Ristiäiset
Ristiäiset on nimitys, jota käytetään lapsikasteen yhteydessä vietettävästä perhejuhlasta.[1] Nimi "ristiäiset" tulee ristinmerkistä, jonka pappi tekee kastettavan otsaan lausuessaan: "Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut sinut opetuslapsekseen." [2]
Muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasteessa nykyään pappi valelee vettä lapsen päähän ja kastaa hänet "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen".[3] Sen sijaan esimerkiksi ortodokseilla vauva kastetaan kokonaan veteen. Alun perin pappi luki paholaisen häätömanauksen, mutta myöhemmin evankelis-luterilainen kirkko luopui paholaisen häätämisestä kasteen yhteydessä. SIitä on tosin jäljellä muistumaː ristinmerkin tekemisen jälkeen voi pappi jatkaa rukoilleː Armollinen Jumala. Sinä yksin pelastat kaikesta pahasta. Vapauta NN (kastettavan etunimet) pimeyden vallasta - - ".[4] Ortodoksikirkossa luetaan edelleen eksorkismirukoukset, eli rukoukset 'pahan (pahojen henkien) pois karkottamiseksi'.[5]
Luterilaiset ristiäiset voidaan järjestää kotona, kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Lapsi on tapana pukea valkoiseen kastemekkoon kasteen ajaksi.[6] Ortodoksilapsi puetaan kastemekkoon kun hänet on kastettu. Samalla lapsen kaulaan laitetaan kummin hankkima kasteristi.[5]
Kastejuhla on perheen oma juhla, jossa tunnelman ei tarvitse olla liian virallinen. Kummit ja perheenjäsenet voivat osallistua kasteseremoniaan esimerkiksi lukemalla raamatunkohtia, laulamalla virsiä, avustamalla esirukouksessa tai esittämällä runoja tai musiikkikappaleita.[2]
Ristiäiset ja nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvin vanhan kristillisen tavan mukaan kasteen ottava ihminen kasteen ottaessaan otti itselleen uuden, raamatullisen nimen. Tästä mallista tuli tavaksi antaa vauvalle nimi lapsikasteen yhteydessä. Luterilaisen käytännön mukaan nimi voidaan kertoa tilaisuuden alussa tai ennen varsinaista kastetta. Kastetoimituksen alkuosassa kastava pappi kysyy kastettavan lapsen vanhemmilta lapsen etunimetː "Vanhemmat, minkä nimen olette antaneet lapsellenne?" tai sanooː Te vanhemmat olette antaneet lapsellenne nimen NN (etunimet)[7]. Nimen sanominen kastetoimituksen aikana kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.[3] Suomessa nykyään kasteen ja nimen yhteys on kuitenkin vain muodollisuus, sillä vanhempien on ilmoitettava lapsensa nimi väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden kuluessa syntymästä[8] riippumatta siitä, milloin hänet mahdollisesti kastetaan.
Ortodoksisen perinteen lapsen nimi ei ole salaisuus vaan lasta tulisi kutsua hänen oikealla nimellään siitä asti, kun nimi on annettu, perinteisesti kahdeksan päivän iässä.[5]
Muita juhlia ja tapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös sylilasten kasteen torjuvien yhteisöjen kasteiden (katso uskovien kaste) yhteydessä järjestetään usein juhla. Kyseessä on kastejuhla, johon kasteen kohde itsekin osallistuu aktiivisesti. Näitä juhlia ei kuitenkaan kutsuta ristiäisiksi.
Kristillisissä liikkeissä, joissa ei ole käytössä sylilapsen kastetta, on usein tapana siunata lapsi jumalanpalveluksen yhteydessä tai pitää lapsen siunaustilaisuus. Tällöin lapsen ja vanhempien puolesta rukoillaan, vaikka kastetta ei toimiteta.
Uskonnottomien lasten nimenantojuhlille on viime vuosikymmeninä vakiintunut nimitys nimiäiset.[9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja, osa 4, s. 748. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-18265-6.
- ↑ a b Kastejuhla Bebes Info. Arkistoitu 25.3.2017. Viitattu 25.3.2017.
- ↑ a b Ristiäisten kulku Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 25.3.2017.
- ↑ Kirkollisten toimitusten kirja, s. 21. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III. Kirjapaja, 2003.
- ↑ a b c Kaste ja mirhalla voitelu Ortodoksi.net. Arkistoitu 27.10.2010. Viitattu 25.3.2017.
- ↑ Ristiäisten järjestäminen Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 25.3.2017.
- ↑ Lapsen kaste Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III, Kirkollisten toimitusten kirja. Viitattu 19.9.2020.
- ↑ Nimen antaminen lapselle suomi.fi. 19.2.2020. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 19.9.2020.
- ↑ Nimiäiset Pro-Seremoniat. Viitattu 25.3.2017.
- ↑ Nimenantojuhla eli nimiäiset Bebes Info. Arkistoitu 8.10.2012. Viitattu 25.3.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lempiäinen, Pentti: Ristiäiset: Valmistamme kastejuhlan. 7. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-125-2.
- Rostedt, Anu: Elämän ensimmäinen suuri juhla. Helsingissä: Gummerus: Ajatus, 2003. ISBN 951-20-6363-8.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ristiäiset – vauvan ensimmäinen juhla. Kaksplus.
- Satu Kaaria: Kastemekkoa ei muoti heiluttele. Helsingin Sanomat 25.9.2009.