Porvoo
Sivulta puuttuu |
Borgå |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.porvoo.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Perustettu | n. 1380 |
| Kuntaliitokset | Porvoon mlk (1997) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 664,90 km² 155:nneksi suurin 2011 |
| Kokonaispinta-ala | 2 139,19 km² 38:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 654,70 km² |
| – sisävesi | 10,20 km² |
| – meri | 1 474,29 km² |
| Väkiluku | 48 821 21:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 74,57 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 18,1 % |
| – 15–64-v. | 66,4 % |
| – yli 64-v. | 15,5 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 64,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 31,1 % |
| – muut | 4,1 % |
| Kunnallisvero | 19,25 % 267:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Jukka-Pekka Ujula |
Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 48 821[2]. Kaupunki on kaksikielinen; 64,9 prosenttia asukkaista on suomenkielisiä, 31,1 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,1 prosenttia muunkielisiä.[4] Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 54,7 prosenttia porvoolaisista puhui äidinkielenään ruotsia.[6] Porvoon naapurikunnat ovat Askola, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. Porvoo oli Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntakeskus.
Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana on toiminut vuoden 2010 alusta Björn Vikström (s. 1963). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet perustettiin vuonna 1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehdet Vartti (ent. Itäväylä) (1984) ja Väre (ent. Ilta-Uusimaa) (2004). Etäisyys Porvoon keskustaan Helsingin itärajalta on noin 40 kilometriä, nyt noin 35 kilometriä Helsingin uudelle itärajalle osakuntaliitoksen takia. Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö [7], Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö (suom. Kraakku [8]), Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta. Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380, mutta kaupunki juhlii virallisesti perustamisvuotenaan vuotta 1346, joka on vanhemmassa lähteessä mainittu todennäköisesti virheellinen vuosi. Kaupungin sanotaan olevan Suomen toiseksi vanhin, vaikkakin Ulvila sai kaupunkioikeudet toisena Suomessa vuonna 1365. Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.
Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan, milloin asialla ovat olleet venäläiset, milloin muut. Suurin palo vuonna 1760 sai alkunsa erään porvoolaisemännän kalakeitosta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta valtiopäivät.
Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa toimii nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä.
Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella. Se on laajahkon puutalokaupungin, Vanhan Porvoon, ympäröimä. Porvoon uusi keskusta rakennettiin vanhankaupungin eteläpuolelle 1800-luvulla empiretyyliin, mutta purettiin osin 1960-luvun tienoilla modernien liikerakennusten tieltä.
[muokkaa] Politiikka
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus |
|||||||
| RKP | SDP | Kok. | SKDL Vas. |
Kesk. | SKL KD |
Vihr. | Muut | ||
| 1976 | 15 | 13 | 8 | 4 | -- | 1 | 2a | 75,0% | |
| 1980 | 14 | 15 | 9 | 1 | 1 | 1 | 2 | 76,5% | |
| 1984 | 16 | 15 | 8 | 2 | -- | -- | 2 | -- | 72,4% |
| 1988 | 16 | 14 | 9 | 1 | -- | 1 | 1 | 1b | 68,1% |
| 1992 | 15 | 15 | 8 | 1 | -- | 1 | 3 | -- | 68,9% |
| 1996 | 20 | 15 | 8 | 1 | 2 | 1 | 4 | -- | 61,5% |
| 2000 | 17 | 16 | 9 | 1 | 2 | 1 | 5 | -- | 59,6% |
| 2004 | 18 | 15 | 8 | 2 | 3 | -- | 5 | -- | 61,4% |
| 2008 | 16 | 14 | 8 | 1 | 2 | -- | 5 | 5c | 64,2% |
| a Liberaalinen kansanpuolue b Kommunistien ja demokraattien yhteislista c Perussuomalaiset |
|||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[9][10], Oikeusministeriö[11][12][13][14] | |||||||||
[muokkaa] Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt
|
|
[muokkaa] Kylät ja taajamat
Luettelo Porvoon haja-asutuskylistä ja taajamista. Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien suomenkielisiä nimiä, mutta joiden ruotsinkieliset nimet ovat tavallisimpia.
|
|
|
|
[muokkaa] Liikenne
Porvoota palvelevat seuraavat pää- ja maantiet:
- valtatie 7 (Helsinkiin ja Kotkan kautta Vaalimaalle)
- kantatie 55 (Mäntsälään ja Hyvinkäälle)
- seututie 170 (Helsinkiin ja Loviisaan, entinen valtatie 7)
- yhdystie 1531 (Sipooseen)
- yhdystie 1543 (Tolkkisiin)
- yhdystie 1552 (Epooseen)
- yhdystie 1571 (Pernajan Isnäsiin)
- yhdystie 1601 (Kerkkoolle)
- yhdystie 1605 (Myrskylään)
Entisen valtatien, Mannerheiminkadun lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.
Porvoon radan kaupallinen henkilöliikenne on lopetettu. Radan alkuosa Ollin vaihteelle on tavaraliikenteen käytössä ja loppuosasta on tehty Porvoon museorautatie.[15]
Porvoonjoessa, joen itäisellä rannalla aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama. Myös Hamarissa on vieraileville veneille varattu mahdollisuus ankkuroida aallonmurtajaan.[16]
Porvoon Backakseen kaavaillaan Helsingin seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.
[muokkaa] Satamat
Porvoossa sijaitsee tonnimäärältään Suomen suurin satama, Neste Oilin Porvoon öljynjalostamon satama.[17]
[muokkaa] Luonto
-
- pääartikkeli:Porvoon luonto
Porvoossa on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen [18] toimialueella sijaitsevista 105 Natura 2000-alueesta kuusi: Boxin suot, Emäsalon suot, Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue, Porvoonjoen suisto - Stensböle, Söderskärin ja Långörenin saaristo ja Tungträsketin vanha metsä. [19]
Alueista Boxin suot sijaitsee myös Sipoossa ja Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Loviisassa (varsinaisessa Loviisassa ja Loviisaan liittyneellä Ruotsinpyhtäällä) ja Pernajassa.
Porvooseen on perustettu luonnonsuojelualueita jo vuodesta 1930. Ensimmäinen perustettava alue oli Söderskär (1930) ja toinen Tunnholmen (1932). Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana perustettiin Ruskis (1945), Mjåviken (1948), Telegrafberget (1961), Långgören (1970), Gåsholmen-Sandö (1972), Klobbudden (1973), Stora Fårholmen (1982), Kurmalmen (1984), Hasselholmen (1986, 1994), Sikosaari (1990), Sannaisten Ekbacka (1991), Stensböle I (1992), Stormossen I (1993) ja Stensböle II (1994).
Sen jälkeen Suomen liittyttyä Euroopan unioniin 1995 jälkeen on alueiden perustamistahti kiihtynyt. Jäsenyyden aikana on perustettu lisäksi Stensböle III (1996), Stensböle IV (1996), Stensböle V (1998), Stormossen II (1998), Stensböle VI (1999), Stormossen III (1999), Stensböle VII (1999), Stormossen IV (1999), Bjurmossaträsket (2004), Piparviksmossen I (2004), Piparviksmossen II (2004), Sommarträsket (2005), Stor-Pellinge yttre hällar (2005), Stensbölen kalliot (2007), Venjärven metsä (2008), Lövsta (2008), Pieni Pernajanlahti (2008), Dalgård (2008), Fågelmossen (2008), Tungträsketin metsä (2008), Kalax Stormossen (2009), Fågelmossen (2009), Kaupunginselkä-Stensbölefjärden (2009), Nietoonmetsä (2010).
[muokkaa] Tapahtumat
Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen Avanti! Suvisoitto musiikkijuhla. Porvoossa järjestetään myös RuneBar musiikkifestivaali. RuneBarissa on esiintynyt muunmuassa: Los Bastardos Finlandeses ja Mr. Fastfinger.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
[muokkaa] Kuuluisia porvoolaisia
|
|
[muokkaa] Katso myös
- Marjapussi "mennään Porvooseen".
- Mauri Kunnaksen lastenkirjan Koiramäen Martta ja Ruuneperi tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Porvooseen.
- Porvoon mitta, mittaväline.
- Porvoon sopimus, jossa sovittiin 12 Euroopan maan protestanttisten kirkkojen välisestä yhteistyöstä.
[muokkaa] Lähteet
- Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain
- Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 15. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö, 1964.
- ↑ Vessöön saaren kotisivut
- ↑ Suomen Sukututkimusseura
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
- ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 38–39, 178.
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997)
- ↑ Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000)
- ↑ Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004)
- ↑ Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008)
- ↑ Porvoon radan historiaa
- ↑ Porvoon vierassatama viitattu 17.7.2008
- ↑ Satama - Neste Oil www.nesteoil.f. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ ely-keskukset http://www.ely-keskus.fi. Viitattu 6.7.2011.
- ↑ Uudenmaan Natura 2000-alueet http://www.ymparisto.fi. Viitattu 6.7.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porvoo Wikimedia Commonsissa- Porvoon kaupungin kotisivut
- Porvoon seurakunnan historia
- YLE Elävä arkisto – Vierailu Porvoossa 1961 -nettivideo
- Porvoon alueen kartta-apuri
- Kuvia Porvoosta
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
| 1. Helsinki | 595 212 | 7. Jyväskylä | 131 993 | 13. Lappeenranta | 72 183 | 19. Kotka | 54 802 | 25. Rauma | 39 836 |
| 2. Espoo | 252 188 | 8. Lahti | 102 229 | 14. Hämeenlinna | 67 295 | 20. Mikkeli | 48 916 | 26. Lohja | 39 714 |
| 3. Tampere | 215 144 | 9. Kuopio | 97 411 | 15. Rovaniemi | 60 592 | 21. Porvoo | 48 821 | 27. Järvenpää | 38 941 |
| 4. Vantaa | 202 962 | 10. Kouvola | 87 633 | 16. Vaasa | 60 391 | 22. Kokkola | 46 564 | 28. Kajaani | 37 986 |
| 5. Turku | 178 670 | 11. Pori | 83 132 | 17. Seinäjoki | 58 624 | 23. Hyvinkää | 45 512 | 29. Tuusula | 37 587 |
| 6. Oulu | 143 734 | 12. Joensuu | 73 668 | 18. Salo | 55 265 | 24. Nurmijärvi | 40 318 | 30. Kirkkonummi | 37 193 |
