Yhteysalus
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Yhteysalus on sotilas- tai siviilikäyttöön rakennettu tai valmiista aluksesta muutettu kuljetusalus, jonka tehtävänä on kuljettaa ihmisiä ja tavaraa saaristoissa oleviin asutuksiin tai linnakkeisiin. Nämä alukset eroavat lautoista siinä suhteessa, että ne voivat liikennöidä vapaasti normaalireitistään poiketen ja ovat pääsääntöisesti huomattavan paljon merikelpoisempia kuin suojaisille ja suhteellisen lyhyille reiteille tarkoitetut lautat.
Aiemmin Suomessa siviilikäytön yhteysalukset kuuluivat Merenkulkuhallitukselle; suurin osa siirtyi valtiojohtoiselle Arctia Shipping-varustamolle ja nykyään monet ovat yksityisiä; maailmalla käytäntö vaihtelee julkisesta vallasta yksityisiin varustamoihin tai omistajiin, maasta riippuen. Suomessa ensimmäiset julkisen vallan omistamat yhteysalukset olivat S/S Dragsfjärd ja sen korvannut S/S Aranda.
Tunnetuksi ja arvossa pidetyksi ehti tulla vuoteen 1944 saakka Suomenlahden ulkosaaria palvellut s/s Suursaari.
Asevoimien yhteysalukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolustusvoimien yhteysaluksia on runsas kirjo; merkittävin ryhmä on Valas-luokka, joka pystyy kuljettamaan peräkannellaan yhden kolmiakselisen kuorma-auton tai vastaavan määrän pienempiä ajoneuvoja. Aluksia on neljä eli Valas, Vahakari, Vaarlahti ja Vänö; ne on sijoitettu rannikkotykistön linnakkeiden yhteysaluksiksi. Kaikki ovat jäävahvistettuja ja pystyvät toimimaan myös jäänmurtajan tehtävissä tarpeen vaatiessa.
Kelirikkoalukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös pienempiä yhteysaluksia, mm. rannikkotykistölle rakennettu kuusi alusta käsittävä Hauki-luokka (Hauki, Hakuni, Havouri, Hankoniemi, Hirsala, Houtskär), joka pystyy liikkumaan kokoisiaan huomattavasti vahvemmissa jäissä, on rakennettu nimenomaan kelirikkoajan liikennettä varten. Näitä aluksia kutsutaan nimikkeellä kelirikkoalus.
Merivartiostolla on vastaavia teräsrunkoisia aluksia runsaasti; niistä on perinteisesti käytetty lyhennettä RV eli rautavene (epävirallinen kutsumanimi "rautaville").
Samoin luotsien perinteinen haminalaiskutteri on nimenomaan kelirikkoalus.
Norjassa vastaavia aluksia on runsaasti; ne ovat pitempien yhteysvälien vuoksi huomattavasti suurempia, jotka pystyvät kuljettamaan pienehkön maastokuorma-auton tai vastaavan ajoneuvon peräkannellaan avomerioloissa; näitä aluksia käytetään maan ulkosaariston yhteystehtäviin.
Huippuvuorille liikennöidään tarkoitukseen erikseen rakennetuilla jäävahvistetuilla aluksilla, jotka pystyvät kuljettamaan ajoneuvoja, koska alueen olosuhteet vaativat sitä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Visa Auvinen: Leijonalippu Merellä