Finnlines
| Finnlines Oyj | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: FLG1S |
| Markkina-arvo | 373 milj. € (31.12.10)[1] |
| Perustettu | 1947 |
| Toimitusjohtaja | Uwe Bakosch[2] |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Tuotteet | Merikuljetukset |
| Liikevaihto | |
| Liikevoitto | |
| Nettotulos | |
| Henkilökuntaa | 2 096 (2010)[1] |
| Tytäryhtiöt | Nordö Link Hansa Link Finnlink |
| Kotisivu | www.finnlines.fi |
Finnlines Oyj on suomalainen Helsingin pörssiin listattu laivayhtiö.
Yhtiön toimitusjohtajana toimii Uwe Bakosch. Italialaisen Grimaldi-suvun omistama Grimaldi Group teki yhtiöstä julkisen ostotarjouksen syksyllä 2006, mutta sai kasvatettua alkuun omistusosuuttaan yhtiössä vain 46,4 prosenttiin, kunnes 29. joulukuuta 2006 uutisoitiin osakekaupasta, jolla Grimaldi Group sai enemmistöosuuden Finnlinesta 50,7 prosentilla.[3]
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[4]
Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[4]
Laivaston kehitys [muokkaa]
Samana vuonna, kun yhtiö perustettiin, osti Finnlines kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[5]
Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[5]
Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille Hanko–Gotlanti–Travemünde, ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta myös pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[5]
Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[5]
Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, täytyi muina aikoina autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[5]
Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit. Dieselmoottoreilla ajettiin hiljaisina aikoina.[5]
1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[5]
Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myydessä GTS Finnjetin Effoalle, loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[5]
1990–2011 [muokkaa]
Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua "combi roro-alusta". Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[5]
Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[5]
Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[5]
Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Laivat maksavat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitetaan vuosina 2011–2012. Uudet laivat ovat jäävahvisteisia ja ne tulevat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset laivat toimitettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. [6]
Laivasto [muokkaa]
Nykyiset [muokkaa]
Tämä luettelo sisältää nykyiset Finnlinesin liikenteessä olevat alukset. Osa aluksista on voinut olla aiemmin eri nimellä.
| Lippuvaltio | Nimi | Alustyyppi | Rakennettu | Pituus | Leveys | Omistus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| M/S Baltica | ro-ro | 1990 | 157,67 | 25,33 | Vuokralla | |
| M/S Birka Carrier | ro-ro | 1998 | 154,5 | 22,7 | Vuokralla | |
| M/S Birka Express | ro-ro | 1997 | 154,5 | 22,7 | Vuokralla | |
| M/S Birka Trader | ro-ro | 1998 | 154,5 | 22,7 | Vuokralla | |
| M/S Finnarrow | ro-ro | 1996 | 168,15 | 28,3 | Oma | |
| M/S Finnbreeze | ro-ro | 2011 | 188,4 | 26,5 | Oma | |
| M/S Finnclipper | ro-ro | 1999 | 188,3 | 29,3 | Oma | |
| M/S Finneagle | ro-ro | 1999 | 188 | 29,3 | Oma | |
| M/S Finnfellow | ro-ro | 2000 | 188,3 | 28,7 | Oma | |
| M/S Finnhawk | ro-ro | 2001 | 162,56 | 20,6 | Oma | |
| M/S Finnkraft | ro-ro | 2000 | 162,2 | 20,6 | Oma | |
| M/S Finnlady | ro-ro | 2007 | 218,71 | 30,52 | Oma | |
| M/S Finnmaid | ro-ro | 2006 | 218 | 30,5 | Oma | |
| M/S Finnmill | ro-ro | 2002 | 187,1 | 26,5 | Oma | |
| M/S Finnpartner | ro-ro | 1995 | 183 | 29,9 | Oma | |
| M/S Finnpulp | ro-ro | 2002 | 184,8 | 26,5 | Oma | |
| M/S Finnsailor | ro-ro | 1987 | 157,6 | 25,3 | Oma | |
| M/S Finnsea | ro-ro | 2011 | 188,4 | 26,5 | Oma | |
| M/S Finnsky | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | Oma | |
| M/S Finnstar | ro-ro | 2006 | 218,8 | 30,5 | Oma | |
| M/S Finnsun | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | Oma | |
| M/S Finntide | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | Oma | |
| M/S Finntrader | ro-ro | 1995 | 183 | 28,7 | Oma | |
| M/S Finnwave | ro-ro | 2012 | 188,4 | 26,5 | Oma | |
| M/S Nordlink | ro-ro | 2007 | 218,8 | 30,5 | Oma | |
| M/S Transeuropa | ro-ro | 1995 | 183 | 28,7 | Oma | |
| M/S Translubeca | ro-ro | 1990 | 157 | 25,3 | Oma | |
| M/S Transrussia | ro-ro | 1994 | 183 | 28,7 | Vuokralla |
Lähde: [7]
Aikaisemmat [muokkaa]
Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.
| Nimi | Alustyyppi | Rakennettu | Pituus | Leveys | Aika |
|---|---|---|---|---|---|
| M/S Hansa Express myöh. Finndana |
Autolautta | 1962 | 95,99 | 15,88 | 1962–1967 |
| M/S Vaasa | Rahtilaiva | 1962 | 74,48 | 10,83 | 1962–1963 |
| M/S Nili | Autolautta | 1965 | 137,12 | 18,93 | 1965–1966 |
| M/S Finnhansa | Autolautta | 1966 | 134,4 | 20,1 | 1966–1977 |
| M/S Finnpartner | Autolautta | 1966 | 134,4 | 22,53 | 1966–1969 |
| M/S Finncarrier | Matkustajarahtilaiva | 1969 | 137,34 | 24,54 | 1969–1976 |
| M/S Hans Gutzeit | Matkustajarahtilaiva | 1972 | 137,34 | 24,62 | 1972–1982 |
| M/S Finnfellow | Matkustajarahtilaiva | 1973 | 137,34 | 24,57 | 1973–2002 |
| M/S Finnpartner | Matkustajarahtilaiva | 1966 | 141,2 | 20,96 | 1973–1975 |
| M/S Ilmatar | Matkustaja-alus | 1964 | 128,31 | 16,4 | 1975 |
| M/S Finlandia | Matkustajarahtilaiva | 1967 | 156,7 | 20 | 1975–1978 |
| M/S Bore Star | Autolautta | 1966 | 153 | 22,04 | 1975, 1976 |
| GTS Finnjet | Matkustajarahtilaiva | 1977 | 212,96 | 24,45 | 1977–1986 |
| M/S Walki Paper | Rahtilaiva | 1979 | 152,38 | 21 | 1979 |
| M/S Finnclipper | Rahtilaiva | 1981 | 193,62 | 28,02 | 1981–1982 |
| M/S Baltic Eider | Rahtilaiva | 1989 | 157,67 | 25,33 | 1989–2004 |
| M/S Finnmerchant myöh. Merchant |
Rahtilaiva | 1982 | 154,9 | 25,11 | 1994–2007 |
| M/S Seatern | Rahtilaiva | 1973 | 137,52 | 22,36 | 2002 |
| M/S Hamburg | Rahtilaiva | 1977 | 123,65 | 19,56 | 2002 |
| M/S Borden | Rahtilaiva | 1977 | 142,32 | 19,21 | 2002 |
| M/S Finnrider myöh. Rider |
Rahtilaiva | 1984 | 186,52 | 21,65 | 2002–2006 |
| M/S Kaduna | Rahtilaiva | 1977 | 113,46 | 19,23 | 2004–2005 |
| M/S Envoy | Rahtilaiva | 1979 | 150,02 | 23,9 | 2005–2006 |
| M/S Finnmaster | Rahtilaiva | 2000 | 162,58 | 20,6 | 2000–2008 |
| M/S Baltic Eager | Rahtilaiva | 1979 | 137,12 | 26,01 | 2005–2008 |
| M/S Polaris | Rahtilaiva | 1988 | 122 | 20,2 | 1988–2006 |
| M/S Finnreel | Rahtilaiva | 2000 | 162,2 | 20,6 | 2000–2009 |
| M/S Antares | ro-ro | 1988 | 157,61 | 25,32 | 2003–2009 |
| M/S Birka Transporter | ro-ro | 1991 | 122 | 19 | |
| M/S Finnhansa | ro-ro | 1994 | 183 | 29,9 | 1994–2009 |
| M/S Global Carrier | ro-ro | 1978 | 151,94 | 21,67 | 2008–2009 |
| M/S Global Freighter | ro-ro | 1977 | 151,94 | 21,67 | 2008–2009 |
| M/S Inowroclaw | ro-ro | 1980 | 137,19 | 23,04 | 1998–2009 |
| M/S Runner | ro-ro | 1990 | 189,7 | 22 | 2004–2010 |
| M/S Vasaland | ro-ro | 1984 | 155 | 25,15 | 2001–2003 |
Lähde: [8]
Merikuljetukset [muokkaa]
Varustamo harjoittaa Itämerellä säännöllistä laivaliikennettä ro-ro-aluksilla Suomen ja Skandinavian ja Keski-Euroopan satamien välillä. Myös Suomen ja Biskajanlahden sekä Pohjanmerellä Suomen ja Alankomaiden, Belgian ja Britannian satamien välillä on säännöllinen laivaliikenne.[9]
Finnlines liikennöi kahdella aluksella (M/S Transeuropa, M/S Transrussia) Lyypekistä Saksasta Sassnitzin kautta Pietariin Venäjälle.[10][9] Reitti kulkee nimellä TransRussiaExpress.[9]
Naantalin ja Kapellskärin välistä liikennettä Finnlines hoitaa Finnlink-nimellä. Reittiä operoidaan kolmella ro-ro-aluksella (M/S Finnfellow, M/S Finnclipper ja M/S Finnsailor).[11][9] Finnlink operoi reitin kuudesti päivässä.[9] Aiemmin Finnlink oli Finnlinesin erillinen tytäryhtiö, mutta se sulautui emoyhtiöön vuoden 2010 lopussa.[12]
Ruotsissa sijaitsevan Malmön ja Saksassa sijaitsevan Travemünden välistä liikennettä hoitaa Finnlinesin tytäryhtiö Nordö Link.[9] Yhtiö operoi reitillä kolmella ro-ro-aluksella (M/S Finnpartner, M/S Finntrader, M/S Finneagle).[13] Päivittäisiä lähtöjä molemmista satamista on kolme.[9]
Finnlines omistaa 51 prosenttia Intercarriers-nimisestä yhtiöstä. Intercarriers harjoittaa Suomen ja Venäjän sisävesisatamien ja Biskajanlahden, Britannian, Manner-Euroopan ja Skandinavian satamien välillä pientonnistoliikennettä.[9]
Toiminta-alue [muokkaa]
Finnlines operoi seuraaviin satamiin:
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e Tilinpäätös 2010. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
- ↑ Uwe Bakosch picked to head Finnlines 24.3.2009. Lloyds List. Viitattu 2.7.2009.
- ↑ YLE 29.12.2006. Grimaldi hankkinut enemmistön Finnlinesista
- ↑ a b Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
- ↑ a b c d e f g h i j k Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
- ↑ Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
- ↑ Laivasto Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
- ↑ FINNLINES Fakta om Fartyg. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h Liiketoiminta: Merikuljetukset Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
- ↑ Vessels TransRussiaExpress. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
- ↑ Laivat FinnLink. Viitattu 27.4.2010.
- ↑ Oy Finnlink Ab Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto. Viitattu 3.3.2011.
- ↑ Vessels Nordö Link. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
- ↑ Toiminta-alue Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
Sivulta puuttuu