Malmö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 55°36′21″N, 13°0′9″E

Malmö
Kuvakollaasi Malmöstä.
Kuvakollaasi Malmöstä.

Malmö

Koordinaatit: 55°36′21″N, 13°0′9″E
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Kunta Malmön kunta ja Burlövin kunta
Pinta-ala
 – Maa 76,81 km²
Väkiluku 280 415
 – Tiheys 3 650,8 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]

Malmö (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Ruotsin kaupunki ja samannimisen Malmön kunnan keskustaajama. Sekä kaupunki että kunta ovat väkiluvultaan Ruotsin kolmanneksi suurimmat Tukholman ja Göteborgin jälkeen. Malmö on myös Skånen läänin pääkaupunki. Malmö sijaitsee lounaisessa Skånen maakunnassa ja Skånen läänissä Etelä-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa kaupunkitaajamassa oli 280 415 asukasta. Taajama kuuluu pääosin Malmön kuntaan, mutta pieniltä osin myös Burlövin kuntaan.[1]

Muun muassa Lundin sisältävässä Suur-Malmössä oli vuoden 2011 lopussa 662 941 asukasta.[2] Juutinrauman silta yhdistää Malmön ja Kööpenhaminan. Malmön lähistöllä sijaitsee Malmön lentoasema.

Malmö oli eräs Pohjoismaiden aikaisimmin ja eniten teollistuneista kaupungeista (mm. autoteollisuutta), mutta on nyttemmin kärsinyt savupiipputeollisuuden taantumasta. Kaupunki pyrkii nykyisin keskittymään koulutukseen, taiteeseen ja kulttuuriin. Koulutusta on kaikenikäisille eri tasoisina.

Malmön pormestarina on vuodesta 1994 toiminut Ilmar Reepalu.[3]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Ensimmäinen maininta Malmöstä on noin vuodelta 1170. Tätä aluetta on myöhemmin kutsuttu Ylä-Malmöksi. Varsinainen Malmön kaupunki alkoi sittemmin kasvaa ns. Ala-Malmöstä, joka oli kalastusyhdyskunta. Alue kuului tuolloin Tanskan valtakuntaan, ja sitä kutsuttiin nimellä Malmhaug (suom. malmikasa). Malmö sai kaupungin oikeudet ensi kertaa vuonna 1353, kun alue kuului lyhyen aikaa Ruotsin valtakuntaan. Malmön siirryttyä takaisin Tanskan alaisuuteen sen etuoikeudet säilyivät, mutta kaupungiksi se nimitettiin uudelleen vasta vuonna 1437[4] kuningas Eerik Pommerilaisen toimesta.[5] Eerik Pommerilainen kasvatti hallituskaudellaan suuresti Malmön merkitystä. Hän pyrki varustamaan Juutinrauman rannat molemmin puolin vahvoilla kauppakaupungeilla kilpaillakseen Itämeren hansakaupunkien kanssa.[5] Vuosisatojen ajan Malmö oli Tanskan toiseksi suurin kaupunki.

Malmö siirtyi pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi Roskilden rauhassa vuonna 1658. Sen asema kauppakaupunkina säilyi, ja 1700-luvulla sinne syntyi myös teollisuutta. Tärkeimmät teollisuustuotteet olivat tekstiili, nahka, tupakka ja sokeri. Kaupunki kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, ja oli vuonna 1870 Ruotsin kolmanneksi suurin. Teollisuus jatkoi kasvuaan toisen maailmansodan jälkeen saavuttaen huippunsa 1960-luvun alussa. Malmö kärsi pahasti 1990-luvun alun talouslamasta, jolloin kaupungissa oli maan korkein työttömyys.[4]

Malmössä järjestetään vuoden 2013 Eurovision laulukilpailu Ruotsin voitettua edellisvuoden kilpailun Azerbaidžanissa

Väestönkehitys [muokkaa]

Malmön taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
 227 601
1965
  
 254 180
1970
  
 264 588
1975
  
 241 191
1980
  
 226 960
1990
  
 223 663
1995
  
 234 599
2000
  
 248 520
2005
  
 258 020
2010
  
 280 415
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6] Malmö kasvoi yhteen Arlövin kanssa vuonna 1965.[6]

Väestö [muokkaa]

Vuoden 2010 Heinäkuussa Malmössä asui noin 300 000 asukasta. Vuonna 2007 kaupungissa asui 75 156 henkilöä, jotka olivat syntyneet ulkomailla.

Monet ruotsalaisperäiset malmölaiset ovat muuttaneet salmen taakse Kööpenhaminaan parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässälähde?, mikä on entisestään lisännyt maahanmuuttajataustaisten prosentuaalista osuutta väestöstä. Maahanmuuttajien sopeutumisvaikeuksien ja ihmisten ennakkoluulojen törmääminen on ajoittain purkautunut väkivallaksi ja rikollisuudeksi. Mukana levottomuuksia lisäämässä on omalta osaltaan suuri työttömyys myös alkuperäisväestön keskuudessa. Maaseudun kaupunkimuuttajia taas kaupunki ei houkuttele niin paljon kuin Tukholma ja Göteborglähde?.

Malmössä asuu 171 eri maan kansalaisia. Suurimmat kansalaisuusryhmät olivat:

  1. Tanska (8 857)
  2. entinen Jugoslavia (8 658)
  3. Irak (7 975)
  4. Puola (6 314)
  5. Bosnia ja Herzegovina (5 725)
  6. Libanon (3 392)
  7. Iran (3 041)
  8. Unkari (1 856)
  9. Saksa (1 822)
  10. Suomi (1 694)
  11. Afganistan (1 673)
  12. Romania (1 640)
  13. Turkki (1 589)
  14. Chile (1 329)
  15. Vietnam (1 167)
  16. Somalia (1 037)
  17. Makedonia (947)
  18. Norja (906)
  19. Pakistan (806)
  20. Kroatia (754)

Kuvia Malmöstä [muokkaa]

  • Juutinrauman silta auringonlaskun aikaan.

  • Turning Torsosta on muodostunut nyky-Malmön symboli.

  • Malmön raatihuone.

  • Näkymä keskustaa kohti Kronprinsenin pilvenpiirtäjästä.

  • Pyhän Pietarin kirkko Malmössä.

  • Kartta Malmön ydinkeskustasta.

Nähtävyyksiä [muokkaa]

Liikenne [muokkaa]

Öresundtåg-junat kulkevat 20 minuutin välein (ruuhka-aikana 10 minuutin välein) yhdistäen Malmön ja Kööpenhaminan. Matka kestää 20 minuuttia. Myös jotkut Göteborgista, Tukholmasta ja Kalmarista tulevat X2000 ja Intercity-junat kulkevat Tanskaan pysähtyen Kööpenhaminassa ja Kööpenhaminan lentoasemalla. Sturupin lentoasema sijaitsee Malmön lähellä, ja sinne operoivat kotimaan lentoja SAS ja Norwegian, ja kansainvälisiä lentoja jotkut halpalentoyhtiöt.

Urheilu [muokkaa]


Ystävyyskaupungit [muokkaa]

Lisäksi Malmöllä on ystävyystoimintaa Italiassa sijaitsevan Chietin provinssin kanssa.

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ European Commission: Ilmar Reepalu CV
  4. ↑ a b Stadens historia - framgångar och bakslag Malmö stad.
  5. ↑ a b Ur boken: Malmöhus – en vandring genom slottet och dess historia Malmö stad.
  6. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malmö.
Skåne län vapen.svg
Skånen läänin kuntien keskustaajamat
Arlöv (Burlövin kunta) • Bjuv • Broby (Östra Göingen kunta) • Bromölla • Båstad • Eslöv • Helsingborg • Hässleholm • Höganäs • Hörby • Höör • Klippan • Kristianstad • Kävlinge • Landskrona • Lomma • Lund • Malmö • Osby • Perstorp • Simrishamn • Sjöbo • Skurup • Staffanstorp • Svalöv • Svedala • Tomelilla • Trelleborg • Vellinge • Ystad • Åstorp • Ängelholm • Örkelljunga
Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista
Ruotsin lippu Ruotsin 30 suurinta taajamaa väkiluvun mukaan (31.12.2010)
1. Tukholma* 1 372 565 7. Linköping 104 232 13. Gävle 71 033 19. Växjö 60 887 25. Borlänge 41 734
2. Göteborg* 549 839 8. Helsingborg 97 122 14. Borås 66 273 20. Halmstad 58 577 26. Tumba* 37 852
3. Malmö* 280 415 9. Jönköping 89 396 15. Eskilstuna 64 679 21. Sundsvall 50 712 27. Upplands Väsby 37 594
4. Uppsala 140 454 10. Norrköping 87 247 16. Södertälje 64 619 22. Luulaja 46 607 28. Falun 37 291
5. Västerås 110 877 11. Lund 82 800 17. Karlstad 61 685 23. Trollhättan 46 457 29. Kalmar 36 392
6. Örebro 107 038 12. Uumaja 79 594 18. Täby* 61 272 24. Östersund* 44 327 30. Kristianstad 35 711

Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB) * = taajama kuuluu useaan kuntaan

Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011/1.1.2012)
1. Ruotsin lippu Tukholma 881 235 11. Suomen lippu Vantaa 203 001 21. Ruotsin lippu Norrköping 132 124 31. Tanskan lippu Vejle 107 948 41. Tanskan lippu Viborg 93 725
2. Norjan lippu Oslo 613 285 12. Ruotsin lippu Uppsala 202 625 22. Suomen lippu Jyväskylä 132 062 32. Ruotsin lippu Borås 104 867 42. Ruotsin lippu Halmstad 93 231
3. Suomen lippu Helsinki 595 384 13. Tanskan lippu Aalborg 200 790 23. Ruotsin lippu Helsingborg 132 011 33. Suomen lippu Lahti 102 308 43. Ruotsin lippu Nacka 92 873
4. Tanskan lippu Kööpenhamina 547 087 14. Tanskan lippu Odense 191 434 24. Ruotsin lippu Jönköping 129 478 34. Ruotsin lippu Huddinge 101 010 44. Ruotsin lippu Södertälje 89 473
5. Ruotsin lippu Göteborg 526 089 15. Suomen lippu Turku 178 630 25. Norjan lippu Stavanger 127 506 35. Tanskan lippu Frederiksberg 100 025 45. Tanskan lippu Kolding 89 331
6. Tanskan lippu Aarhus 314 094 16. Norjan lippu Trondheim 176 348 26. Islannin lippu Reykjavík 118 814 36. Ruotsin lippu Eskilstuna 98 765 46. Tanskan lippu Silkeborg 89 261
7. Ruotsin lippu Malmö 307 758 17. Ruotsin lippu Linköping 148 521 27. Ruotsin lippu Uumaja 117 294 37. Suomen lippu Kuopio 97 433 47. Suomen lippu Kouvola 87 567
8. Norjan lippu Bergen 263 762 18. Suomen lippu Oulu 143 909 28. Tanskan lippu Esbjerg 115 010 38. Ruotsin lippu Sundsvall 96 687 48. Ruotsin lippu Karlstad 86 929
9. Suomen lippu Espoo 252 439 19. Ruotsin lippu Västerås 140 499 29. Norjan lippu Bærum 114 489 39. Ruotsin lippu Gävle 96 170 49. Ruotsin lippu Botkyrka 86 274
10. Suomen lippu Tampere 215 168 20. Ruotsin lippu Örebro 138 952 30. Ruotsin lippu Lund 112 950 40. Tanskan lippu Randers 95 711 50. Tanskan lippu Herning 86 274
Ruotsi: Statistiska centralbyrån Tanska: Danmarks Statistik Suomi: Tilastokeskus Norja: Statistisk sentralbyrå Islanti: Statistics Iceland
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malmö&oldid=13276279