Porvoo

Wikipedia

Porvoo Borgå

vaakuna	sijainti
www.porvoo.fi
Sijainti	60°23′35″N, 25°39′50″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Porvoon seutukunta
Perustettu	n. 1380
Kuntaliitokset	Porvoon mlk (1997)
Pinta-ala	2 139,46 km² 30. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	654,77 km²
– sisävesi	10,22 km²
– meri	1 474,47 km²
Väkiluku	47 950 18. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	73,23 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	18,75 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Marcus Henricson

Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupungin asukasluku on 47 950^[2]. Kaupunki on kaksikielinen; 64 % asukkaista on suomenkielisiä, 33 % ruotsinkielisiä ja 3 % muunkielisiä. Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana on toiminut vuodesta 2006 Gustav Björkstrand (s. 1941). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet perustettiin vuonna 1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehdet Itäväylä (1984) ja Ilta-Uusimaa (2004). Etäisyys Porvoon keskustaan Helsingin itärajalta on noin 40 kilometriä. Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö ^[4], Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt
3 Kylät ja taajamat
4 Liikenne
5 Tapahtumat
6 Ystävyyskaupungit
7 Kuuluisia porvoolaisia
8 Muuta
9 Lähteet
- 9.1 Tilastot
- 9.2 Historiatietoja
10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta. Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380, vaikka kaupungin perustamisvuodeksi lasketaan usein virheellisesti 1346. Kaupungin sanotaan olevan Suomen toiseksi vanhin, vaikkakin Ulvila sai kaupunkioikeudet toisena Suomessa vuonna 1365^lähde?. Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.

Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan, milloin asialla ovat olleet venäläiset, milloin muut. Suurin palo vuonna 1760 sai alkunsa erään porvoolaisemännän kalakeitosta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta valtiopäivät.

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa toimii nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä.

Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella.

[muokkaa] Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt

Porvoonjoen maisemaa ranta-aittoineen vanhan Porvoon kohdalla

Aunela (Ånäs)
Eestinmäki (Estbacka)
Gammelbacka
Hornhattula
Huhtinen (Huktis)
Joonaanmäki (Jonasbacken)
Järnböle
Katajamäki (Ensbacken)
Kaupunginhaka (Stadshagen)
Keskusta (Centrum)
Kevätkumpu (Vårberga)
Kokonniemi (Uddas)
Kuninkaanportti (Kungsporten)
Myllymäki (Kvarnbacken)
Näsi (Näse)
Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
Peippola (Pepot)
Skaftkärr
Suistola
Tarmola (Östermalm)
Vanha Porvoo (Gamla Borgå)
Velkala

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Porvoon tuomiokirkko Porvoonjoen vastarannalta kuvattuna

Porvoon tuomiokirkko tammikuussa 2006

Porvoon tuomiokirkko toukokuussa 2006 tapahtuneen tuhopolton jälkeen

Luettelo Porvoon haja-asutuskylistä ja taajamista. Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien suomenkielisiä nimiä, mutta joiden ruotsinkieliset nimet ovat tavallisimpia.


Ali-Vekkoski (Söderveckoski) Anttila (Andersböle) Baggböle Bjurböle Bosgård Brattnäs Eerola (Eriksdal) Emäsalo (Emsalö) Epoo (Ebbo) Fagersta Grännäs Gäddrag Haikkoo (Haiko) Hakasalo (Haxalö) Hamari (Hammars) Haksi (Hax) Henttala Hinthaara (Hindhår) Hommanäs Hornhattula Hummelsund Häihä (Boe) Ilola (Illby) Jakari (Jackarby) Kaalahti (Kalax) Kaarenkylä (Karsby) Kalastajakylä (Fiskarbyn) Kallola Kankaanmäki Kardrag Kaarlenkylä (Karleby) Kerkkoo (Kerko) Kiiala (Kiala) Kilpilahti (Sköldvik) Klemetti (Klemetsby) Kortisbacka Kraakku (Kråkö) Kreppelby Kroksnäs Kulloo (Kullo) Kurböle Kuris	Lehtimäki (Lövkulla) Linnanpekki (Linnanbäck) Londböle Metsäkylä Mickelsböle Munkkala (Munkby) Mustijoki (Svartså) Myllykylä (Molnby) Mörtnäs Noorikki (Norike) Nyby Nygård Onas Orrenkylä (Orrby) Pellinki (Pellinge) Pentinkylä (Bengtsby) Piirlahti (Pirlax) Pirttisaari (Pörtö) Pitkäniitty Ramsholmen Renum Rita Saksala (Saxby) Sannainen (Sannäs) Seitlahti (Seitlax) Sikilä (Siggböle) Skavarböle Sondby Stensböle Suni (Sundö) Suomenkylä (Finnby) Svartbäck Söderby Tamminiemi (Eknäs) Tarkkinen (Tarkis) Teissala (Teisala) Tirmo Tolkkinen (Tolkis) Treksilä (Drägsby) Tuorila (Torasbacka) Tyysteri (Tjusterby)	Vaarlahti (Varlax) Vanhamoisio (Gammelgård) Vekjärvi (Veckjärvi) Virtaala (Strömsberg) Virviikki (Virvik) Voolahti (Vålax) Västermunkby Ylikki (Ylike) Yli-Vekkoski (Norrveckoski) Åby Åminsby

[muokkaa] Liikenne

Porvoosta lähtevät ja sinne/sen kautta menevät tiet:

valtatie 7 (Helsinkiin ja Kotkan kautta Vaalimaalle)
kantatie 55 (Mäntsälään ja Hyvinkäälle)
seututie 170 (Helsinkiin ja Loviisaan, entinen valtatie 7)
yhdystie 1531 (Sipooseen)
yhdystie 1543 (Tolkkisiin)
yhdystie 1552 (Epooseen)
yhdystie 1571 (Pernajan Isnäsiin)
yhdystie 1601 (Kerkkoolle)
yhdystie 1605 (Myrskylään)

Entisen valtatien, Mannerheiminkadun lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.

Porvoosta Keravalle johtava rautatie on nykyisin lähinnä museokäytössä.

Porvoon Backakseen kaavaillaan Helsingin seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.

[muokkaa] Tapahtumat

Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen Avanti! Suvisoitto musiikkijuhla.

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Kuuluisia porvoolaisia

J.L. Runebergin kotimuseo

Remu Aaltonen, muusikko
Carl Johan Adlercreutz, Ruotsin armeijan kenraali ja kreivi
Gustav Björkstrand, piispa, ent. yliopiston rehtori, ministeri, kansanedustaja
Kjell Carlström, pyöräilijä
Albert Edelfelt, kuvataiteilija
Tommy Ekblom, kestävyysjuoksun valmentaja
Janina Fry (o.s. Frostell), valokuvamalli
Tapio Heinonen, muusikko
Robert Helenius, nyrkkeilijä
Saara Hopea-Untracht, muotoilija
Sami Hyypiä, jalkapallopelaaja
Klaus Härö, elokuvaohjaaja
Johan Anders Jägerhorn, Suomen itsenäisyyden esitaistelija
Christer Kihlman, kirjailija
Jussi Kylätasku, kirjailija
Merja Larivaara, näyttelijä
Johannes Linnankoski, kirjailija
Tapani Löfving, sissipäällikkö
Mikaela Nylander, kansanedustaja
Leena Peisa, muusikko
Petri Pykälä (taiteilijanimi Ilkka Remes), kirjailija
Fredrika Runeberg, kirjailija
Johan Ludvig Runeberg, kansallisrunoilija
Walter Runeberg, kuvanveistäjä
Eugen Schauman, aktivisti, salamurhaaja
Louis Sparre, muotoilija, Porvoon vanhan kaupungin suojelija
Georg Magnus Sprengtporten, Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri
Torsten Stålhandske, kenraali
Werner Söderström, kustantaja
Satu Tiivola, kauppaneuvos
Taru Tujunen, puoluesihteeri
Ville Vallgren, kuvanveistäjä
Ville Virtanen, näyttelijä
Birthe Wingren, näyttelijä
A. W. Yrjänä, rock-muusikko

[muokkaa] Muuta

Marjapussissa mennään Porvooseen jos jaon aikana ei saa lainkaan tikkejä, silloin menettää aiemmistakin jaoista keräämänsä pisteet.
Mauri Kunnaksen lastenkirjan Koiramäen Martta ja Ruuneperi tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Porvooseen
Porvoon mukaan on nimetty välipohjallinen, alun perin viljan yms. verottamiseen käytetty mittaväline Porvoon mitta.