Rauma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rauma
Raumo
Rauma.vaakuna.svg Rauma.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Vanharauma3.jpg
www.rauma.fi
Sijainti 61°07′45″N, 21°30′20″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustettu 1442
Kuntaliitokset Rauman mlk (1993)
Kodisjoki (2007)
Lappi (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 509,47 km²
190:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 110,12 km²
103:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 495,60 km²
– sisävesi 13,87 km²
– meri 600,65 km²
Väkiluku 39 964
27:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 80,64 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 21,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 18,00 %
305:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 10,1 % (2009) [5]
Kaupunginjohtaja Kari Koski

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman asukasluku on 39 964.[2] Rauman pinta-ala on 1 110,12 km², josta 495,60 km² on maata, 13,87 km² sisävesialueita ja 600,65 km² merialueita.[1] Rauman seutukunnan muodostavat Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Seutukunnan alueella oli vuoden 2009 lopussa 65 794 asukasta.

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49[6] kilometriä Porista etelään ja 94[6] kilometriä Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki (neljänneksi vanhin, jos Viipuri lasketaan). Rauman seutu on kuuluisa etenkin rikkaasta murteestaan[7] (Rauman giäl) – "Kyl Raum o ain Raum". Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Oman "kielensä" lisäksi Rauma tunnetaan myös pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta sekä hyvin säilyneestä Vanhan Rauman puutalokaupungista. Rauman keskusta valittiin vuoden kaupunkikeskustaksi vuonna 2009[8] ja vuoden pyöräilykunnaksi vuonna 2010.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Ristin kirkko

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 17. päivänä 1442, jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia mitä Turun porvareillakin oli.[10] Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.[10] Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia porvareita uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557[10].

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja Raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja puuastioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.[10] 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kiellettynä 130 vuotta vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun.[10] Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle.[10] Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

1800-luvulla Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan ja Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: Kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin Opettajaseminaari.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta Raumalla esimerkiksi ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.[10] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta ja vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (-5 °C) ja lämpimin heinäkuu (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.[11]

Merellinen Rauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman telakka-aluetta.

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan. 1800-luvulla Raumalla oli suuri purjelaivasto joka 1950-luvulle tultaessa oli jo hävinnyt. Rauman viimeinen purjelaiva oli kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.[12]

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa.

Saaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari Reksaari tarjoaa mahdollisuuden luontolomailuun. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1657:lla aluksella[13]. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita on 3 ja muita 1.[14] Laitureiden yhteispituus on 3233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki. [15]

Teollisuus ja kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee STX Europen Rauman telakka ja potkurilaitteita valmistava Rolls-Royce Oy AB. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on yksi maailman suurimmista hanatehtaista. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rauman väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
42 973
1985
  
43 564
1990
  
42 410
1995
  
42 089
2000
  
41 001
2005
  
40 381
2010
  
39 715
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa[17]. Rauman kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa. Vuoden 2012 kunnallisvaalissa annettiin 18 792 hyväksyttyä ääntä[18], joka vastaa 58,3 prosenttia äänioikeutetuista.

Valtuuston puheenjohtajana toimii kauden 2013–2016 Hanna Marva. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Antti Simula ja toisena varapuheenjohtajana Heikki Luukkonen[19].

Puolue Äänimäärä Prosenttimäärä Paikkamäärä Muutos
Suomen sosialidemokraattinen puolue 6 508 34,6 18 0
Kansallinen Kokoomus 4 014 21,4 11 -2
Suomen Keskusta 2 436 13,0 7 +1
Vasemmistoliitto 1 356 7,2 3 -1
Sitoutumattomien vaalirengas 702 3,7 2 +2
Perussuomalaiset 1 957 10,4 5 +2
Suomen Kristillisdemokraatit 1 076 5,7 3 +1
Vihreät 712 3,8 2 0
Suomen Kommunistinen Puolue 31 0,2 0 0

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun Yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajaseminaarin lisäksi Raumalla toimii 21 peruskoulua, kolme erityiskoulua, ammattiopisto, lukio ja aikuislukio sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun yksiköitä.

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman peruskouluista 18:ssa järjestetään opetusta luokille 1–6 ja kolmessa luokille 7–9. Oppilasmäärältään suurimmat luokkien 1–6 koulut ovat Uotilan koulu (265 oppilasta), Karin koulu (240) ja Pyynpään koulu (240).[20] Luokkien 7–9 koulut ovat Raumanmeren peruskoulu (485), Uotilanrinteen peruskoulu (460) ja Rauman lyseon peruskoulu (430).[21]

Toisen asteen koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman lukio ja Rauman aikuislukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, matkailualalla, majoitus- ja ravitsemusalalla, liiketalouden ja kaupan alalla, tietojenkäsittelyn alalla, turvallisuusalalla, tekniikan- ja liikenteen alalla sekä merenkulkualalla[22]

Korkea-asteen koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksikkö tarjoaa liiketoiminnan, merenkulun, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan opintoja. Turun Yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuksen yksikkö.

Rauman kirjasto kanaalin rannassa.

Tapahtumat ja festivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauma Blues[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut heinäkuun puoleen väliin. Tapahtuma tunnetaan tasokkaasta ohjelmastaan, joka keskittyy pelkästään bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.

RMJ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1999–2007 Rauman Otanlahdessa järjestettiin Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. Lopulta päätettiin RMJ siirtää takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon. RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhan häiriköinnin takia. Tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli myös pitkään keskustelun aiheena, ja lopulta 80 % raumalaisista vastusti siirtoa.lähde?

Pitsiviikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään.

Muut kulttuuritapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumalla on SM-liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Vermuntilan jäähallissa kotiottelunsa pelaava Vermuntilan Tempo (VT-HT) pelaa 2. divisioonassa sekä Rauma Tigers 3. divisioonassa.

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue Kakkosessa, Kolmosessa ja Vitosessa. FC Raumalla on naisten joukkue Ykkösessä.

Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden urheilukeskuksen pesäpallostadionilla. Vuonna 2010 solmivat Fera ja Rauman Lukko kolmivuotisen sopimuksen[23], jonka mukaan Superpesistä pelaava joukkue kantaa nimeä Rauman Lukko.

Muut lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Seura Taso
Amerikkalainen jalkapallo Sea City Storm II-Divisioona
Futsal FC Rauma Futsal-liiga
Golf Rauma Golf
Kaukalopallo UKP
Koripallo Kaaron Roima II-divisioona, naiset[24]
Rauma Basket V-divisioona
Lentopallo Narvi-Pallo miesten ja naisten 2-sarja
Rugby Rauma Ice Pack I-divisioona
Salibandy SalBa Divari
Suunnistus Rasti-Lukko
Tennis Rauman Verkkopalloseura
Judo Fudoshin Rauma

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista.

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun-Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma-Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun-Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2750 tonnia tavaraa[25]. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.

Linja-autoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman linja-autoasema sijaitsee Nortamonkadun alkupäässä, ja asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.

Rauman paikallisliikennettä hoitaa nykyisin Satakunnan Liikenne, johon aikaisemmin liikennettä hoitanut Raumalainen Oras Liikenne fuusioitui vuoden 2009 alussa.[26] Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema. Raumalla on kolme linja-autoreittiä, linjat 1, 2 ja 3:[27]

  • Linja 1: Merirauma – Savila – Paroalho
  • Linja 2: Kortela – Savila – Uotila
  • Linja 3: Sorkka – Savila – Kappelinluhta

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumalla ilmestyvät 7-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Uusi Rauma. Lisäksi kaupungissa toimivat radiokanava Radio Ramona ja kaapeliverkossa näkyvä paikallistelevisio Wes TV.

Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[28]

Rauman kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauman ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumalaisia yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja raumalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva Rauman kaupungin yli Rauman vesitornista katsottuna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Pasi Katajamäki: Työttömyys kasvaa tasaisen varmasti (Pääkirjoitus) Länsi Suomi. 25.06.2009. Viitattu 10.8.2009.
  6. a b Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Viitattu 20.3.2010.
  7. http://www.rauma.fi/info/rauman_kieli.htm
  8. Rauma voitti vuoden 2009 keskustapalkinnon 9.12.2009. Kaleva. Viitattu 23.3.2010.
  9. Poljin (pdf) 2/2010. Pyöräilykuntien verkosto ry. Viitattu 23.3.2010.
  10. a b c d e f g Rauma-Info (Historiaa) Rauman kaupunki. Viitattu 22.3.2010.
  11. Rauma: Maisemaselvitys – Koillinen teollisuusalue (s.15), viitattu 24.09.2013.
  12. Kari Jalava: Uljas 26.12.2006. Viitattu 23.3.2010.
  13. Vuositilastot 2008 Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  14. Tekniset tiedot Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  15. Esittely Rauman Satama. Viitattu 23.3.2010.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  17. Rauman kaupunginvaltuusto, yleistä 02.02.2006. Rauman kaupunki. Viitattu 10.11.2009. (suomeksi)
  18. Kunnallisvaalien 2012 tulokset 6.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 12.02.2013. (suomeksi)
  19. Rauman kaupunginvaltuuston kokoonpano 12.02.2013. Rauman kaupunki. Viitattu 12.02.2013. (suomeksi)
  20. Peruskoulut 1-6 Rauman kaupunki. Viitattu 26.3.2010.
  21. Peruskoulut 7-9 Rauman kaupunki. Viitattu 26.3.2010.
  22. Koulutusalat (WinNovan ammatilliset perustutkinnot 2011-2012) 27.9.2010. Rauman ammattiopisto. Viitattu 20.2.2011. (suomeksi)
  23. Rauman Lukko vahvasti mukaan raumalaiseen naispesikseen 6.9.2010. Fera. Viitattu 20.2.2011. (suomeksi)
  24. KaaRo Basket.fi. Viitattu 6.11.2009. (suomeksi)
  25. HL: Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2011 (pdf) 10.02.2012. Liikennevirasto. Viitattu 12.2.2010.
  26. Jarmo Karonen: Satakunnan Liikenne laajenee Rauman seudulle 21.11.2008. Satakunnan Kansa. Viitattu 26.3.2010.
  27. Rauman kaupunkiliikenne (pdf) (1.1. - 6.6.2010) Satakunnan Liikenne. Viitattu 26.3.2010.
  28. [1]
  29. Rauman poikasoittokunnan historia Rauman poikasoittokunta. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)
  30. Itkevä tyttö -yhtyeen esittely Itkevä Tyttö. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)
  31. Gay-kuoro Sirpin esittely Gay-kuoro sirppi. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)
  32. One Taste -yhtyeen biografia One Taste. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rauma.