Finnlines

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finnlines Oyj

Finnlines logo
 

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FLG1S
Markkina-arvo 365,2 milj. € (31.12.12)[1]
Perustettu 1947
Toimitusjohtaja Emanuele Grimaldi[2]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet Merikuljetukset
Liikevaihto Nousua 609,3 milj. (2012)[1]
Liikevoitto Nousua 89,9 milj. € (2012)[1]
Nettotulos Nousua -0,1 milj. € (2012)[1]
Henkilökuntaa 2 023 (2012)[1]
Tytäryhtiöt NordöLink
HansaLink
Finnlink
Kotisivu www.finnlines.com
Finnlinesin laivoja Helsingissä
M/S Finnforest Helsingissä

Finnlines Oyj on suomalainen Helsingin pörssiin listattu laivayhtiö.

Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia. Suurin omistaja on Grimaldi-Group 71,27 %:n (30.9.2013) omistusosuudellaan.

Finnlines tarjoaa säännöllistä, tiheää matkustaja-rahtiliikennettä Suomen ja Saksan välillä, roro-liikennettä Suomen ja Puolan, Tanskan, Ruotsin länsirannikon, Iso-Britannian, Benelux-maiden ja Biskajanlahden välillä. FinnLink tarjoaa useita päivittäisiä matkustaja-rahtiliikennelähtöjä Kapellskärin ja Naantalin välillä. NordöLink tarjoaa useita päivittäisiä matkustaja-rahtiliikennelähtöjä Malmön ja Travemünden välillä. TransRussiaExpress on suora linja Saksan (Lübeck ja Sassnitz), Latvian (Ventspils) ja Venäjän (Pietari) välillä. Finnlines omistaa TransRussiaExpressistä 75 %.

Matkustajille Finnlines tarjoaa yhteyden Helsingistä Saksaan, Naantalista Långnäsin kautta Kapellskäriin ja Malmöstä Travemündeen. Lisäksi Finnlinesilla on linja Saksasta Venäjälle.

Satamatoimintoja konserni harjoittaa Finnsteve-nimellä Helsingin, Turun ja Kotkan satamissa. Helsinki ja Turku ovat Suomen merkittävimmät suuryksikkö- ja linjaliikennesatamat.


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[3]

Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[3]

Laivaston kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samana vuonna, kun yhtiö perustettiin, osti Finnlines kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[4]

Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[4]

Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille HankoGotlantiTravemünde, ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta myös pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[4]

Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[4]

Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, täytyi muina aikoina autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[4]

Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit. Dieselmoottoreilla ajettiin hiljaisina aikoina.[4]

1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[4]

Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myydessä GTS Finnjetin Effoalle, loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[4]

1990–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua "combi roro-alusta". Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[4]

Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[4]

Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[4]

Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Laivat maksavat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitetaan vuosina 2011–2012. Uudet laivat ovat jäävahvisteisia ja ne tulevat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset laivat toimitettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. [5]

Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo sisältää nykyiset Finnlinesin liikenteessä olevat alukset. Osa aluksista on voinut olla aiemmin eri nimellä.

Lippuvaltio Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Omistus
Maltan lippu. Malta M/S Baltica ro-ro 1990 157,67 25,33 Vuokralla
Suomen lippu Suomi M/S Finnbreeze ro-ro 2011 188,4 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnclipper ro-ro 1999 188,3 29,3 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finneagle ro-ro 1999 188 29,3 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnfellow ro-ro 2000 188,3 28,7 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnhawk ro-ro 2001 162,56 20,6 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnkraft ro-ro 2000 162,2 20,6 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnlady ro-ro 2007 218,71 30,52 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnmaid ro-ro 2006 218 30,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnmill ro-ro 2002 187,1 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finnpartner ro-ro 1995 183 29,9 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnpulp ro-ro 2002 184,8 26,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsailor ro-ro 1987 157,6 25,3 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsea ro-ro 2011 188,4 26,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsky ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnstar ro-ro 2006 218,8 30,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnsun ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finntide ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Finntrader ro-ro 1995 183 28,7 Oma
Suomen lippu Suomi M/S Finnwave ro-ro 2012 188,4 26,5 Oma
Ruotsin lippu Ruotsi M/S Nordlink ro-ro 2007 218,8 30,5 Oma
Saksan lippu Saksa M/S Transeuropa ro-ro 1995 183 28,7 Oma
Saksan lippu Saksa M/S Translubeca ro-ro 1990 157 25,3 Oma
Saksan lippu Saksa M/S Transrussia ro-ro 1994 183 28,7 Vuokralla

Lähde: [6]

Aikaisemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.

Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Aika
M/S Hansa Express
myöh. Finndana
Autolautta 1962 95,99 15,88 1962–1967
M/S Vaasa Rahtilaiva 1962 74,48 10,83 1962–1963
M/S Nili Autolautta 1965 137,12 18,93 1965–1966
M/S Finnhansa Autolautta 1966 134,4 20,1 1966–1977
M/S Finnpartner Autolautta 1966 134,4 22,53 1966–1969
M/S Finncarrier Matkustajarahtilaiva 1969 137,34 24,54 1969–1976
M/S Hans Gutzeit Matkustajarahtilaiva 1972 137,34 24,62 1972–1982
M/S Finnfellow Matkustajarahtilaiva 1973 137,34 24,57 1973–2002
M/S Finnpartner Matkustajarahtilaiva 1966 141,2 20,96 1973–1975
M/S Ilmatar Matkustaja-alus 1964 128,31 16,4 1975
M/S Finlandia Matkustajarahtilaiva 1967 156,7 20 1975–1978
M/S Bore Star Autolautta 1966 153 22,04 1975, 1976
GTS Finnjet Matkustajarahtilaiva 1977 212,96 24,45 1977–1986
M/S Walki Paper Rahtilaiva 1979 152,38 21 1979
M/S Finnclipper Rahtilaiva 1981 193,62 28,02 1981–1982
M/S Baltic Eider Rahtilaiva 1989 157,67 25,33 1989–2004
M/S Finnmerchant
myöh. Merchant
Rahtilaiva 1982 154,9 25,11 1994–2007
M/S Seatern Rahtilaiva 1973 137,52 22,36 2002
M/S Hamburg Rahtilaiva 1977 123,65 19,56 2002
M/S Borden Rahtilaiva 1977 142,32 19,21 2002
M/S Finnrider
myöh. Rider
Rahtilaiva 1984 186,52 21,65 2002–2006
M/S Kaduna Rahtilaiva 1977 113,46 19,23 2004–2005
M/S Envoy Rahtilaiva 1979 150,02 23,9 2005–2006
M/S Finnmaster Rahtilaiva 2000 162,58 20,6 2000–2008
M/S Baltic Eager Rahtilaiva 1979 137,12 26,01 2005–2008
M/S Polaris Rahtilaiva 1988 122 20,2 1988–2006
M/S Finnreel Rahtilaiva 2000 162,2 20,6 2000–2009
M/S Antares ro-ro 1988 157,61 25,32 2003–2009
M/S Birka Transporter ro-ro 1991 122 19
M/S Finnhansa ro-ro 1994 183 29,9 1994–2009
M/S Global Carrier ro-ro 1978 151,94 21,67 2008–2009
M/S Global Freighter ro-ro 1977 151,94 21,67 2008–2009
M/S Inowroclaw ro-ro 1980 137,19 23,04 1998–2009
M/S Runner ro-ro 1990 189,7 22 2004–2010
M/S Vasaland ro-ro 1984 155 25,15 2001–2003

Lähde: [7]

Merikuljetukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varustamo harjoittaa Itämerellä säännöllistä laivaliikennettä ro-ro-aluksilla Suomen ja Skandinavian ja Keski-Euroopan satamien välillä. Myös Suomen ja Biskajanlahden sekä Pohjanmerellä Suomen ja Alankomaiden, Belgian ja Britannian satamien välillä on säännöllinen laivaliikenne.[8]

Finnlines liikennöi kahdella aluksella (M/S Transeuropa, M/S Transrussia) Lyypekistä Saksasta Sassnitzin kautta Pietariin Venäjälle.[9][8] Reitti kulkee nimellä TransRussiaExpress.[8]

Naantalin ja Kapellskärin välistä liikennettä Finnlines hoitaa Finnlink-nimellä. Reittiä operoidaan kolmella ro-ro-aluksella (M/S Finnfellow, M/S Finnclipper ja M/S Finnsailor).[10][8] Finnlink operoi reitin kuudesti päivässä.[8] Aiemmin Finnlink oli Finnlinesin erillinen tytäryhtiö, mutta se sulautui emoyhtiöön vuoden 2010 lopussa.[11]

Ruotsissa sijaitsevan Malmön ja Saksassa sijaitsevan Travemünden välistä liikennettä hoitaa Finnlinesin tytäryhtiö Nordö Link.[8] Yhtiö operoi reitillä kolmella ro-ro-aluksella (M/S Finnpartner, M/S Finntrader, M/S Finneagle).[12] Päivittäisiä lähtöjä molemmista satamista on kolme.[8]

Finnlines omistaa 51 prosenttia Intercarriers-nimisestä yhtiöstä. Intercarriers harjoittaa Suomen ja Venäjän sisävesisatamien ja Biskajanlahden, Britannian, Manner-Euroopan ja Skandinavian satamien välillä pientonnistoliikennettä.[8]

Toiminta-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Baltica

Finnlines operoi seuraaviin satamiin:

[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e [hhttp://www.finnlines.com/yritys/taloustietoa Tilinpäätös] 2012. Finnlines. Viitattu 16.9.2013.
  2. Finnlines valitsee uuden toimitusjohtajan 5.11.2013. Finnlines. Viitattu 24.1.2014.
  3. a b Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  4. a b c d e f g h i j k Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Viitattu 2.1.2008.
  5. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Viitattu 30.6.2011.
  6. Laivasto Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
  7. FINNLINES Fakta om Fartyg. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
  8. a b c d e f g h Liiketoiminta: Merikuljetukset Finnlines. Viitattu 17.4.2010.
  9. Vessels TransRussiaExpress. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  10. Laivat FinnLink. Viitattu 27.4.2010.
  11. Vessels Nordö Link. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  12. Toiminta-alue Finnlines. Viitattu 2.1.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finnlines.