Kullaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kullaa
Kulla
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Ulvila
Kullaa.vaakuna.svg Kullaa.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Perustettu 1896
Liitetty 2005
– liitoskunnat Ulvila
Kullaa
– syntynyt kunta Ulvila
Pinta-ala 283,19 km²
– maa 263,73 km²
Väkiluku 1 653
(2004)
väestötiheys 6,27 as/km²

Kullaa (ruots. Kulla) on Satakunnan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Nykyisin entisen Kullaan kunnan alue on Ulvilan kaupungin itäistä maaseutualuetta. Kunta lakkautettiin vuoden 2005 kuntaliitoksessa Ulvilan kanssa. Ennen kuntaliitosta Kullaan naapurikunnat olivat Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Nakkila, Noormarkku, Pori ja Ulvila. Kullaan alue on harvaan asuttua maaseutua, ja sen kylät ovat pieniä maaseutukyliä. Kullaan itä- ja pohjoisosat ovat suurimmaksi osaksi asumatonta metsämaata. Kullaan historiallinen nimi on Levanpelto.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullaa sijaitsee maantieteellisesti Satakunnan maakunnan keskellä, Porin ja Tampereen välisen valtatie 11:n varrella. Poriin on matkaa 25 kilometriä ja Tampereelle 85 kilometriä.

Entisen Kullaan kunnan keskustaajaman muodostivat Koskin ja Kankaan kunnanosat. Palvelut ja virastot keskittyivät Kankaan kuntakeskukseen, Koskin alueelle keskittyi asutus. Kankaan ja Koskin kylissä sijaitsee edelleenkin suurin osa alueen jäljellä olevista palveluista. Muita merkittäviä kyläkeskuksia entisen Kullaan kunnan alueella ovat Leineperi ja Palus. Muita kyliä ovat Levanpelto, Ahmaus, Järventausta ja Saarijärvi.[2]

Entisen Kullaan alueella sijaitsee useita järviä, joista suurimmat ovat Joutsijärvi ja Palusjärvi. Joutsijärven alueella on suosittu retkeilyalue. Järvien vedet laskevat Joutsijokea pitkin Kokemäenjokeen ja edelleen Itämereen. Joutsijärven läntiseltä osalta Tuurujärveltä vettä johdetaan Harjakankaan vedenottamoon, mistä vesi jatketaan edelleen juomavedeksi Poriin.[3][2]

Kullaa on suurimmaksi osaksi karua seutua. Alueelliset korkeuserot ovat vähäisiä, mutta maisema näyttää paikoin vaihtelevalta johtuen maaston moreenipohjasta ja louhikoista. Tasaisimmat alueet ovat Leineperissä entisen Kullaan kunnan lounaisosassa, sekä Kankaan kylässä sijaitsevan Kullaan kirkon alueella. Kunnan alueella on muutamia yksittäisiä kukkuloita, jotka kohoavat 90 metrin korkeudelle merenpinnasta. Savimaata on vähän. Viljelykset Kullaan alueella ovat keskittyneet pääasiassa kunnan halki kulkevan harjun reuna-alueille.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullaasta muodostettiin Ulvilaan kuuluva saarnahuonekunta vuonna 1766. Kullaan kuntakokous aloitti toimintansa vuonna 1869, ja kyseistä vuotta pidetään Kullaan kunnan syntymävuotena. Se määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kunnaksi vuonna 1901, mutta päätöksen toimeenpano venyi vuoteen 1920 saakka. Ensimmäinen kuntakokous pidettiin vuonna 1914. Kullaan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.[4][2]

Vuonna 1771 myönnettiin toimilupa Leineperissä toimivalle Kullaan rautaruukille. Pian sen jälkeen rakennettiin joen viereen masuuni. Rautatehdas siirtyi Antti Ahlströmin omistukseen vuonna 1877, ja ruukki oli käytössä vuoteen 1908 asti. Vuonna 1988 Leineperin ruukkia ja ruukkikylän rakennuksia alettiin entisöidä ruukkimuseoksi ja matkailunähtävyyksiksi. Leineperin ruukki ja Satakunnan ainoa täydellinen umpipiha, Jalomäen umpipiha Levanpellossa, ovat Kullaan merkittävimmät nähtävyydet.[2]

Kullaalle asutettiin viime sotien jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.[5]

Kullaan kunta lakkautettiin 1.1.2005 jolloin se liitettiin osaksi Ulvilan kaupunkia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén, Jalmar et al. (toim.): Tietosanakirja. Osa 4, artikkeli Kullaa, p. 1706. Helsinki: Tietosanakirja, 1909.
  2. a b c d e f Seppälä, Aarne; Tokila, Heikki: Porin puolen kirja, s. 85-90. Keuruu: Otava, 1990.
  3. [www.ymparisto.fi Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö] (pdf) Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 18.8.2014.
  4. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
  5. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.