Kreeta

Wikipedia

Kreeta {{{nimi-muu}}}


Väkiluku	623 666 (2005)
Pinta-ala	8 336 km²
Sijainti	Välimeri
Kunta	{{{kunta}}}
Hallintoalue	{{{alue}}}
Valtio	Kreikka
Tärkeimmät kielet	kreikka
Saariryhmä
Suurin kaupunki	Heraklion
Asutuskeskukset

Kreeta (kreik. Κρήτη) on itäisellä Välimerellä sijaitseva Kreikan suurin ja Välimeren viidenneksi suurin saari. Kreetan suurimmat kaupungit ovat Heraklion (kreik. Ηράκλειο), Hania (kreik. Χανιά), Rethimno (kreik. Ρέθυμνο), Agios Nikolaos, Ierapetra ja Sitia. Saari on itä–länsisuunnassa noin 250 kilometrin pituinen, 12–56 kilometrin levyinen ja sen koko on 8 331 neliökilometriä. Asukkaita saarella on yli 500 000. Kreetalla on leuto välimerenilmasto ja saari on Kreikan suosituimpia turistikohteita. Maanviljelytuotteita ovat vilja, viini, oliivi ja hedelmät.

[muokkaa] Maantiede

Samarian laakso

Tyypillistä kreetalaista maisemaa

Saarta halkoo puuton vuoristoketju, jossa on paljon viljavia ja suojaisia laaksoja. Korkein huippu on Ida (2 456 m). Kreetalla sijaitsee Samarian laakso, jonka pituus on 18 km. Se on Euroopan pisin rotko.

Kreetan ainoa järvi on Kournas Haniasta 48 kilometriä itään ^[1].

[muokkaa] Kreetan historia

Kreetan sijainti ja kartta

Kreeta satelliittikuvassa

Kreetalla vallitsi Minolainen kulttuuri, Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri noin 2600–1250 eaa. Kuuluisia muinaislöytöpaikkoja ovat muun muassa Knossos ja Faistos. 66 eaa. saaren valloittivat roomalaiset, jonka jälkeen se siirtyi Itä-Rooman (Bysantin) haltuun. Saraseenimerirosvot tosin valtasivat saaren vuonna 824 Abu Hafs Omarin johdolla, mutta Nikeforos Fokas, josta tuli myöhemmin keisari Nikeforos II, valtasi saaren takaisin vuonna 961. Saari oli menettänyt yli puolet asukkaistaan saraseenien orjakaupan vuoksi, joten Nikeforos tuotatti mantereelta kreikkalaisia, armenialaisia ja slaaveja tyhjentyneisiin kyliin. Vuonna 1204 saari siirtyi venetsialaisille. Vuodesta 1669 saari kuului ottomaanien valtakunnalle. 1800-luvulla saarella oli lukuisia kapinoita Kreikkaan liittymisen puolesta, joiden seurauksena saari saavutti autonomian vuonna 1908. Se vahvistettiin vasta vuonna 1913.

[muokkaa] Kreetalainen ruoka

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreeta.

Kreetalaiset ovat pitkäikäisiä ja pitävät sitä terveellisen ruokavalionsa ansiona. Se koostuu perinteisesti pääosin kasvikunnan antimista kuten täysjyväviljasta, oliiviöljystä, vihanneksista ja hedelmistä. Niitä täydennetään maitotuotteilla, kalalla, lihalla ja viinillä. Juustot ja jogurtit ovat useimmiten lampaan- ja vuohenmaidosta valmistettuja ja kevyesti hapatettuja. Kalaa syödään usein, vaaleaa lihaa vain kerran kaksi viikossa, punaista kerran kuussa. Lasi viiniä nautitaan lähes joka aterialla.

Terveellisen kreetalaisen ruoan on useissa tutkimuksissa todettu olevan sydänystävällistä, laskevan kolesterolia, vähentävän syövän, diabeteksen ja osteoporoosin riskiä, estävän depressiota, dementiaa ja Alzheimerin tautia ja jopa edistävän muistikapasiteetin käyttöä.^lähde?