Merirosvous
Wikipedia
Merirosvous on väkivaltaista kauppalaivojen omaisuuden ja miehistön ryöstämistä merellä. Myös sisävesillä tapahtuva rikollinen toiminta katsotaan usein merirosvoudeksi, kuten myös mereltä maalle tapahtuvat ryöstöretket. Merirosvous on ilmiönä ikivanha ja sitä on luultavasti esiintynyt niin kauan kuin merillä on liikkunut ryöstämisen arvoisia kuljetuksia. Merirosvoutta esiintyy yhä siellä missä poliisi, rannikkovartiostot tai laivastot eivät kykene takaamaan merenkulun rauhaa. Sota-aluksilla on oikeus pysäyttää ja pidättää merirosvoukseen syyllistynyt tai epäilty alus.
Merirosvoukseen on kautta aikojen suhtauduttu hyvin ankarasti ja siitä on usein langetettu kuolemanrangaistus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Karibianmeren merirosvous
- Pääartikkeli: Karibianmeren merirosvous
Ajanjakso vuosien 1500 ja 1700 välillä oli eurooppalaisen merirosvouden kulta-aikaa etenkin Amerikan vesillä. Espanjalainen ja portugalilainen merenkulku Amerikan ja Euroopan välillä joutui tällöin sekä laillisten kaappareiden että laittomien merirosvojen ahdistelemaksi. Kuuluisia englantilaisia merirosvoja olivat Sir Henry Morgan 1600-luvulla sekä Mustaparta 1700-luvulla. Jamaikan Port Royal oli 1600-luvulla merirosvojen paratiisi. Myös ranskalaiset merirosvot herättivät kauhua. 1720-luvun jälkeen Britannian laivasto puhdisti Karibianmeren merirosvoista.
[muokkaa] Merirosvous muualla
Välimerellä esiintyi runsaasti merirosvousta antiikin aikoina. Keskiajan kuuluisia merirosvoja olivat esimerkiksi viikingit, jotka liikkuivat yhtä lailla Pohjanmerellä ja Britteinsaarten ympärillä kuin Venäjän suurilla jokireiteillä.
1600- ja 1700-lukujen merirosvoalueita olivat Karibianmeren ohella Välimeri sekä Afrikan ja Aasian meret. Afrikan vesillä liikkuneista eurooppalaisista merirosvoista kuuluisin on William Kidd ("kapteeni Kidd"). Kaukoidässä esiintyi japanilaisia merirosvoja.
Itämerellä esiintyi merirosvoutta varsinkin keskiajalla. Kuuluisia Itämeren rosvoja olivat esim. vitaaliveljet, jotka ryöstivät Turun vuonna 1387 sekä Klaus Störtebecker. 1400-luvulla Danzigissa hirtettyjen merirosvojen joukossa oli myös suomalaisia. Varsinkin Suomenlahden ja Ruotsin rannikoiden rikkonaisuus ja runsaat saaret tarjosivat rosvoille suojapaikkoja. 1300-luvulla vitaaliveljet vaikuttivat jopa Ruotsin politiikassakin. Suomen rannikolla on runsaasti saaria, joiden nimet kertovat varsin värikkäästä historiasta.
Erityisesti merirosvouksessa kunnostautuivat Pohjois-Afrikan ns. barbareskivaltiot, jotka keräsivät jopa veroa Euroopan valtioilta ja Yhdysvalloilta niiden laivojen suojelemiseksi merirosvoilta. Yhdysvaltain laivastoministeriö perustettiin 1798 osaksi kaupankäynnin suojelemiseksi näiltä merirosvoilta ja sen merijalkaväen ensimmäinen maihinnousu tapahtui Tripoliin 1805. Tätä tapahtumaa muistetaan USA:n merijalkaväen marssin From the Halls of Montezuma sanoissa. Pohjois-Afrikan merirosvous alkoi 1400-luvulla ja päättyi Ranskan vallattua Algerian 1830-luvulla. Barbareski-rosvot kiertelivät myös Euroopan rannikoita Islantia myöten ja kaappasivat kristittyjä orjiksi. On arvioitu, että vuosien 1600 ja 1800 välisenä aikana noin 1,2 miljoonaa eurooppalaista joutui orjiksi arabimaihinlähde?. Osa näistä tosin palautettiin lunnaita vastaan, osa taas kääntyi muslimeiksi ja ryhtyivät itsekin merirosvoiksi.
[muokkaa] Merirosvous nykyään
Nykyään merirosvousta esiintyy pääasiassa Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, joissa merirosvot käyttävät nopeita kumiveneitä, tuliaseita ja veitsiä. Suurin osa merirosvouksesta tapahtuu nykyisin Indonesian ja Somalian rannikoilla, Bangladeshissa, Nigeriassa ja Intiassa.[1][2] Ryöstön kohteeksi joutuvat niin risteily- kuin rahtialuksetkin[3].
Suomessa on viimeksi annettu tuomioita merirosvouksesta sota-aikana vuonna 1943. Tällöin joukko luvialaisia kalastajia tuomittiin Eurajoen käräjillä 4 kuukauden - 1,5 vuoden vankeusrangaistuksiin heidän vietyään naftatynnyreitä ja muuta irtaimistoa Luvian saaristossa 31. lokakuuta 1943 karille ajaneen saksalaisen moottorialus Paulin hylystä. Varastetun omaisuuden arvo oli noin 50 000 sen ajan markkaa. [4]
[muokkaa] Lähteet
