Korea

Wikipedia

Korea (kor. 조선, Chosŏn, tai 한국, Hanguk) on Aasiassa Korean niemimaalla sijaitseva historiallinen valtio, joka on nykyisin jaettu Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korean) ja Korean tasavallan (Etelä-Korean) kesken.

Lippu	Valtio	Pääkaupunki	Itsenäistynyt	Väkiluku	Pinta-ala	Aikavyöhyke (UTC)
	Korean tasavalta	Soul	1945	48 422  644	98 480 km²	UTC+9
	Korean demokraattinen kansantasavalta	Pjongjang	1945	22 224 195	120 540 km²	UTC+9

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Korean historia

[muokkaa] Kolme kuningaskuntaa

Kolme kuningaskuntaa 5. vuosisadan lopulla Goguryeon suurimman laajenemisen aikaan. Hanseong oli alun perin Baekjen pääkaupunki.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korean vanhoja karttoja.

600- ja 700-luvuilla Korea oli jaettu kolmeen eri kuningaskuntaan; Goguryeoon, Baekjeen ja Sillaan. Baekje ja Silla sijaitsivat Korean niemimaan eteläosassa, Gogyryeno käsitti suurimman osan niemimaasta, sekä osia nykyisten Kiinan ja Venäjän alueista. Myöhemmin kuningaskunnat yhdistyivät.

[muokkaa] Eri valtioiden hallinnassa

Vuosisatojen ajan Korea oli muiden valtioiden hallinnassa. Yhteen aikaan se oli osa Mongolivaltakuntaa, ja se on ollut myös Kiinan hallinnon alla.

[muokkaa] Choseon

Choseon-dynastia oli Korean pisin yhtäjaksoinen itsenäisyyden kausi, vuosina 1392-1910. Choseon eristäytyi aikansa loppupuolella niin kovasti ympäröivästä maailmasta, että sai liikanimen "erakkokuningaskunta". Pohjois-Korea käyttää edelleen nimeä Choseon.

[muokkaa] Japanin siirtomaana

Vuosina 1910–1945 Korea oli Japanin siirtomaa. Japanin aseman voimistuminen niemimaalla oli alkanut jo 1870-luvulla, ja alistaminen siirtomaaksi sai ratkaisevan sysäyksen japanilaisten murhattua Korean keisarinnan vuonna 1895. Osaksi Japania Korea pakkoliitettiin vuonna 1910, ja maata hallittiin rautaisella kurilla – esimerkiksi 1. maaliskuuta 1919 japanilaiset poliisit ampuivat Soulissa noin 7 500 korealaista kuoliaaksi, sekä haavoittivat ja pidättivät kymmeniätuhansia tukahduttaessaan itsenäisyyden palauttamista vaativaa mielenosoitusta. Toisen maailmansodan aikana vuodesta 1939 alkoivat japanilaiset käyttää korealaisia enenevässä määrin myös orjatyövoimana, miehiä tehtaissa tai armeijassa, ja naisia seksiorjina japanilaisille sotajoukoille. Samalla korealaiset pakotettiin myös omaksumaan japanilaiset nimet, ja korean kielen käyttö virallisissa yhteyksissä kiellettiin. Sodan kääntyessä japanilaisten tappioksi Neuvostoliiton puna-armeijan edetessä niemimaalle pohjoisesta ja yhdysvaltalaisten noustessa maihin etelästä aloittivat japanilaiset evakuoinnin viedessään mukanaan suuren määrän korealaisia taideaarteita.

[muokkaa] Jaettu Korea

Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Neuvostoliitto ja Yhdysvallat jakoivat Korean miehitysvyöhykkeisiin, joiden väliseksi rajaksi tuli 38. leveyspiiri. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle vuonna 1948 perustettu Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) on riippumattomuutta korostavaa Juche-aatetta noudattava sosialistinen valtio, kun taas Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeelle samana vuonna syntynyt Korean tasavalta (Etelä-Korea) on muodostunut vuonna 1988 perustetun kuudennen tasavaltansa muodossa merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi talouden alalla. Molemmat valtiot ovat ilmoittaneet pyrkivänsä rauhanomaiseen yhdistymiseen, mutta erityisesti voimakkaasti toisistaan poikkeavien poliittisten järjestelmien vuoksi hankkeen edistyminen käytännössä on toistaiseksi ollut vähäistä.

[muokkaa] Korean sota

Korean sota käytiin kahden Korean valtion välillä vuosina 1950–1953. Sota syttyi pohjoisen joukkojen hyökättyä toistuvien molemminpuolisten rajaloukkausten jälkeen 25. kesäkuuta 1950 rajalinjan yli. Pohjoisen joukot saavuttivat muutamassa kuukaudessa niemimaan eteläkärjen, kun etelän puolustus romahti heikon järjestelyn ja sotilaiden joukkopaon vuoksi. Niemimaan täydellinen valloitus jäi kuitenkin yhdysvaltalaisjoukkojen väliintulon vuoksi haaveeksi, ja kun Yhdysvallat sai toimilleen YK:n valtuutuksen, joutuivat kansantasavallan joukot puolestaan romahduksen tilaan suurten yhdysvaltalaismuodostelmien noustessa syyskuun aikana maihin Incheonissa ja vallatessa nopeassa tahdissa Soulin. Jo marraskuussa saavuttivat YK-joukot Korean pohjoisrajan, vain joutuakseen konfliktissa pohjoista poliittisesti tukeneen Kiinan kansantasavallan vapaaehtoisjoukkojen massiivisen hyökkäyksen kohteeksi. Kiinalaisten tukemina onnistuikin pohjoisen joukkojen iskeä jälleen voimakkaasti kohti etelää, ja Soulin väliaikaisen uudelleenvalloituksen jälkeen vuoden 1951 tammikuussa vakiintui rintamalinja jälleen lähelle 38. leveyspiiriä.

Tilanteen vakiinnuttua käynnistyivät rauhanneuvottelut Neuvostoliiton aloitteesta 10. heinäkuuta, mutta vihollisuudet päättyivät vasta kaksi vuotta myöhemmin aseleposopimuksen viimein valmistuttua 27. heinäkuuta 1953 molempia osapuolia tyydyttävässä muodossa. Aseleposopimuksen mukaan Pohjois- ja Etelä-Korean välinen raja ei enää kulje suoraviivaisesti 38. leveyspiiriä pitkin, vaan se kulkee hieman mutkitellen sodan loppuvaiheeen rintamalinjan mukaisesti, mutta on silti kauttaaltaan melko lähellä sanottua leveyspiiriä. Aselevosta huolimatta on tilanne raja-alueella kuitenkin jatkunut vuosikymmenet jännittyneenä, eikä varsinaista rauhansopimusta ole saatu solmittua.

[muokkaa] Korean sodan jälkeinen rauhanaika

Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat ovat allekirjoittaneet rauhanjulistuksen 4. lokakuuta 2007 huippukokouksessaan Pyongyangissa, jonka tavoitteena on rauhansopimus Etelä- ja Pohjois-Korean välillä.^[1]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Koreat allekirjoittivat rauhanjulistuksen 4. lokakuuta 2007. Yle-uutiset. Viitattu 4. lokakuuta 2007.