Malmö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malmön kunta
(Malmö kommun)
Malmö vapen.svg LocationMalmö.PNG
vaakuna sijainti
Sijainti 55°35′N, 13°2′E
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Perustamisvuosi 1200-luku
Väkiluku 280 801 (1.1.2008)
Pinta-ala 335,1 km²
Väestötiheys 1 769 as./km²
Rahatoimen kunnanneuvos Illmar Reepalu
Sivusto Malmo.se

Malmö (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki Tukholman ja Göteborgin jälkeen. Se sijaitsee lounaisessa Skoonessa Etelä-Ruotsissa. Malmön kaupungissa asuu yli 300 000 asukasta (maaliskuu 2011)[1] ja Lundin sisältävässä ympäristössä noin 600 000. Juutinrauman silta yhdistää Malmön ja Kööpenhaminan. Malmön lähistöllä sijaitsee Malmön lentoasema.

Malmö oli eräs Pohjoismaiden aikaisimmin ja eniten teollistuneista kaupungeista (mm. autoteollisuutta), mutta on nyttemmin kärsinyt savupiipputeollisuuden taantumasta. Kaupunki pyrkii nykyisin keskittymään koulutukseen, taiteeseen ja kulttuuriin. Koulutusta on kaikenikäisille eri tasoisina.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Ensimmäinen maininta Malmöstä on noin vuodelta 1170. Tätä aluetta on myöhemmin kutsuttu Ylä-Malmöksi. Varsinainen Malmön kaupunki alkoi sittemmin kasvaa ns. Ala-Malmöstä, joka oli kalastusyhdyskunta. Alue kuului tuolloin Tanskan valtakuntaan, ja sitä kutsuttiin nimellä Malmhaug (suom. sorakasa). Malmö sai kaupungin oikeudet ensi kertaa vuonna 1353, kun alue kuului lyhyen aikaa Ruotsin valtakuntaan. Malmön siirryttyä takaisin Tanskan alaisuuteen sen etuoikeudet säilyivät, mutta kaupungiksi se nimitettiin uudelleen vasta vuonna 1437[2] kuningas Eerik Pommerilaisen toimesta.[3] Eerik Pommerilainen kasvatti hallituskaudellaan suuresti Malmön merkitystä. Hän pyrki varustamaan Juutinrauman rannat molemmin puolin vahvoilla kauppakaupungeilla kilpaillakseen Itämeren hansakaupunkien kanssa.[3] Vuosisatojen ajan Malmö oli Tanskan toiseksi suurin kaupunki.

Malmö siirtyi pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi Roskilden rauhassa vuonna 1658. Sen asema kauppakaupunkina säilyi, ja 1700-luvulla sinne syntyi myös teollisuutta. Tärkeimmät teollisuustuotteet olivat tekstiili, nahka, tupakka ja sokeri. Kaupunki kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, ja oli vuonna 1870 Ruotsin kolmanneksi suurin. Teollisuus jatkoi kasvuaan toisen maailmansodan jälkeen saavuttaen huippunsa 1960-luvun alussa. Malmö kärsi pahasti 1990-luvun alun talouslamasta, jolloin kaupungissa oli maan korkein työttömyys.[2]

[muokkaa] Väestö

Vuoden 2010 Heinäkuussa Malmössä asui noin 300 000 asukasta. Vuonna 2007 kaupungissa asui 75 156 henkilöä, jotka olivat syntyneet ulkomailla.

Monet ruotsalaisperäiset malmölaiset ovat muuttaneet salmen taakse Kööpenhaminaan parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässälähde?, mikä on entisestään lisännyt maahanmuuttajataustaisten prosentuaalista osuutta väestöstä. Maahanmuuttajien sopeutumisvaikeuksien ja ihmisten ennakkoluulojen törmääminen on ajoittain purkautunut väkivallaksi ja rikollisuudeksi. Mukana levottomuuksia lisäämässä on omalta osaltaan suuri työttömyys myös alkuperäisväestön keskuudessa. Maaseudun kaupunkimuuttajia taas kaupunki ei houkuttele niin paljon kuin Tukholma ja Göteborglähde?.

Malmössä asuu 171 eri maan kansalaisia. Suurimmat kansalaisuusryhmät olivat:

  1. Tanska (8 857)
  2. entinen Jugoslavia (8 658)
  3. Irak (7 975)
  4. Puola (6 314)
  5. Bosnia ja Herzegovina (5 725)
  6. Libanon (3 392)
  7. Iran (3 041)
  8. Unkari (1 856)
  9. Saksa (1 822)
  10. Suomi (1 694)
  11. Afganistan (1 673)
  12. Romania (1 640)
  13. Turkki (1 589)
  14. Chile (1 329)
  15. Vietnam (1 167)
  16. Somalia (1 037)
  17. Makedonia (947)
  18. Norja (906)
  19. Pakistan (806)
  20. Kroatia (754)

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Turning Torsosta on muodostunut nyky-Malmön symboli.

[muokkaa] Urheilu

Ruotsi sai vuoden 2013 Jääkiekon MM-kisat, ja ne pelataan Tukholman lisäksi Malmössä.

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Lisäksi Malmöllä on ystävyystoimintaa Italiassa sijaitsevan Chietin provinssin kanssa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Malmö.se: Statistik och siffror (ruotsiksi) luettu 8.1.2007
  2. ↑ a b Stadens historia - framgångar och bakslag Malmö stad.
  3. ↑ a b Ur boken: Malmöhus – en vandring genom slottet och dess historia Malmö stad.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malmö.
Ruotsin lippu Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)
1. Tukholma 810 120   7. Örebro 132 277 13. Borås 101 487 19. Nacka 85 661 25. Haninge 74 968
2. Göteborg 500 197   8. Norrköping 128 060 14. Sundsvall 94 955 20. Södertälje 84 753 26. Luulaja 73 406
3. Malmö 286 535   9. Helsingborg 126 754 15. Eskilstuna 94 785 21. Karlstad 83 994 27. Kungsbacka 72 676
4. Uppsala 190 668 10. Jönköping 125 154 16. Huddinge 94 209 22. Växjö 81 074 28. Skellefteå 71 862
5. Linköping 141 863 11. Uumaja 112 728 17. Gävle 93 509 23. Botkyrka 80 055 29. Solna 65 289
6. Västerås 134 684 12. Lund 107 351 18. Halmstad 90 241 24. Kristianstad 77 977 30. Järfälla 64 355
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)
1. Ruotsin lippu Tukholma 810 100 11. Suomen lippu Vantaa 196 200 21. Ruotsin lippu Norrköping 128 100 31. Suomen lippu Lahti 100 300 41. Ruotsin lippu Södertälje 84 800
2. Suomen lippu Helsinki 578 100 12. Ruotsin lippu Uppsala 190 700 22. Ruotsin lippu Helsingborg 126 800 32. Tanskan lippu Frederiksberg 95 000 42. Ruotsin lippu Karlstad 84 000
3. Norjan lippu Oslo 560 500 13. Suomen lippu Turku 175 700 23. Ruotsin lippu Jönköping 125 200 33. Ruotsin lippu Sundsvall 95 000 43. Ruotsin lippu Växjö 81 100
4. Tanskan lippu Kööpenhamina 518 600 14. Norjan lippu Trondheim 165 200 24. Islannin lippu Reykjavík 119 800 34. Ruotsin lippu Eskilstuna 94 800 44. Ruotsin lippu Botkyrka 80 100
5. Ruotsin lippu Göteborg 500 200 15. Tanskan lippu Odense 158 700 25. Norjan lippu Stavanger 119 600 35. Ruotsin lippu Huddinge 94 200 45. Norjan lippu Kristiansand 78 900
6. Ruotsin lippu Malmö 286 500 16. Ruotsin lippu Linköping 141 900 26. Ruotsin lippu Uumaja 112 700 36. Ruotsin lippu Gävle 93 500 46. Ruotsin lippu Kristianstad 78 000
7. Norjan lippu Bergen 247 700 17. Suomen lippu Oulu 137 400 27. Norjan lippu Bærum 108 100 37. Suomen lippu Kuopio 92 000 47. Suomen lippu Pori 76 400
8. Suomen lippu Espoo 242 400 18. Ruotsin lippu Västerås 134 700 28. Ruotsin lippu Lund 107 400 38. Ruotsin lippu Halmstad 90 200 48. Ruotsin lippu Haninge 75 000
9. Tanskan lippu Aarhus 239 900 19. Ruotsin lippu Örebro 132 300 29. Tanskan lippu Aalborg 101 500 39. Suomen lippu Kouvola 88 400 49. Ruotsin lippu Luulaja 73 400
10. Suomen lippu Tampere 209 700 20. Suomen lippu Jyväskylä 128 200 30. Ruotsin lippu Borås 101 500 40. Ruotsin lippu Nacka 85 700 50. Ruotsin lippu Kungsbacka 72 700
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malm%C3%B6&oldid=11312834
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä