Porvoo
Wikipedia
|
Borgå |
|
|---|---|
|
vaakuna |
sijainti |
| www.porvoo.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Itä-Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Perustettu | n. 1380 |
| Kuntaliitokset | Porvoon mlk (1997) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 664,99 km² 150:nneksi suurin 2009 |
| Kokonaispinta-ala | 2 139,46 km² 36:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 654,77 km² |
| – sisävesi | 10,22 km² |
| – meri | 1 474,47 km² |
| Väkiluku | 48 322 21:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 73,8 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 18,5 % |
| – 15–64-v. | 67 % |
| – yli 64-v. | 14,5 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 64,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 31,6 % |
| – muut | 3,5 % |
| Kunnallisvero | 19,25 % 219:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Marcus Henricson |
Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupungin asukasluku on 48 322[2]. Kaupunki on kaksikielinen; 64 % asukkaista on suomenkielisiä, 33 % ruotsinkielisiä ja 3 % muunkielisiä. Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana on toiminut vuodesta 2006 Gustav Björkstrand (s. 1941). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet perustettiin vuonna 1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehdet Itäväylä (1984) ja Ilta-Uusimaa (2004). Etäisyys Porvoon keskustaan Helsingin itärajalta on noin 40 kilometriä, nyt noin 35 kilometriä Helsingin uudelle itärajalle osakuntaliitoksen takia. Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö [6], Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.
Porvoon naapurikunnat ovat Askola, Myrskylä, Pernaja, Pornainen ja Sipoo.
Porvoo on Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntakeskus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta. Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380, vaikka kaupungin perustamisvuodeksi lasketaan usein virheellisesti 1346. Kaupungin sanotaan olevan Suomen toiseksi vanhin, vaikkakin Ulvila sai kaupunkioikeudet toisena Suomessa vuonna 1365lähde?. Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.
Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan, milloin asialla ovat olleet venäläiset, milloin muut. Suurin palo vuonna 1760 sai alkunsa erään porvoolaisemännän kalakeitosta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta valtiopäivät.
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa toimii nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä.
Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella.
[muokkaa] Politiikka
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus |
|||||||
| RKP | SDP | Kok. | SKDL Vas. |
Kesk. | SKL KD |
Vihr. | Muut | ||
| 1976 | 15 | 13 | 8 | 4 | -- | 1 | 2a | 75,0% | |
| 1980 | 14 | 15 | 9 | 1 | 1 | 1 | 2 | 76,5% | |
| 1984 | 16 | 15 | 8 | 2 | -- | -- | 2 | -- | 72,4% |
| 1988 | 16 | 14 | 9 | 1 | -- | 1 | 1 | 1b | 68,1% |
| 1992 | 15 | 15 | 8 | 1 | -- | 1 | 3 | -- | 68,9% |
| 1996 | 20 | 15 | 8 | 1 | 2 | 1 | 4 | -- | 61,5% |
| 2000 | 17 | 16 | 9 | 1 | 2 | 1 | 5 | -- | 59,6% |
| 2004 | 18 | 15 | 8 | 2 | 3 | -- | 5 | -- | 61,4% |
| 2008 | 16 | 14 | 8 | 1 | 2 | -- | 5 | 5c | 64,2% |
| a Liberaalinen kansanpuolue b Kommunistien ja demokraattien yhteislista c Perussuomalaiset |
|||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[7][8], Oikeusministeriö[9] | |||||||||
[muokkaa] Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt
- Aunela (Ånäs)
- Eestinmäki (Estbacka)
- Gammelbacka
- Hornhattula
- Huhtinen (Huktis)
- Joonaanmäki (Jonasbacken)
- Jernböle
- Katajamäki (Ensbacken)
- Kaupunginhaka (Stadshagen)
- Keskusta (Centrum)
- Kevätkumpu (Vårberga)
- Kokonniemi (Uddas)
- Kuninkaanportti (Kungsporten)
- Myllymäki (Kvarnbacken)
- Näsi (Näse)
- Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
- Peippola (Pepot)
- Skaftkärr
- Suistola
- Tarkkinen (Tarkis)
- Tarmola (Östermalm)
- Vanha Porvoo (Gamla Borgå)
- Velkala
[muokkaa] Kylät ja taajamat
Luettelo Porvoon haja-asutuskylistä ja taajamista. Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien suomenkielisiä nimiä, mutta joiden ruotsinkieliset nimet ovat tavallisimpia.
|
|
|
[muokkaa] Liikenne
Porvoosta lähtevät ja sinne/sen kautta menevät tiet:
- valtatie 7 (Helsinkiin ja Kotkan kautta Vaalimaalle)
- kantatie 55 (Mäntsälään ja Hyvinkäälle)
- seututie 170 (Helsinkiin ja Loviisaan, entinen valtatie 7)
- yhdystie 1531 (Sipooseen)
- yhdystie 1543 (Tolkkisiin)
- yhdystie 1552 (Epooseen)
- yhdystie 1571 (Pernajan Isnäsiin)
- yhdystie 1601 (Kerkkoolle)
- yhdystie 1605 (Myrskylään)
Entisen valtatien, Mannerheiminkadun lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.
Porvoosta Keravalle johtava rautatie on nykyisin lähinnä museokäytössä.
Porvoonjoessa, joen itäisellä rannalla aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama. Myös Hamarissa on vieraileville veneille varattu mahdollisuus ankkuroida aallonmurtajaan.[10]
Porvoon Backakseen kaavaillaan Helsingin seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.
[muokkaa] Tapahtumat
Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen Avanti! Suvisoitto musiikkijuhla.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Dalvík, Islanti
Dinkelsbühl, Saksa
Hamar, Norja
Hancock, Michigan, Yhdysvallat
Kamień Pomorski, Puola
Lund, Ruotsi
Tyresö, Ruotsi
Ventspils, Latvia
Viborg, Tanska
Viimsi, Viro
Viljandi, Viro
[muokkaa] Kuuluisia porvoolaisia
- Remu Aaltonen, muusikko
- Armi Aavikko, miss suomi 1977
- Carl Johan Adlercreutz, Ruotsin armeijan kenraali ja kreivi
- Gustav Björkstrand, piispa, ent. yliopiston rehtori, ministeri, kansanedustaja
- Max von Bonsdorff, piispa
- Kjell Carlström, pyöräilijä
- Albert Edelfelt, kuvataiteilija
- Hanna Ek, miss suomi 2005
- Tommy Ekblom, kestävyysjuoksun valmentaja
- Kim Floor, iskelmälaulaja ja näyttelijä
- Vanessa Forsman, miss suomi 1999
- Janina Fry (o.s. Frostell), valokuvamalli
- Tapio Heinonen, muusikko
- Robert Helenius, nyrkkeilijä
- Saara Hopea-Untracht, muotoilija
- Sami Hyypiä, jalkapallopelaaja
- Klaus Härö, elokuvaohjaaja
- Johan Anders Jägerhorn, Suomen itsenäisyyden esitaistelija
- Krista Järvinen, miss suomi ensimmäinen perintöprinsessa 2004
- Christer Kihlman, kirjailija
- Jussi Kylätasku, kirjailija
- Merja Larivaara, näyttelijä
- Johannes Linnankoski, kirjailija
- Tapani Löfving, sissipäällikkö
- Johan Meriluoto, kolmiloikkaaja
- Carmen Mäkinen, kohumissi perintöprinsessa 1995 (menetti kruunun alastonkuvien takia)
- Mikaela Nylander, kansanedustaja
- Leena Peisa, muusikko (Lordi-yhtyeen Awa).
- Petri Pykälä (taiteilijanimi Ilkka Remes), kirjailija
- Fredrika Runeberg, kirjailija
- Johan Ludvig Runeberg, kansallisrunoilija
- Walter Runeberg, kuvanveistäjä
- Tuire Salenius, näyttelijä
- Eugen Schauman, aktivisti, salamurhaaja
- Louis Sparre, muotoilija, Porvoon vanhan kaupungin suojelija
- Georg Magnus Sprengtporten, Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri
- Torsten Stålhandske, kenraali
- Werner Söderström, kustantaja
- Satu Tiivola, kauppaneuvos
- Taru Tujunen, puoluesihteeri
- Ville Vallgren, kuvanveistäjä
- Erik Vikström, piispa
- John Vikström, piispa
- Ville Virtanen, näyttelijä
- Birthe Wingren, näyttelijä
- A. W. Yrjänä, rock-muusikko
[muokkaa] Katso myös
- Marjapussi "mennään Porvooseen".
- Mauri Kunnaksen lastenkirjan Koiramäen Martta ja Ruuneperi tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Porvooseen.
- Porvoon mitta, mittaväline.
- Porvoon sopimus, jossa sovittiin 12 Euroopan maan protestanttisten kirkkojen välisestä yhteistyöstä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Vessöön saaren kotisivut
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
- ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 38–39, 178.
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008)
- ↑ Porvoon vierassatama viitattu 17.7.2008
[muokkaa] Tilastot
[muokkaa] Historiatietoja
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Porvoon kaupungin kotisivut
- Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri
- Porvoon seurakunnan historia
- YLE Elävä arkisto – Vierailu Porvoossa 1961 -nettivideo
- Porvoon alueen kartta-apuri
| Askola - Lapinjärvi - Liljendal - Loviisa - Myrskylä - Pernaja - Porvoo - Pukkila - Ruotsinpyhtää - Sipoo |
| Entiset kunnat |
|
1. Helsinki 578 126 |
7. Jyväskylä 128 245 |
13. Lappeenranta 70 354 |
19. Kotka 54 745 |
25. Lohja 39 171 |

