Banaani
Wikipedia
| Banaani | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Banaaniterttu | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
Banaani (Musa sapientum)[1][2] on banaanien (Musa) sukuun kuuluva jalostettu hyötykasvi. Sen hedelmä on kasvitieetessä luokiteltu pohjushedelmäksi ja tunnetaan yleensä "tavallisena" tai "kaupallisena" banaanina. Se on ruohokasvi, joka tuottaa satoa seitsemäntenä vuonna istutuksestaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taksonomia
Banaanin ja keittobanaanin (M. paradisiaca) välinen luokittelu on usein nähty kasvitieteessä mutkikkaaksi. Tavallinen banaani luokitellaankin joskus keittobanaanin alalajiksi tai päinvastoin.[1]
Tavallisen banaanin ja keittobanaanin jalostetut alalajit pohjautuvat kahteen kantalajiin: Musa acuminata Colla:an ja Musa balbisiana Colla:an. Niistä jalostetuista risteytyksistä käytetään joskus yleisiä nimityksiä Musa X paradisiaca L., Musa X sapientum L. tai ehkäpä eksakteimpana nimityksenä jopa M. acuminata X M. balbisiana Colla. Eri risteytystyypit erotellaan 2-4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä, joissa A-kirjain edustaa acuminata-lajia ja B-kirjain balbisiana-lajia.[3]
Tärkeimmät tavallisen kaupallisen banaanin jalosteet ovat AAA-lajiketta, eli ne polveutuvat pelkästään acuminata-lajiin. (Keittobanaanilajikkeet pohjautuvat sekä acuminata- että balbisiana -lajeihin tai pelkästään jälkimmäiseen).[3]
[muokkaa] Historia
Banaanin viljely lienee saanut alkunsa Indonesian suunnalta, josta se kulkeutui Afrikkaan mahdollisesti tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Banaani mainitaan ensi kertaa historiallisissa buddhalaisissa teksteissä 600 eaa. Aleksanteri Suuri maisteli banaania Intian laaksoissa vuonna 327 eaa. Ensimmäiset maininnat banaaniviljelmistä ovat Kiinasta noin vuodelta 200. Vuonna 650 islamilaiset valloittajat toivat kasvin Palestiinaan. Arabikauppiaiden mukana se levisi ympäri Afrikkaa. Vuonna 1502 portugalilaiset aloittivat ensimmäiset banaaniviljelmät Karibialla ja Keski-Amerikassa. Vaikka portugalilaiset merenkulkijat veivät tämän kasvin Länsi-Afrikasta Kanariansaarille, niin Eurooppaan banaani kotiutui vasta renessanssin alettua 1600-luvulla ja silloinkin hyvin vaisusti. Vaikka banaani tunnettiin varmasti jo keskiaikana, jostain syystä se ei levinnyt keskiaikaiseen ruokakulttuuriin. Vuonna 1516 Kanarian läpi purjehtivat Amerikan matkaajat ottivat kasvin kyytiin ja uuden mantereen valloitus oli banaaneilla alkanut. Varsinaisesti laajamittainen Amerikan valloitus alkoi noin 1800-luvun puolessa välissä. Eurooppalaiset "keksivät" banaanin käytön oikeastaan vasta 1700-luvulla, eikä siitä ole keskiajalta juuri mitään mainintoja Euroopasta. Lempinimi "Aatamin viikuna" viittaa legendaan, jonka mukaan banaani olisi ollut paratiisin kielletty hedelmä.lähde?
[muokkaa] Banaani nykyään
Banaanit poimitaan yleensä raakoina, ja ne tuodaan esimerkiksi Suomeen vihreinä. Myyntimaassa banaanit kypsennetään kaasussa. Kypsän banaanin kuori on keltainen ja siinä on pieniä ruskeita pilkkuja. Banaanin hedelmäliha on pehmeää ja maultaan makeaa, joten kypsän banaanin voi syödä kuorittuna sellaisenaan. Banaaneja voi syödä hyvin myös ennen kuin ne muuttuvat ruskeapilkkuiseksi, toisten mielestä maku on parhaimmillaan hieman ennen kuin banaani on täysin "kypsää". Täysin vihreä banaani on tosin vielä liian raakaa syötäväksi.lähde?
Banaaneja ei pidä säilyttää kylmässä, esimerkiksi jääkaapissa, sillä niiden kuori harmaantuu ja maku voi kadota. Siksi banaanit säilytetään usein huoneenlämmössä (noin +14 – +18). Banaaneja ei myöskään kannata säilyttää kasvien läheisyydessä, sillä jotkut kasvit kärsivät banaanien tuottamasta etyleenistä..lähde?
Euroopan unionin alueella banaania kasvatetaan esimerkiksi Portugaliin kuuluvalla Madeiran saarella. Madeiralaisia banaaneja pidetään pienempinä ja maukkaampina kuin muualla Euroopassa yleisesti myytävät banaanit, jotka poimitaan raakana ja kypsytetään keinotekoisesti..lähde?
Reilu kauppa on ottanut tuotevalikoimaansa lähinnä Ecuadorin banaaneja, joilla on myös menekkiä.lähde?
Banaanikasvin ongelmat suvullisessa lisääntymisessä ovat huolestuttaneet banaaninviljelijöiden tulevaisuutta. Eri tauteja kestävien banaanilaatujen löytäminen on osoittautunut huolestuttavan työlääksi. Banaanin on jopa pelätty kuolevan sukupuuttoon, jonka voisi ehkä estää esimerkiksi geenimanipulaation avulla.[4]
[muokkaa] Banaani populaarikulttuurissa
Sosialismin aikakaudella banaanien saanti Itä-Eurooppaan oli yleinen vitsailunaihe. Vanhoissa komediaelokuvissa on usein yksi tai useampi kohtaus, jossa pahaa-aavistamaton henkilö liukastuu banaaninkuoreen.
Suomessa banaanilastut ja kuivatut banaanit luokitellaan naposteltavien elintarvikkeiden ryhmään..lähde?
[muokkaa] Lähteet
- Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.
- Robuchon, J., Creignoun, M., Delaveyne, J., etc., Larousse - Gastronomique, Hamlyn, London, Editoriale Johnson, Bergamo, 2001.
- Whiteman, K., Suuri hedelmäkirja, Anness Publishing ldt, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 2001.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Plantain Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
- ↑ KEITTO- / JAUHOBANAANI (Musa paradisiaca) Kotimaiset kasvikset. Kotimaiset Kasvikset ry. Viitattu 26.5.2009.
- ↑ 3,0 3,1 Mark Rieger: Banana and Plantain - Musa spp. www.uga.edu/fruit. 2006. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Emile Frison New Scientist -lehdessä 18.1.2003
