Gdańsk
|
|
||
|---|---|---|
 |
||
 Lippu |
 Vaakuna |
|
|
|
||
|
Motto: Nec Temere, Nec Timide
|
||
  Gdańsk
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio |  Puola |
|
| Voivodikunta | Pommeri | |
| Perustettu | 900-luvulla | |
| Hallinto | ||
| – Kaupunginjohtaja | Paweł Adamowicz | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 266 km² | |
| Korkeus | 13 m | |
| Väkiluku (2008) | 455 581 | |
| – Tiheys | 1716 as./km² | |
| Aikavyöhyke | UTC+1 | |
| – Kesäaika | UTC+2 | |
| Postinumero | 80-008–80-958 | |
| Suuntanumero(t) | 58 | |
Gdańsk ([ˈgdanʲsk] 
kuuntele ääntämys? saks. Danzig, kašubiksi Gduńsk) on tärkeä satamakaupunki Gdańskinlahden rannalla Pohjois-Puolassa, Motławan ja Veikselin erään suuhaaran varrella. Gdańsk on Pommerin voivodikunnan pääkaupunki ja Puolan kuudenneksi suurin kaupunki. Sen asukasluku on 456 000 (2008) ja esikaupunkeineen (Trójmiasto) yli miljoona.
Sisällysluettelo |
Nimi [muokkaa]
Nimi Gdańsk tulkitaan yleensä Gdaniajoen varrella sijaitsevaksi kaupungiksi. Gdanian ajatellaan olevan sen Motławajoen haaran alkuperäinen nimi, jonka varrella kaupunki sijaitsee. Paikallisella kašubin kielellä nimi kuuluu Gduńsk. Saksankielinen nimi Danzig on jossain määrin yhä käytössä, etenkin kun viitataan kaupunkiin ennen toista maailmansotaa.
Siirtokunnan nimi kirjoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 997 urbs Gyddanyzc, 1148 Kdanzk, 1188 Gdanzc, 1236 Gdansk, 1263 Danzc, 1311 Danczk, 1399 Danczik, 1414 Danczig ja 1454 Gdansk. Näistä muodoista erottuvat kaikki kolme päämuotoa: pommerilainen Gduńsk, puolalainen Gdańsk ja saksalainen Danzig.
Historia [muokkaa]
Arkeologien mukaan Gdańskin linnoitus rakennettiin 980-luvulla, mutta vuotta 997 pidetään kaupungin perustamisvuotena.lähde? Silloin Pyhä Adalbert (puol. Wojciech) kastoi lähetysmatkallaan Gdańskin asukkaita ja mainitsi kaupungin ensimmäistä kertaa kirjallisesti. Gdańskista tuli Pommerin herttuoiden hallitseman herttuakunnan keskus ja tärkeä kauppakaupunki.
1200-luvulla alueelle muutti lisää kauppiaita Lyypekin ja Bremenin hansakaupungeista. Pommerin herttuoista viimeinen, Mestwin II, luovutti kaikki maansa myöhemmälle Puolan kuninkaalle Przemysl II:lle. Tämän salamurhan jälkeen kaupunkia hallitsivat vähän aikaa Böömin ja Puolan kuninkaat. 1300-luvun alussa alueesta kiistelivät Brandenburg ja Puola. Seuranneessa sodassa alueen valloittivat saksalaisen ritarikunnan ritarit, jotka Puolan kuningas kutsui avuksi paikalle. Ritarikunta liitti alueen muitta mutkitta omiinsa, mitä seurasi sarja sotia ritarien ja Puolan hallituksen välillä. Kaliszin rauhassa vuonna 1343 ritarit saivat pitää Pommerin, mutta Puolan kuninkaille jäi feodaaliherruus alueella.
Danzigista, jolla nimellä kaupunki tunnettiin 1945 asti, tuli osa hansaliittoa vuonna 1361. 1400-luvun alussa käytyjen sotien jälkeen kaupunki oli taas vähän aikaa Puolan kuninkaiden hallinnassa, mutta vuonna 1411 se palasi ritarikunnalle. Vuonna 1440 Danzig liittoutui Elblągin (Elbing) ja Toruńin (Thorn) hansakaupunkien kanssa vastustamaan Saksalaisen ritarikunnan herruutta ja haki tukea Puolan kuninkaalta Kasimir IV:lta. Seurannut kolmetoistavuotinen sota päättyi ritarikunnan tappioon.
1300-luvulta 1600-luvulle Danzig kasvoi voimakkaasti. Kaupungin omaisuus kärsi kuitenkin vahinkoa kolmikymmenvuotisessa sodassa vuosina 1618-1648. Kuningas Kasimir IV:n myöntämät oikeudet ja pääsy Puolan markkinoille tekivät Danzigista rikkaan satamakaupungin. 1500- ja 1600-luvut olivat kaupungin kaupan ja kulttuurin kulta-aikaa. Danzigiin muutti paljon ihmisiä erilaisista etnisistä ryhmistä: saksalaisia, puolalaisia, juutalaisia ja hollantilaisia.
1700-luvulla kaupunki kärsi sotien aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta ja muun muassa paiseruttoepidemiasta vuonna 1709. Puolan ensimmäisessä jaossa Danzigin saksankielinen asujaimisto taisteli itsenäisyyden puolesta, kun suurin osa Puolan Pommerista joutui Preussin vallan alle. Kaupunki jäi saarroksiin preussilaisten alueiden keskelle vuoteen 1793, jolloin senkin oli annettava periksi. Preussin valtakausi jatkui lyhyen Danzigin vapaakaupunkina olon 1807-1815 jälkeen, kunnes Danzigista tuli muun Preussin myötä osa Saksan valtakuntaa vuonna 1871. Preussin valta-aikana Danzig ei ollut erityisen keskeinen kaupunki.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Puolasta tuli itsenäinen, ja puolalaiset haikailivat Danzigia itselleen saadakseen vapaan pääsyn merelle liittoutuneiden lupauksen mukaisesti. Kaupunkia ei kuitenkaan annettu täysin Puolan hallintaan, vaan siitä tehtiin Danzigin vapaakaupunki, itsenäinen kaupunki Kansainliiton valvontaan. Tänä aikana kaupunkia hallitsi enimmäkseen sen saksankielinen väestönosa. Koska saksalaiset viranomaiset estivät puolalaisia asettumasta kaupunkiin ja häiritsivät heidän kaupankäyntiään, Puolan hallitus päätti rakentaa lähettyville uuden sataman, Gdynian, josta tulikin Puolalle tärkeä satamakaupunki. Vapaakaupunkiaikanaan gdańskilaiset saivat jopa omat postimerkit ja valuutan. Merkittävä osa Suomeen kieltolain aikana 1920-luvulla tulleesta alkoholista tuli Danzigin kautta[1] ja Danzigiin rekisteröidyillä laivoilla. Puolalaisesta pirtusta käytetty yleisesti lempinimeä "Varsovan laulu"[2].
Saksan ja Puolan väliset kiistat Danzigin hallinnasta toimivat tekosyynä saksalaisten marssimiselle Puolaan 1. syyskuuta vuonna 1939 ja toisen maailmansodan syttymiselle. Toisena sotapäivänä Saksan joukot pääsivät Danzigiin asti ja surmasivat puolalaiset postinkantajat, jotka puolustivat postitoimistoa. Loputkin puolalaiset sotilaat antautuivat seitsemän päivän kuluttua. Saksan joukot valtasivat kaupungin ja karkottivat tai tappoivat tuhansia puolalaisia ja juutalaisia. Lokakuussa 1939 Danzigista ja muusta Puolan Pommerista muodostettiin saksalainen hallinnollinen alue Danzig-Westpreussen. Puolalaisia lähetettiin keskitysleireille, pääasiassa viereiseen Stutthofiin. Sivistyneistö murhattiin raa'asti.
Vuoden 1945 alussa Saksa alkoi evakuoida saksalaista siviiliväestöä kaupungista. 30. maaliskuuta neuvostojoukot, joissa oli myös puolalaisia sotilaita, valtasivat kaupungin saksalaisten joukkojen vetäydyttyä kaupungista. Seuranneina päivinä Puna-armeijalla oli kaupungissa vapaat kädet. Siviiliväestöä murhattiin, raiskattiin ja ryöstettiin, ja lopuksi vanhakaupunki sytytettiin palamaan, jolloin 90 % kaupungista raunioitui täysin. On arvioitu, että sotavuosina 40 prosenttia kaupungin asukkaista sai surmansa.
Liittoutuneiden Jaltan ja Potsdamin konferenssien (1945) päätösten mukaan Danzig annettiin sodan jälkeen Puolalle. Puola ryhtyi Neuvostoliiton tukemana karkottamaan enemmistöasemassa ollutta saksalaisväestöä kaupungista. Tilalle siirrettiin puolalaisia niiltä alueilta, jotka Puola itse menetti Neuvostoliitolle. Gdańsk jälleenrakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla, ja siitä tuli kommunistisen Puolan tärkeä satama- ja teollisuuskaupunki. Jälleenrakennustöissä rekonstruioitiin paljon kaupungin vanhaa arkkitehtuuria ja poistettiin melkein kaikki saksalaisuudesta kertovat muistomerkit. Kaikki saksankieliset nimet vaihdettiin puolankielisiin.
Gdańskilla oli tärkeä osa Puolan kommunistihallituksen kaatamisessa. Siellä järjestettiin hallituksenvastaiset mielenosoitukset, jotka johtivat Puolan kommunistisen johtajan Władysław Gomułkan eroon joulukuussa 1970. Kymmenen vuotta myöhemmin Gdańskin telakalla syntyi vapaa ammattiyhdistysliike Solidaarisuus (Solidarność), jonka vastustus johti kommunistisen hallinnon luhistumiseen vuonna 1989. Puolan presidentiksi valittiin sen johtaja Lech Wałęsa.
Gdańskin historiaa on kuvannut kaupungissa syntynyt saksalainen kirjailija Günter Grass sarjassaan Danziger Trilogie, johon kuuluvat romaanit Peltirumpu (Die Blechtrommel, 1959), Kissa ja hiiri (Katz und Maus, 1961) sekä Koiranvuosia (Hundejahre, 1963). Kuuluisia gdańskilaisia ovat Grassin lisäksi muun muassa Daniel Gabriel Fahrenheit, fyysikko, ja tähtitieteilijä Johannes Hevelius.
Elinkeinot ja talous [muokkaa]
Perinteisistä perinteisin teollisuudenala Gdańskissa on laivanrakennus, jossa kaupunki on kunnostautunut kautta värikkään historiansa. Sijainti Itämeren ja Veikselin yhtymäkohdan vetisessä ympäristössä takaa alan tärkeyden edelleen, vaikka perinteisten laivanrakennus-, kemian- ja elintarviketeollisuuden ohelle ovatkin viime vuosikymmeninä nousseet muun muassa erilaisten farmasia- ja teknologiatuotteiden valmistus. Gdańskin ja Gdynian sataman kautta kulkee yli puolet Puolan ulkomaankaupasta.lähde?
Gdańskin asukasluvun kehitys
| n. 1000 | 1000 | |
| 1235 | 2000 | |
| 1600 | 40 000 | |
| 1650 | 70 000 | |
| 1700 | 50 000 | |
| 1750 | 46 000 | |
| 1793 | 36 000 | |
| 1800 | 48 000 | |
| 1825 | 61 900 | |
| 1840 | 65 000 | |
| 1852 | 67 000 | |
| 1874 | 90 500 | |
| 1880 | 13 701 | |
| 1885 | 108 500 | |
| 1900 | 140 600 | |
| 1910 | 170 300 | |
| 1920 | 360 000 | |
| 1925 | 210 300 | |
| 1939 | 250 000 | |
| 1946 | 118 000 | |
| 1960 | 286 900 | |
| 1970 | 365 600 | |
| 1975 | 421 000 | |
| 1980 | 456 700 | |
| 1994 | 464 000 | |
| 2002 | 460 000 |
Liikenne ja kulkuyhteydet [muokkaa]
Gdańskiin pääsee säännöllisesti laivalla Kööpenhaminasta Tanskasta ja Nynäshamnista Ruotsista. Finnlines on liikennöinyt Helsingistä naapurikaupunki Gdyniaan uusilla Star-luokan matkustajarahtilaivoilla vuodesta 2009 alkaen.
Gdańskin lentoyhteyksistä huolehtii Gdańsk Lech Wałęsan lentoasema, jonne lentävät Helsingistä päivittäin Flybe (kesäkuun 2012 loppuun saakka) ja Turusta Wizz Air. Junalla kaupunkiin pääsee kaikkialta Puolasta.
Hallinto [muokkaa]
Gdańsk on Pommerin voivodikunnan pääkaupunki ja yksi Puolan taloudellisista ja hallinnollisista keskuksista. Pommerin voivodikunta muodostettiin vuonna 1999 kolmesta voivodikunnasta: Gdańskin voivodikunnasta, Słupskin voivodikunnasta ja Elblągin voivodikunnasta. Alueen pinta-ala kasvoi 7 394 neliökilometristä 18 293 km²:iin ja väkiluku 1 333 800:sta (1980) 2 198 000:een (2000). Kolmen kaupungin muodostaman Trójmiaston alueella asuu näistä suurin osa.
Nähtävää [muokkaa]
Gdańskin nähtävyyksistä ehkä kuuluisin ja ainakin näyttävin on Bazylika Mariacka (suom. Mariankirkko), joka on maailman suurin tiilestä muurattu katedraali ja Euroopan suurimpia kirkkoja. Se on 105,5 metriä pitkä ja jumalanpalvelusta sinne mahtuu viettämään 25 000 henkilöä.lähde? Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1343 ja saatettiin päätökseen 1502. Kirkon kuuluisa triptyykki seikkaili jonkin aikaa muun muassa Louvressa Pariisissa ja Pietarin Eremitaašissa, mutta on nyt palannut Gdańskiin. Vuoteen 1945 asti Mariankirkko oli maailman suurin protestanttinen kirkko. Toisessa maailmansodassa se vaurioitui pahasti, ja miltei puolet sen taideaarteista tuhoutui tai katosi. Jälleenrakennustyöt päätettiin vuonna 1956.
Gdańskissa on jäljellä paljon Hansaliiton aikaisia rakennuksia. Veikseljoelle on ankkuroitu museolaiva SS Sołdek. Gdańskinlahden rannat ovat hiekkaisia, ja auringonpalvojille löytyykin 33 kilometriä puhdasta hiekkarantaa. Hiekkakyntäät erottavat lahdesta haffeja, jotka ovat laguunien itämereisiä vastineita. Ne ovat yleensä muuta merta vähäsuolaisempia ja rantalomanviettäjien suosiossa. Kaupunki on EuroVelo 9 –pyöräreitin lähtöpiste. Reitti päättyy Adrianmeren rannalle Pulaan, Kroatiaan. Myös EuroVelo 10 kulkee Gdańskin kautta.
Kaupungissa on 10 yliopistoa, joissa opiskelee 60 436 opiskelijaa (2001).lähde?
Gdańskin tärkeimmät turistinähtävyydet:
- Neptunus-suihkulähde (Fontanna Neptuna)
- Dlugi Targ -aukio (Pitkätori), jolla sijaitsevat mm.
- Ratusz Glownego Miasta, raatihuone vuodelta 1595
- Dwór Artusa (Artushof), Arturinhoviksi kutsuttu renessanssipalatsi ja sen kaksitoista metriä korkea kaakeliuuni
- Kultainen talo
- Kościół Mariacki (Bazylika Mariacka), Mariankirkko
- Katariinankirkko
- Zielona Brama, Vihreä portti
- Puolalaista postitoimistoa toisessa maailmansodassa puolustaneiden postinkantajien muistomerkki
- Długie Pobrzeże
- Stary Żuraw, keskiajalta peräisin oleva nostokurki
- SS Sołdek, museolaiva
- Oliwan katedraali
- Gdańskin meripihkamuseo
-
Neptunus-suihkulähde
-
Museolaiva SS Sołdek
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lyhyesti pirtuajasta. Kirja-arvostelu "Viron ohella myös Saksa oli merkittävä pirtun tuontimaa. Saksalaisalukset toivat alkoholia erityisesti Kielistä ja Danzigista."
- ↑ Antti Alanen: DVD klassikko viitattu 24.8.2011
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Gdańsk (virallinen sivu) (puolaksi) (englanniksi)
- Gdańsk in Your Pocket (incl. Sopot & Gdynia, pdf) (englanniksi) (inyourpocket.com)
- Travel Guide for Gdansk, Gdynia and Sopot (englanniksi)
- Valokuvia Gdańskista
Koordinaatit:
