Ristiäiset

Kristitty pappi kastamassa pientä tyttöä.

Ristiäiset on nimitys, jota käytetään perhejuhlana vietettävästä kastetilaisuudesta.

Suurimmat kristilliset kirkkokunnat käyttävät lapsikastetta. Suomalaisessa kasteessa evankelis-luterilainen pappi valelee vettä lapsen päähän (tästä nimitys kastaminen) ja sanoo kastavansa hänet Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Esimerkiksi ortodokseilla vauva kastetaan kokonaan veteen. Alun perin pappi luki paholaisen häätömanauksen. Myöhemmin evankelis-luterilainen kirkko luopui paholaisen häätämisestä kasteen yhteydessä.

Nykyisen kristillisen evankelis-luterilaisen opin mukaan kaste on sakramentti, jossa lapsi otetaan seurakunnan yhteyteen. Jotkut kristilliset ryhmät eivät hyväksy lapsikastetta, vaan käyttävät aikuiskastetta. Aikuiskasteeseen liittyvää tilaisuutta ei kutsuta ristiäisiksi.

Uskonnottomille lapsille järjestetyistä nimenantotilaisuuksista käytetään yleisesti nimitystä nimiäiset.

Kristillisissä liikeissä, joissa ei ole käytössä sylilapsen kastetta, on usein tapana siunata lapsi jumalanpalveluksen yhteydessä tai pitää lapsen siunaustilaisuus. Tällöin lapsen ja vanhempien puolesta rukoillaan, vaikka varsinaista kastetta ei toimiteta.

Kirjallisuutta

• Lempiäinen, Pentti: Ristiäiset: Valmistamme kastejuhlan. 7. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-125-2.
• Rostedt, Anu: Elämän ensimmäinen suuri juhla. Helsingissä: Gummerus: Ajatus, 2003. ISBN 951-20-6363-8.

Aiheesta muualla

• Ristiäiset – vauvan ensimmäinen juhla. Kaksplus.
• Ristiäiset. Juhlitaan.net.
• Satu Kaaria: Kastemekkoa ei muoti heiluttele. Helsingin sanomat 25.9.2009.