Porvoo
Wikipedia
| Porvoo Borgå |
|
|---|---|
| vaakuna | sijainti |
| www.porvoo.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Itä-Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Perustettu | n. 1380 |
| Kuntaliitokset | Porvoon mlk (1997) |
| Pinta-ala | 2 139,46 km2 30. suurin 1.1.2008 [1] |
| – maa | 654,77 km2 |
| – sisävesi | 10,22 km2 |
| – meri | 1 474,47 km2 |
| Väkiluku | 47 950 18. suurin 30.4.2008 [2] |
| – väestötiheys | 73,23 as/km2 (30.4.2008) |
| Kunnallisvero | 18,75 % (2008) [3] |
| Kunnanjohtaja | Marcus Henricson |
Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupungin asukasluku on 47 950[2]. Kaupunki on kaksikielinen; 64 % asukkaista on suomenkielisiä, 33 % ruotsinkielisiä ja 3 % muunkielisiä. Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana on toiminut vuodesta 2006 Gustav Björkstrand (s. 1941). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet perustettiin vuonna 1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehdet Itäväylä (1984) ja Ilta-Uusimaa (2004). Etäisyys Porvoon keskustaan Helsingin itärajalta on noin 40 kilometriä. Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö [4], Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta. Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380, vaikka kaupungin perustamisvuodeksi lasketaan usein virheellisesti 1346. Kaupungin sanotaan olevan Suomen toiseksi vanhin, vaikkakin Ulvila sai kaupunkioikeudet toisena Suomessa vuonna 1365lähde?. Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.
Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan, milloin asialla ovat olleet venäläiset, milloin muut. Suurin palo vuonna 1760 sai alkunsa erään porvoolaisemännän kalakeitosta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta valtiopäivät.
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa toimii nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä.
Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella.
[muokkaa] Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt
- Aunela (Ånäs)
- Eestinmäki (Estbacka)
- Gammelbacka
- Hornhattula
- Huhtinen (Huktis)
- Joonaanmäki (Jonasbacken)
- Järnböle
- Katajamäki (Ensbacken)
- Kaupunginhaka (Stadshagen)
- Keskusta (Centrum)
- Kevätkumpu (Vårberga)
- Kokonniemi (Uddas)
- Kuninkaanportti (Kungsporten)
- Myllymäki (Kvarnbacken)
- Näsi (Näse)
- Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
- Peippola (Pepot)
- Skaftkärr
- Suistola
- Tarmola (Östermalm)
- Vanha Porvoo (Gamla Borgå)
- Velkala
[muokkaa] Kylät ja taajamat
Luettelo Porvoon haja-asutuskylistä ja taajamista. Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien suomenkielisiä nimiä, mutta joiden ruotsinkieliset nimet ovat tavallisimpia.
|
|
|
[muokkaa] Liikenne
Porvoosta lähtevät ja sinne/sen kautta menevät tiet:
- valtatie 7 (Helsinkiin ja Kotkan kautta Vaalimaalle)
- kantatie 55 (Mäntsälään ja Hyvinkäälle)
- seututie 170 (Helsinkiin ja Loviisaan, entinen valtatie 7)
- yhdystie 1531 (Sipooseen)
- yhdystie 1543 (Tolkkisiin)
- yhdystie 1552 (Epooseen)
- yhdystie 1571 (Pernajan Isnäsiin)
- yhdystie 1601 (Kerkkoolle)
- yhdystie 1605 (Myrskylään)
Entisen valtatien, Mannerheiminkadun lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.
Porvoosta Keravalle johtava rautatie on nykyisin lähinnä museokäytössä.
Porvoon Backakseen kaavaillaan Helsingin seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.
[muokkaa] Tapahtumat
Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen Avanti! Suvisoitto musiikkijuhla.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
- Dalvík, Islanti
- Dinkelsbühl, Saksa
- Hamar, Norja
- Hancock, Michigan, Yhdysvallat
- Kamień Pomorski, Puola
- Lund, Ruotsi
- Tyresö, Ruotsi
- Ventspils, Latvia
- Viborg, Tanska
- Viimsi, Viro
- Viljandi, Viro
[muokkaa] Kuuluisia porvoolaisia
- Remu Aaltonen, muusikko
- Carl Johan Adlercreutz, Ruotsin armeijan kenraali ja kreivi
- Gustav Björkstrand, piispa, ent. yliopiston rehtori, ministeri, kansanedustaja
- Kjell Carlström, pyöräilijä
- Albert Edelfelt, kuvataiteilija
- Tommy Ekblom, kestävyysjuoksun valmentaja
- Janina Fry (o.s. Frostell), valokuvamalli
- Tapio Heinonen, muusikko
- Robert Helenius, nyrkkeilijä
- Saara Hopea-Untracht, muotoilija
- Sami Hyypiä, jalkapallopelaaja
- Klaus Härö, elokuvaohjaaja
- Johan Anders Jägerhorn, Suomen itsenäisyyden esitaistelija
- Christer Kihlman, kirjailija
- Jussi Kylätasku, kirjailija
- Merja Larivaara, näyttelijä
- Johannes Linnankoski, kirjailija
- Tapani Löfving, sissipäällikkö
- Mikaela Nylander, kansanedustaja
- Leena Peisa, muusikko
- Petri Pykälä (taiteilijanimi Ilkka Remes), kirjailija
- Fredrika Runeberg, kirjailija
- Johan Ludvig Runeberg, kansallisrunoilija
- Walter Runeberg, kuvanveistäjä
- Eugen Schauman, aktivisti, salamurhaaja
- Louis Sparre, muotoilija, Porvoon vanhan kaupungin suojelija
- Georg Magnus Sprengtporten, Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri
- Torsten Stålhandske, kenraali
- Werner Söderström, kustantaja
- Satu Tiivola, kauppaneuvos
- Taru Tujunen, puoluesihteeri
- Ville Vallgren, kuvanveistäjä
- Ville Virtanen, näyttelijä
- Birthe Wingren, näyttelijä
- A. W. Yrjänä, rock-muusikko
[muokkaa] Muuta
- Marjapussissa mennään Porvooseen jos jaon aikana ei saa lainkaan tikkejä, silloin menettää aiemmistakin jaoista keräämänsä pisteet.
- Mauri Kunnaksen lastenkirjan Koiramäen Martta ja Ruuneperi tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Porvooseen
- Porvoon mukaan on nimetty välipohjallinen, alun perin viljan yms. verottamiseen käytetty mittaväline Porvoon mitta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
- ↑ Vessöön saaren kotisivut
[muokkaa] Tilastot
[muokkaa] Historiatietoja
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Porvoon kaupungin kotisivut
- Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri
- Porvoon seurakunnan historia
- Suomi24:n Porvoo-keskustelu
- Porvoon wikipohjainen kartta Venesatama sivulta
- YLE Elävä arkisto – Vierailu Porvoossa 1961 -nettivideo
| Askola - Lapinjärvi - Liljendal - Loviisa - Myrskylä - Pernaja - Porvoo - Pukkila - Ruotsinpyhtää - Sipoo |
| Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askola - Elimäki - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hauho - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Jaala - Janakkala - Jokioinen - Joutseno - Järvenpää - Kalvola - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kuusankoski - Kärkölä - Lahti - Lammi - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pohja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Rautjärvi - Renko - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tammisaari - Tuulos - Tuusula - Valkeala - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä |

