Munakoiso

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Munakoiso
Aubergine.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Koisot Solanum
Laji: melongena
Kaksiosainen nimi
Solanum melongena
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Munakoiso Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Munakoiso Commonsissa

Munakoiso (Solanum melongena) eli aubergiini on koisokasvien heimoon (Solanaceae) ja varsinaisiin koisoihin (Solanum) kuuluva monivuotinen kasvi, jota kuitenkin viljellään yleensä yksivuotisena. Sen ravinnoksi käytettävä osa, hedelmä, on kasvitieteellisesti marja, mutta kulinaarisessa mielessä lähinnä vihannes. Munakoisoiksi kutsutaan myös useiden muiden Solanum-lajien hedelmiä. Nykyisin eurooppalaisista kaupoista löytää enimmäkseen pitkälle jalostettuja, tummanvioletteja munakoisoja. Sellaisen hedelmä on kuin violetti kesäkurpitsa. Muualla maailmassa munakoisoja on eri värisiä ja -muotoisia. Ainakin kaukoidässä munakoisosta kasvatetaan pienempiä, herkullisiksi mainittuja muotoja, jotka muistuttavat muodoltaan kananmunaa tai jopa suurta hernettä ja ovat väriltään violetin lisäksi vihreitä, oransseja tai punaisia.[1] Jotkin munakoisot taas ovat hyvinkin pitkänomaisia. Muitakin värejä ja muotoja tunnetaan. Jotkin koristeelliset munakoisot, kuten valkoinen, kananmunan näköinen S. ovigerum (myyntinimenä mm. 'Easter Egg') on varmuuden vuoksi syytä jättää syömättä, sillä ne saattavat sisältää haitallisessa määrin myrkyllisiä glykoalkaloideja, kuten solaniinia. Afrikassa munakoiso-nimeä käytetään ainakin S. aethiopicum -kasvin punaisista marjoista ("Scarlet Eggplant").

Munakoiso viljelykasvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvia on viljelty esihistoriallisina aikoina Intiassa ja Kiinassa. Eurooppaan se näyttää tulleen keskiajan alussa. Nykyisin munakoisoja tuodaan Suomeen lähinnä Hollannista ja Espanjasta.[2]

Kasvatus aloitetaan 8-10 viikkoa ennen istutusta ulos terassille tai kasvihuoneeseen. Altapäin tuleva lämpö on tärkeää taimikasvatukssa. Mullan lämpö saisi olla 23-24°c. Myös myöhemmin munakoiso viihtyy yli 20°c asteen lämpötilassa. Munakoiso ei pidä juuriston häirinnästä, joten juuripaakku olisi saatava istutettaessa mahdollisimman ehjänä maahan. Kasvi ei pidä myöskään seisovasta vedestä.[3]

Munakoiso ruoanlaitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravintona munakoisoa käytetään muun muassa muhennettuna ja täytettynä. Kreikkalainen musaka[4] ja turkkilainen pyörtynyt imaami ovat kuuluisia perinteisiä munakoisoruokia.[5]

Munakoisoviipaleet oli aiemmin välttämätöntä suolata ennen käyttöä kitkeryyden poistamiseksi. Nykylajikkeilla suolaus ei tuoreilla hedelmillä ole yleensä tarpeen, mutta suolauksen voi halutessaan tehdä.[6] Suolan annetaan seistä munakoisoviipaleen päällä neljännestunnin verran ja pinnalle nousseet pisarat pyyhitään pois talouspaperilla.

Vaalea, sienimäinen sisus on maultaan mieto. Myös siemenet voidaan syödä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.