]. Usein käytetään seuraavia merkintöjä[9]:

  • BR – Bow Rider: avovene, jossa on tuulilasi, jonka keskellä on ovi avoimeen keulaan, jossa on istumapaikkoja tuulilasin etupuolella
  • HT – Hard Top
  • AC – Aft Cabin: takakajuutta
  • C tai Cab – Cabin: hytillä varustettu vene
  • CC – Center Cabin: keskikajuutta
  • Cuddy tai Cuddy Cabin – pieni vene, jossa on yöpymismahdollisuuden tarjoava matala keulakajuutta, useimmiten 5—8 metriä pitkä vene
    Daycruiser
  • DC – Day Cruiser: Päiväretkivene; pienellä keulakannella ja tuulilasilla varustettu vene, jonka keulassa sijaitseva kajuutta mahdollistaa yöpymisen.
  • DC – Dual Console, kaksoispulpetti
  • Flybridge
    F/FB/Fly – Avoimella yläohjaamolla eli flybridgellä varustettu vene
  • F – pieni avovene, joka on varusteltu vakiomallia paremmin kalastuskäyttöön (fishing)
  • MC – Mid Cabin eli keskihyttivene
  • OB – perämoottoriversio veneestä, josta on saatavilla myös sisäperämoottoriversio
  • PH – Pilot House, ajohytillä varustettu vene
  • R – ohjauspulpetillinen versio
  • SP – styrpulpet, ohjauspulpetti
  • W – work tai workboat eli työvene
  • WA – walkaround: venemalli, jossa ohjauspulpetti tai ohjaamo voidaan kiertää tavallista leveämpää sivukantta pitkin. Pulpetin sisällä on yleensä tilaa yöpymiseen

Veneiden mallinimissä esiintyvä numero kertoo joskus veneen pituuden, useimmiten jalkoina, metreinä tai millimetreinä. Mittaan on joskus laskettu mukaan pidentäviä osia kuten uimataso.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Moottoreissa huima kehitys Finnboat. Viitattu 4.9.2008.
  2. a b c d e Satu Björn: Moottoriveneiden runkomuodot: Runko on veneen selkäranka Venelehti.fi. 19.1.2019. Viitattu 15.4.2024.
  3. ”Lenoir”, Otavan Iso Tietosanakirjakirja 5. palsta 484. Helsinki: Otava, 1963.
  4. ”Moottorivene”, Otavan Iso tietosanakirja 6. palsta 22. Helsinki: Otava, 1967.
  5. Suomen moottorilehti, 01.03.1936, nro 3, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. Marex 330 Scandinavia moottorivene 2004 - Sipoo - Nettivene www.nettivene.com. Arkistoitu 16.2.2019. Viitattu 16.2.2019.
  7. Finnboat www.finnboat.fi. Viitattu 11.2.2019.
  8. Vesikulkuneuvokanta muuttujina Alue, Vesikulkuneuvotyyppi, Merkki ja Aika TraFICom PxWeb tilastotietokanta. Viitattu 6.4.2022. [vanhentunut linkki]
  9. a b c Mallimerkintöjen lyhyt oppimäärä Kipparilehti.fi. 26.8.2016. Viitattu 22.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]