Loppiainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Loppiainen (myös teofania tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla.[1] Loppiaista vietetään 6. tammikuuta. Suomessa loppiainen oli vuosina 1973–1991 työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta aina lauantaina, aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta.[2] Juhlan merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa.

Loppiainen ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksisessa kirkossa loppiainen, teofania, on Vapahtajan kasteen juhla. Venäjällä sitä vietetään nykyään 19. tammikuuta (Venäjän ortodoksisen kirkon yhä käyttämän juliaanisen kalenterin mukaan 6. tammikuuta). Raamatun mukaan Jumala ilmestyi kolmiyhteisenä Jeesuksen kasteen yhteydessä, jossa Jeesusta kastettaessa (Poika) taivaasta kuului ääni ”Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt” (Isä) ja Pyhä Henki ilmestyi kyyhkysen muodossa. Nimi epifania tarkoittaa valon juhlaa, valon juhla eli oikean uskon ja tiedon valkeuden antamista ihmisille.

Teofanian karjalankielinen nimitys on Vieristä, sanasta risti, koska silloin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan niin sanottu suuri vedenpyhitys upottamalla risti kolme kertaa veteen ja rukoilemalla, että Pyhä Henki pyhittäisi veden. Tämä vihkiminen tapahtuu yleensä joen tai järven rannalla, mikäli siihen on mahdollisuus. Vedenpyhitys on muistutus Jeesuksen kasteesta. Teofania on yksi ortodoksisen kirkon 12 suuresta juhlasta, ja se on pääsiäisen ja joulun ohella vanhin kristillisistä juhlista.

Ortodoksinen kirkko järjestää Venäjällä loppiaisena perinteisen kastautumis-seremonian, johon osallistuu vuosittain miljoonia venäläisiä. Jäähän tehdään ristin muotoinen avanto nimeltään "Jordan" (ven. Иордань), johon ihmiset kastautuvat päätä myöten kolme kertaa keskiyön aikaan. Tämä tarkoittaa isän, pojan ja pyhän hengen nimeen ja se muistuttaa Jeesuksen kastautumisesta Jordan jokeen. Avantoon laskeudutaan useimmiten rappusia pitkin, mutta lapsia kastettaessa vanhemmat voivat kastaa lapset käsistä kiinni pitäen. Useilla venäläisillä on vahvoja uskomuksia pyhän veden vaikutuksista. Veden uskotaan parantavan ja ehkäisevän sairauksia koko vuoden.[3]

Loppiainen läntisissä kirkkokunnissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisessa, luterilaisessa ja anglikaanisissa kirkoissa, sekä muissa länsimaisissa kirkoissa, jotka noudattavat kirkkovuoden kalenteria, loppiaista vietetään itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Monissa maissa sitä nimitetäänkin kolmen kuninkaan juhlaksi. Se on omistettu myös lähetystyölle.

Vaikka loppiainen suomen kielessä viittaa nimelläänkin jouluajan loppumiseen, suomalaisessa kansanperinteessä joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan sen jälkeenkin Nuutin päivään saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ortodoksi.net: Teofania "Teofanian alkuperä ulottuu kauas apostoliselle ajalle ja se on mainittu apostolisissa säännöissä (kostituutioissa). Toiselta vuosisadalta käytössämme on todisteita pyhältä Klemens Aleksandrialaiselta koskien juuri Herran kasteen juhlaa ja kokoöistä jumalanpalvelusta ennen juhlaa."
  2. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 145, 166. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.
  3. Loppiaisen seremonia venäjällä Yle 20.01.2011

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Merras, Merja: Teofaniajuhlan alkuperä: Katsaus varhaiskristillisen kirkon juhlakalenterin muodostumiseen. (The origins of the celebration of the Christian feast of Epiphany, 1996.) Lyhennetty suomennos. Joensuu: Ortodoksinen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1996. ISBN 951-8979-18-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.