Rauma

Rauma Raumo
vaakuna	sijainti
www.rauma.fi
Sijainti	61°07′45″N, 21°30′20″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Perustettu	1442
Kuntaliitokset	Rauman mlk (1993) Kodisjoki (2007) Lappi (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	509,47 km² 190:nneksi suurin 2013
Kokonaispinta-ala	1 110,12 km² 103:nneksi suurin 2013
– maa	495,60 km²
– sisävesi	13,87 km²
– meri	600,65 km²
Väkiluku	39 853 26:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	80,41 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	64,2 %
– yli 64-v.	20,6 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	97,4 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	18,00 % 305:nneksi suurin 2013
Työttömyysaste	10,1 % (2009)
Kaupunginjohtaja	Kari Koski

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman asukasluku on 39 853. Rauman pinta-ala on 1 110,12 km², josta 495,60 km² on maata, 13,87 km² sisävesialueita ja 600,65 km² merialueita. Rauman seutukunnan muodostavat Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Seutukunnan alueella oli vuoden 2009 lopussa 65 794 asukasta.

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä Porista etelään ja 94 kilometriä Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki (neljänneksi vanhin, jos Viipuri lasketaan). Rauman seutu on kuuluisa etenkin rikkaasta murteestaan (Rauman giäl) – "Kyl Raum o ain Raum". Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Oman "kielensä" lisäksi Rauma tunnetaan myös pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta sekä hyvin säilyneestä Vanhan Rauman puutalokaupungista. Rauman keskusta valittiin vuoden kaupunkikeskustaksi vuonna 2009 ja vuoden pyöräilykunnaksi vuonna 2010.

Historia

Pyhän Ristin kirkko

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 14. päivä vuonna 1442, jolloin Rauman porvareille annettiin Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä yhtäläiset oikeudet Turun porvarien kanssa. Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin. Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia porvareita uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557.

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja Raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja puuastioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia. 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kiellettynä 130 vuotta vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun. Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle. Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

1800-luvulla Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan ja Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: Kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin Opettajaseminaari.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta Raumalla esimerkiksi ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Merellinen Rauma

Rauman telakka-aluetta.

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan. 1800-luvulla Raumalla oli suuri purjelaivasto joka 1950-luvulle tultaessa oli jo hävinnyt. Rauman viimeinen purjelaiva oli kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa.

Saaristo

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari Reksaari tarjoaa mahdollisuuden luontolomailuun. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1657:lla aluksella. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita on 3 ja muita 1. Laitureiden yhteispituus on 3233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki.

Teollisuus ja kauppa

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee STX Europen Rauman telakka ja potkurilaitteita valmistava Rolls-Royce Oy AB. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on yksi maailman suurimmista hanatehtaista. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rauman väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			42 973
1985			43 564
1990			42 410
1995			42 089
2000			41 001
2005			40 381
2010			39 715
Lähde: Tilastokeskus.

Politiikka

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa. Rauman kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa. Vuoden 2012 kunnallisvaalissa annettiin 18 792 hyväksyttyä ääntä, joka vastaa 58,3 prosenttia äänioikeutetuista.

Valtuuston puheenjohtajana toimii kauden 2013–2016 Hanna Marva. Ensimmäisenä varapuheenjohtana toimii Antti Simula ja toisena varapuheenjohtajana Heikki Luukkonen.

Puolue	Äänimäärä	Prosenttimäärä	Paikkamäärä	Muutos
Suomen sosialidemokraattinen puolue	6 508	34,6	18	0
Kansallinen Kokoomus	4 014	21,4	11	-2
Suomen Keskusta	2 436	13,0	7	+1
Vasemmistoliitto	1 356	7,2	3	-1
Sitoutumattomien vaalirengas	702	3,7	2	+2
Perussuomalaiset	1 957	10,4	5	+2
Suomen Kristillisdemokraatit	1 076	5,7	3	+1
Vihreät	712	3,8	2	0
Suomen Kommunistinen Puolue	31	0,2	0	0

Koulutus

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun Yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajaseminaarin lisäksi Raumalla toimii 21 peruskoulua, kolme erityiskoulua, ammattiopisto, lukio ja aikuislukio sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun yksiköitä.

Perusopetus

Rauman peruskouluista 18:ssa järjestetään opetusta luokille 1–6 ja kolmessa luokille 7–9. Oppilasmäärältään suurimmat luokkien 1–6 koulut ovat Uotilan koulu (265 oppilasta), Karin koulu (240) ja Pyynpään koulu (240). Luokkien 7–9 koulut ovat Raumanmeren peruskoulu (485), Uotilanrinteen peruskoulu (460) ja Rauman lyseon peruskoulu (430).

Toisen asteen koulutus

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman lukio ja Rauman aikuislukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, matkailualla, majoitus- ja ravitsemusalalla, liiketalouden ja kaupan alalla, tietojenkäsittelyn alalla, turvallisuusalalla, tekniikan- ja liikenteen alalla sekä merenkulkualalla

Korkea-asteen koulutus

Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksikkö tarjoaa liiketoiminnan, merenkulun, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan opintoja. Turun Yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuksen yksikkö.

Tapahtumat ja festivaalit

Rauma Blues

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun puolivälistä lähtien heinäkuun loppupuolella.

RMJ

Vuosina 1999–2007 Rauman Otanlahdessa järjestettiin Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. Lopulta päätettiin RMJ siirtää takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon. RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhan häiriköinnin takia. Tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli myös pitkään keskustelun aiheena, ja lopulta 80 % raumalaisista vastusti siirtoa.^lähde?

Pitsiviikko

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään.

Muut kulttuuritapahtumat

• Klustermus, esittävän ja luovan säveltaiteen tapahtuma kesäkuun alussa
• Jazz-festivaali Rauma Summer Jazz kesäkuun lopussa
• Klassisen musiikin festivaali Festivo elokuussa
• Elokuvatapahtuma Blue Sea Film Festival elokuun lopulla

Urheilu

Jääkiekko

Raumalla on SM-liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Vermuntilan jäähallissa kotiottelunsa pelaava Vermuntilan Tempo (VT-HT) pelaa 2. divisioonassa sekä Rauma Tigers 3. divisioonassa.

Jalkapallo

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue Kakkosessa, Kolmosessa ja Vitosessa. FC Raumalla on naisten joukkue Ykkösessä.

Pesäpallo

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden urheilukeskuksen pesäpallostadionilla. Vuonna 2010 solmivat Fera ja Rauman Lukko kolmivuotisen sopimuksen, jonka mukaan Superpesistä pelaava joukkue kantaa nimeä Rauman Lukko.

Muut lajit

Laji	Seura	Taso
Amerikkalainen jalkapallo	Sea City Storm	II-Divisioona
Futsal	FC Rauma	Futsal-ykkönen
Golf	Rauma Golf
Kaukalopallo	UKP
Koripallo	Kaaron Roima	II-divisioona, naiset
	Rauma Basket	V-divisioona
Lentopallo	Narvi-Pallo	miesten ja naisten 2-sarja
Rugby	Rauma Ice Pack	I-divisioona
Salibandy	SalBa	Divari
Suunnistus	Rasti-Lukko
Tennis	Rauman Verkkopalloseura
Judo	Fudoshin Rauma

Liikenne

Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista.

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun-Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma-Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun-Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Rautatieliikenne

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2750 tonnia tavaraa. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.

Linja-autoliikenne

Rauman linja-autoasema sijaitsee Nortamonkadun alkupäässä, ja asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.

Rauman paikallisliikennettä hoitaa nykyisin Satakunnan Liikenne, johon aikaisemmin liikennettä hoitanut Raumalainen Oras Liikenne fuusioitui vuoden 2009 alussa. Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema. Raumalla on kolme linja-autoreittiä, linjat 1, 2 ja 3:

• Linja 1: Merirauma – Savila – Paroalho
• Linja 2: Kortela – Savila – Uotila
• Linja 3: Sorkka – Savila – Kappelinluhta

Etäisyyksiä

Helsinki 242 km Tampere 145 km

Turku 94 km Pori 49 km

Uusikaupunki 45 km Eurajoki 15 km

Media

Raumalla ilmestyvät 7-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Uusi Rauma. Lisäksi kaupungissa toimivat radiokanava Radio Ramona ja kaapeliverkossa näkyvä paikallistelevisio Wes TV.

Osa-alueet

Kaaro–Sorkka Uotila Kolla–Nihattula–Tarvola Vasarainen Kortela–Monna Unaja Voiluoto–Anttila Vermuntila–Kulamaa 1. kaupunginosa Tarvonsaari Otanlahti

Lonsi Nummi Paronalho Kourujärvi Syvärauma Pyynpää Sampaanala Lajo Merirauma Äyhö Kappelinluhta

Kinno Paloahde Susivuori Tuomoniemi Uusilahti Helistö Ottila Mudainen Pirttialho Vanhalahti Saaristo

Rauman kylät

Anttila Haapasaari Kaaro Kauklainen Kodisjoki Kolla

Kortela Kourujärvi Kulamaa Lappi Monna Nihattula

Ruona Sorkka Soukainen Tarvola Tiilivuori Unaja

Uotila Vasarainen Vermuntila Voiluoto

Rauman ystävyyskaupungit

Gjøvik, Norja Næstved, Tanska Gävle, Ruotsi

Álftanes, Islanti Kolpino, Venäjä Kaposvár, Unkari

Raumalaisia yhtyeitä

• Rauman Poikasoittokunta, 1949 perustettu puhallinorkesteri.
• Itkevä tyttö, vuonna 2001 perustettu taiderockia soittava nelihenkinen yhtye.
• Gay-kuoro Sirppi, 2001 perustettu yhden pitkäsoiton julkaissut ja sekalaista musiikkia esittävä kuoro.
• Taipuva Luotisuora, progressiivista rockia soittava, vuonna 2002 perustettu viisihenkinen yhtye.
• Finlanders, vuonna 1984 perustettu iskelmäyhtye, yksi Suomen suosituimmista tanssiyhtyeistä.
• One Taste, vuonna 2003 perustettu ja neljä pitkäsoittoa julkaissut seitsemän jäsenen pop-jazz -yhtye.
• Mellakka, vuosina 1984–1986 toiminut punk-bändi
• Rauman Poikakuoro, vuonna 1955 perustettu Suomen toiseksi vanhin kuoro

Tunnettuja raumalaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista

Panoraamakuva Rauman kaupungin yli Rauman vesitornista katsottuna.

Aiheesta muualla

• Rauman kaupungin kotisivut
• Rauman kylät
• Rauman Pellava ja Pitsi
• Maailmanperintökohteet Suomessa (Museovirasto)
• Vanha Rauma (esittely verkossa)
• YLE Elävä arkisto – Vanha Rauma
• Rauma-kokoelma Googlen mallinnusvarastossa
• Raumakuvasto, Rauma-aiheinen tietokanta
• Raumalainen.fi - Kaupunkimedia verkossa

Rauman kaupunginosat

Anttila – Haapasaari – Kaaro – Kappelinluhta – Kinno – Kolla – Kortela – Kourujärvi – Lajo – Lonsi – Merirauma – Monna – Nihattula – Nummi – Otanlahti – Paloahde – Paroalho – Polari – Sampaanala – Sinisaari – Sorkka – Soukainen – Syvärauma – Tarvola – Tuomoniemi – Unaja – Uotila – Uusilahti – Vanha Rauma – Vasarainen – Vermuntila – Voiluoto – Äyhö

Satakunnan maakunnan kunnat

Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila

Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiikoinen - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Noormarkku - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)

1. Helsinki	605 022	7. Jyväskylä	133 557	13. Lappeenranta	72 400	19. Salo	54 845	25. Nurmijärvi	40 750
2. Espoo	257 195	8. Kuopio	105 236	14. Hämeenlinna	67 556	20. Mikkeli	54 520	26. Rauma	39 853
3. Tampere	217 603	9. Lahti	103 073	15. Vaasa	65 771	21. Porvoo	49 109	27. Järvenpää	39 633
4. Vantaa	205 479	10. Kouvola	87 346	16. Rovaniemi	60 887	22. Lohja	47 515	28. Kajaani	37 978
5. Oulu	191 050	11. Pori	83 272	17. Seinäjoki	59 628	23. Kokkola	46 809	29. Tuusula	37 958
6. Turku	180 350	12. Joensuu	74 146	18. Kotka	54 887	24. Hyvinkää	45 649	30. Kirkkonummi	37 628

Suomen keskiaikaiset kaupungit

Turku - Viipuri - Ulvila - Porvoo - Rauma - Naantali