Loppiainen
Wikipedia
Loppiainen (myös teofania tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla.[1] Loppiaista vietetään 6. tammikuuta. Suomessa se oli vuosina 1973–1991 kuitenkin aina lauantaina, aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta tulopolitiikan vuoksi työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta. Juhlan merkitys kuitenkin vaihtelee eri kirkkokunnissa.
Ortodoksisessa kirkossa loppiainen, teofania, on Vapahtajan kasteen juhla. Raamatun mukaan Jumala ilmestyi kolmiyhteisenä Jeesuksen kasteen yhteydessä, jossa Jeesusta kastettaessa (Poika) taivaasta kuului ääni "Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt" (Isä) ja Pyhä Henki ilmeistyi kyyhkysen muodossa. Nimi epifania tarkoittaa valon juhlaa, valon juhla eli oikean uskon ja tiedon valkeuden antamista ihmisille.
Teofanian karjalankielinen nimitys on Vieristä, sanasta risti, koska silloin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan niin sanottu suuri vedenpyhitys upottamalla risti kolme kertaa veteen ja rukoilemalla, että Pyhä Henki pyhittäisi veden. Tämä vihkiminen tapahtuu yleensä joen tai järven rannalla, mikäli siihen on mahdollisuus. Vedenpyhitys on muistutus Jeesuksen kasteesta. Teofania on yksi ortodoksisen kirkon 12 suuresta juhlasta, ja se on pääsiäisen ja joulun ohella vanhin kristillisistä juhlista.
Katolisessa ja luterilaisessa kirkossa loppiaista vietetään itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Monissa maissa sitä nimitetäänkin kolmen kuninkaan juhlaksi. Se on omistettu myös lähetystyölle.
Vaikka loppiainen suomen kielessä viittaa nimelläänkin jouluajan loppumiseen, suomalaisessa kansanperinteessä joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan sen jälkeenkin Nuutin päivään saakka.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ ortodoksi.net: Teofania "Teofanian alkuperä ulottuu kauas apostoliselle ajalle ja se on mainittu apostolisissa säännöissä (kostituutioissa). Toiselta vuosisadalta käytössämme on todisteita pyhältä Klemens Aleksandrialaiselta koskien juuri Herran kasteen juhlaa ja kokoöistä jumalanpalvelusta ennen juhlaa."
