Finnlines

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finnlines Oyj

Finnlines Logo.svg 

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FLG1S
Markkina-arvo 373 milj. € (31.12.10)[1]
Perustettu 1947
Toimitusjohtaja Uwe Bakosch[2]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet Merikuljetukset
Liikevaihto Nousua 561,1 milj. (2010)[1]
Liikevoitto Nousua 3,7 milj. € (2010)[1]
Nettotulos Nousua 2,2 milj. € (2010)[1]
Henkilökuntaa 2 096 (2010)[1]
Tytäryhtiöt Nordö Link
Hansa Link
Finnlink
Kotisivu www.finnlines.fi
Finnlinesin laivoja Helsingissä
M/S Finnforest Helsingissä

Finnlines Oyj on suomalainen Helsingin pörssiin listattu laivayhtiö.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Uwe Bakosch. Italialaisen Grimaldi-suvun omistama Grimaldi Group teki yhtiöstä julkisen ostotarjouksen syksyllä 2006, mutta sai kasvatettua alkuun omistusosuuttaan yhtiössä vain 46,4 prosenttiin, kunnes 29. joulukuuta 2006 uutisoitiin osakekaupasta, jolla Grimaldi Group sai enemmistöosuuden Finnlinesta 50,7 prosentilla.[3]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[4]

Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[4]

Laivaston kehitys [muokkaa]

Samana vuonna, kun yhtiö perustettiin, osti Finnlines kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[5]

Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[5]

Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille HankoGotlantiTravemünde, ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta myös pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[5]

Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[5]

Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, täytyi muina aikoina autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[5]

Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit. Dieselmoottoreilla ajettiin hiljaisina aikoina.[5]

1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[5]

Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myydessä GTS Finnjetin Effoalle, loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[5]

1990–2011 [muokkaa]

Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua "combi roro-alusta". Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[5]

Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[5]

Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[5]

Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Laivat maksavat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitetaan vuosina 2011–2012. Uudet laivat ovat jäävahvisteisia ja ne tulevat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset laivat toimitettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. [6]

Laivasto [muokkaa]

Nykyiset [muokkaa]

Tämä luettelo sisältää nykyiset Finnlinesin liikenteessä olevat alukset. Osa aluksista on voinut olla aiemmin eri nimellä.

Lippuvaltio Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Omistus
Maltan lippu. Malta M/S Baltica ro-ro 1990 157,67 25,33 Vuokralla
Suomen lippu Suomi M/S Birka Carrier ro-ro 1998 154,5 22,7 Vuokralla
Suomen lippu Suomi M/S Birka Express ro-ro 1997 154,5 22,7 Vuokralla
Suomen lippu Suomi M/S Birka Trader ro-ro 1998 154,5 22,7 Vuokralla
Suomen lippu Suomi M/S Finnarrow ro-ro 1996 168,15 28,3 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnbreeze ro-ro 2011 188,4 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnclipper ro-ro 1999 188,3 29,3 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finneagle ro-ro 1999 188 29,3 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnfellow ro-ro 2000 188,3 28,7 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnhawk ro-ro 2001 162,56 20,6 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnkraft ro-ro 2000 162,2 20,6 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnlady ro-ro 2007 218,71 30,52 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnmaid ro-ro 2006 218 30,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnmill ro-ro 2002 187,1 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnpartner ro-ro 1995 183 29,9 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnpulp ro-ro 2002 184,8 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnsailor ro-ro 1987 157,6 25,3 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsea ro-ro 2011 188,4 26,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsky ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnstar ro-ro 2006 218,8 30,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsun ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finntide ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finntrader ro-ro 1995 183 28,7 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnwave ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Nordlink ro-ro 2007 218,8 30,5 Oma
Saksan lippu Saksa M/S Transeuropa ro-ro 1995 183 28,7 Oma
Saksan lippu Saksa M/S Translubeca ro-ro 1990 157 25,3 Oma
Saksan lippu Saksa M/S Transrussia ro-ro 1994 183 28,7 Vuokralla

Lähde: [7]

Aikaisemmat [muokkaa]

Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.

Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Aika
M/S Hansa Express
myöh. Finndana
Autolautta 1962 95,99 15,88 1962–1967
M/S Vaasa Rahtilaiva 1962 74,48 10,83 1962–1963
M/S Nili Autolautta 1965 137,12 18,93 1965–1966
M/S Finnhansa Autolautta 1966 134,4 20,1 1966–1977
M/S Finnpartner Autolautta 1966 134,4 22,53 1966–1969
M/S Finncarrier Matkustajarahtilaiva 1969 137,34 24,54 1969–1976
M/S Hans Gutzeit Matkustajarahtilaiva 1972 137,34 24,62 1972–1982
M/S Finnfellow Matkustajarahtilaiva 1973 137,34 24,57 1973–2002
M/S Finnpartner Matkustajarahtilaiva 1966 141,2 20,96 1973–1975
M/S Ilmatar Matkustaja-alus 1964 128,31 16,4 1975
M/S Finlandia Matkustajarahtilaiva 1967 156,7 20 1975–1978
M/S Bore Star Autolautta 1966 153 22,04 1975, 1976
GTS Finnjet Matkustajarahtilaiva 1977 212,96 24,45 1977–1986
M/S Walki Paper Rahtilaiva 1979 152,38 21 1979
M/S Finnclipper Rahtilaiva 1981 193,62 28,02 1981–1982
M/S Baltic Eider Rahtilaiva 1989 157,67 25,33 1989–2004
M/S Finnmerchant
myöh. Merchant
Rahtilaiva 1982 154,9 25,11 1994–2007
M/S Seatern Rahtilaiva 1973 137,52 22,36 2002
M/S Hamburg Rahtilaiva 1977 123,65 19,56 2002
M/S Borden Rahtilaiva 1977 142,32 19,21 2002
M/S Finnrider
myöh. Rider
Rahtilaiva 1984 186,52 21,65 2002–2006
M/S Kaduna Rahtilaiva 1977 113,46 19,23 2004–2005
M/S Envoy Rahtilaiva 1979 150,02 23,9 2005–2006
M/S Finnmaster Rahtilaiva 2000 162,58 20,6 2000–2008
M/S Baltic Eager Rahtilaiva 1979 137,12 26,01 2005–2008
M/S Polaris Rahtilaiva 1988 122 20,2 1988–2006
M/S Finnreel Rahtilaiva 2000 162,2 20,6 2000–2009
M/S Antares ro-ro 1988 157,61 25,32 2003–2009
M/S Birka Transporter ro-ro 1991 122 19
M/S Finnhansa ro-ro 1994 183 29,9 1994–2009
M/S Global Carrier ro-ro 1978 151,94 21,67 2008–2009
M/S Global Freighter ro-ro 1977 151,94 21,67 2008–2009
M/S Inowroclaw ro-ro 1980 137,19 23,04 1998–2009
M/S Runner ro-ro 1990 189,7 22 2004–2010
M/S Vasaland ro-ro 1984 155 25,15 2001–2003

Lähde: [8]

Merikuljetukset [muokkaa]

Varustamo harjoittaa Itämerellä säännöllistä laivaliikennettä ro-ro-aluksilla Suomen ja Skandinavian ja Keski-Euroopan satamien välillä. Myös Suomen ja Biskajanlahden sekä Pohjanmerellä Suomen ja Alankomaiden, Belgian ja Britannian satamien välillä on säännöllinen laivaliikenne.[9]

Finnlines liikennöi kahdella aluksella (M/S Transeuropa, M/S Transrussia) Lyypekistä Saksasta Sassnitzin kautta Pietariin Venäjälle.[10][9] Reitti kulkee nimellä TransRussiaExpress.[9]

Naantalin ja Kapellskärin välistä liikennettä Finnlines hoitaa Finnlink-nimellä. Reittiä operoidaan kolmella ro-ro-aluksella (M/S Finnfellow, M/S Finnclipper ja M/S Finnsailor).[11][9] Finnlink operoi reitin kuudesti päivässä.[9] Aiemmin Finnlink oli Finnlinesin erillinen tytäryhtiö, mutta se sulautui emoyhtiöön vuoden 2010 lopussa.[12]

Ruotsissa sijaitsevan Malmön ja Saksassa sijaitsevan Travemünden välistä liikennettä hoitaa Finnlinesin tytäryhtiö Nordö Link.[9] Yhtiö operoi reitillä kolmella ro-ro-aluksella (M/S Finnpartner, M/S Finntrader, M/S Finneagle).[13] Päivittäisiä lähtöjä molemmista satamista on kolme.[9]

Finnlines omistaa 51 prosenttia Intercarriers-nimisestä yhtiöstä. Intercarriers harjoittaa Suomen ja Venäjän sisävesisatamien ja Biskajanlahden, Britannian, Manner-Euroopan ja Skandinavian satamien välillä pientonnistoliikennettä.[9]

Toiminta-alue [muokkaa]

M/S Baltica

Finnlines operoi seuraaviin satamiin:

[14]

Lähteet [muokkaa]

  1. a b c d e Tilinpäätös 2010. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
  2. Uwe Bakosch picked to head Finnlines 24.3.2009. Lloyds List. Viitattu 2.7.2009.
  3. YLE 29.12.2006. Grimaldi hankkinut enemmistön Finnlinesista
  4. a b Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  5. a b c d e f g h i j k Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  6. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
  7. Laivasto Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
  8. FINNLINES Fakta om Fartyg. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
  9. a b c d e f g h Liiketoiminta: Merikuljetukset Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
  10. Vessels TransRussiaExpress. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  11. Laivat FinnLink. Viitattu 27.4.2010.
  12. Vessels Nordö Link. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  13. Toiminta-alue Finnlines. Viitattu 2.1.2008.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finnlines.