Zlatan Ibrahimović

Zlatan Ibrahimović

Henkilötiedot
Koko nimi	Zlatan Ibrahimović
Syntymäaika	3. lokakuuta 1981
Syntymäpaikka	Malmö, Ruotsi
Pelipaikka	hyökkääjä
Pituus	195 senttimetriä
Lempinimi	Ibra, Ibra Supremacy, Ibracadabra, Il Genio
Seura
Seura	Paris Saint-Germain
Pelinumero	10
Junioriseurat
	Malmö BI
	Flagg
	Balkan
1994–1999	Malmö FF
Seurat
Vuodet	Seura	O	(M)
1999–2001	Malmö FF	40	(16)
2001–2004	Ajax	74	(35)
2004–2006	Juventus	70	(23)
2006–2009	Internazionale	88	(57)
2009–2011	Barcelona	29	(16)
2010–2011	→ Milan (laina)	29	(14)
2011–2012	Milan	32	(28)
2012–	Paris Saint-Germain	33	(29)
Maajoukkue
2001–	Ruotsi	85	(39)
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 19. toukokuuta 2013. Maajoukkueuran tilastot päivitetty 14. marraskuuta 2012.

Zlatan Ibrahimović (s. 3. lokakuuta 1981 Malmö, Ruotsi) on ruotsalainen jalkapalloilija, joka edustaa ranskalaista Paris Saint-Germainia. Hän on edustanut myös Ruotsin jalkapallomaajoukkuetta.

Ibrahimović oli vuonna 2011 parhaiten palkattu pelaaja Italiassa. Hänet on valittu Ruotsin parhaaksi jalkapalloilijaksi seitsemän kertaa ja hän on myös ainoa, joka on vastaanottanut kyseisen palkinnon (Guldbollen) useammin kuin kahdesti. Hän on myös yksi kautta aikojen ensimmäisistä palkinnon voittaneista pelaajista. Italian seurajoukkue Interissä olonsa aikana Ibrahimović ehti voittaa kolme perättäistä Italian liigamestaruutta joukkueen kanssa. Tämän lisäksi hän voitti Serie A:n maalikuninkuuden vuonna 2009, tekemällä 25 maalia.

Pelipaikaltaan hän on hyökkääjä. Häntä pidetään ruotsalaisten kansallisbrändinä.

Tausta

Zlatan Ibrahimović Internazionalen paidassa.

Ibrahimovićin isä on bosniakki ja äiti Bosnian kroaatti. Perhe on kotoisin Tuzlasta, Bosnia ja Hertsegovinan koillisosasta. Ibrahimović syntyi Malmössä ja varttui Rosengårdin kaupunginosassa, joka tunnetaan erityisesti siirtolaisten asuinalueena. Vanhempien eron jälkeen Zlatan jatkoi varttumistaan äitinsä luona Rosengårdissa mutta asui sittemmin isänsä luona. Hän kasvoi ankarissa oloissa ja on puhunut muun muassa ruoan vähyydestä isänsä luona asuessaan ja perheen sisäisistä riidoista. Ibrahimović alkoi pelata jalkapalloa kymmenvuotiaana. Hänen ensimmäinen seuransa oli FBK Balkan, jonka pelaajisto koostuu lähinnä Rosengårdin alueen siirtolaisista. Vuonna 1995 Ibrahimović siirtyi Malmö FF:n junioreihin.

Zlatanin isä on muslimi ja äiti kristitty. Hän itse on tunnustautunut katoliseksi kristityksi. Perhe eli köyhyydessä, Ibrahimovićin mukaan edes ruokaa ei aina ollut.

Ibrahimovićin puoliso on Helena Seger ja heillä on kaksi poikaa, Maximilian (s. 2006) ja Vincent (s. 2008).

Ura seurajoukkueissa

Malmö FF

Ibrahimović teki debyyttinsä Malmön miesten pääsarjajoukkueessa Roland Anderssonin alaisuudessa vuonna 1999. Samalla Ruotsin Allsvenskanissa alettiin kiinnittää huomiota nuoren Ibrahimovićin otteisiin. Ensimmäinen maali Allsvenskanissa syntyi 30. lokakuuta 1999, kun MFF onnistui lyömään Frölundan maalein 2-1. Kauden päätteeksi Malmö putosi Allsvenskanista ja seuraavana vuonna Superettanissa Ibrahimović onnistui 12. kertaa maalin teossa. Ibrahimović pelasi vielä vuonna 2001 Malmön paidassa Allsvenskanin ensimmäiset kierrokset. Kauden avausottelussa AIK:ta vastaan hän onnistui kahdesti maalin teossa.

Ajax

Heinäkuussa vuonna 2001 Ibrahimović aloitti ammattilaisuransa hollantilaisessa Ajaxissa. Malmö FF sai 82,5 miljoonaa kruunua (n. 7,8 miljoonaa euroa) hänestä. Se on kautta aikojen suurin summa mitä Allsvenskanissa pelanneesta pelaajasta on tähän mennessä maksettu. Valmentaja Co Adriaansen aikana Ibrahimović sai niukasti peliaikaa Ajaxissa. Adrianseenin saadessa potkut marraskuun lopussa vuonna 2001 otti Ronald Koeman valmennusvastuun seurassa. Hän antoi Ibrahimovićille vakituisen pelipaikan joukkueen avauksessa. Kauden 2001/2002 päätteeksi seura voitti sekä Hollannin Cup-mestaruuden että Hollannin liigan mestaruuden. Tulokaskaudellaan Ibrahimović teki kuusi maalia 24:ssä ottelussa. Kaudella 2002/2003 Ibrahimović teki kaksi maalia Champions League-debyyttissään syyskuussa 2002 Lyonia vastaan. Kaiken kaikkiaan hän teki viisi maalia Mestareiden Liigassa ja 13 maalia hollanninliigassa, jossa Ajax sijoittui toiseksi. Mino Raiolasta tuli Zlatanin agentti vuonna 2003. Hän onnistui voittamaan uudelleen hollanninliigan mestaruuden Ajaxin kanssa kaudella 2003/2004 tehden 13 maalia 22. ottelussa. Ibrahimović onnistui kolmesti maalin teossa kolmessa ottelussa kaudella 2004/2005 ennen siirtoaan Italiaan. Päätösottelussaan NAC Bredaa vastaan Ibrahimović onnistui kertaalleen maalin teossa. Kyseinen maali valittiin Eurosportin katsoja äänestyksen perusteella vuoden maaliksi.

Juventus

Ibrahimovićin siirto italialaisseura Juventukseen sinetöityi elokuun 31. päivä vuonna 2004. Lopullinen siirtosumma oli 19 miljoonaa euroa. Juventuksessa Ibrahimović vakiinnutti paikkansa avauskokoonpanossa sen jälkeen kun hän oli Bresciaa vastaan pelatussa serie A:n avausottelussa tullut vaihdosta sisään ja onnistunut maalinteossa. Italiassa pelaamansa tulokaskauden aikana hän teki 16 maalia 35. ottelussa. Kyseisellä kaudella hänet valittiin Juventuksen vuoden pelaajaksi ja parhaaksi ulkomaalaiseksi pelaajaksi serie A:sa. Hän vastaanotti lisäksi ruotsin parhaan jalkapalloilijan palkinnon (Guldbollen) 14. marraskuuta 2005. Kaudella 2005/2006 Ibrahimović teki 7 maalia 35. ottelussa. Hän onnistui kuitenkin säilyttämään paikkansa Juventuksen avauskokoonpanossa. Kyseisellä kaudella Juventusta luotsasi italialainen Fabio Capello. Juventuksessa pelatessaan Ibrahimović voitti Italian mestaruuden kausilla 2004/2005 ja 2005/2006. Mestaruudet kuitenkin mitätöitiin vuonna 2006 selvinneen serie A:n skandaalin jälkeen.

Inter

Italialaisseura Inter osti Ibrahimovićin elokuun 9. päivä vuonna 2006 24,8 miljoonalla eurolla. Sarjadebyytissään Interissä hän teki kaksi maalia ottelussa Fiorentinaa vastaan. Kaudella 2006/2007 hänestä tuli Interin kanssa Italian mestari. Hän voitti myös seuran sisäisen maalipörssin 15. maalillaan. Kaudella 2007/2008, jolloin Inter jälleen kerran onnistui voittamaan Italian mestaruuden, Ibrahimović teki 17. maalia. Mestareiden Liigassa Inter voitti oman lohkonsa. Lohkovaiheen jälkeen Ibrahimović oli viidellä maalillaan maalipörssin jaetulla kärkisijalla. Inter kuitenkin putosi Mestareiden Liigasta, viime kauden tapaan, heti neljännesvälierissä. Kevätkaudella Zlatan kärsi pidempiaikaisista loukkaantumisista mutta teki paluun kentälle päätösottelussa Parmaa vastaan. Parmaa vastaan pelatussa ottelussa hän teki kaksi maalia, mikä takasi Interille mestaruuden. Italian jalkapallogaalassa hänet palkittiin Italian liigan vuoden pelaajana, vuoden ulkomaalaisena pelaajana sekä serie A:n vuoden maalista (ottelussa Bolognaa vastaan). Ibrahimović oli myös ehdolla Ballon d’Or-palkinnon (Kultainen pallo-palkinto) vastaanottajaksi. Palkinnon saajan valitsevat yhteensä 96 toimittajaa ympäri maailmaa. Äänestyksessä hän sijoittui 9. sijalle. Kyseisen palkinnon voitti Cristiano Ronaldo. Ibrahimovićin raportoitiin 25. lokakuuta vuonna 2008 solmineen Interin kanssa vuoteen 2013 ulottuvan jatkosopimuksen. Aftonbladetin mukaan tällöin hänen vuosipalkkansa nostettiin 105 miljoonasta kruunusta 120 miljoonaan kruunuun, mikä teki hänestä yhdessä brasilialaisen Kakán kanssa maailman parhaiten palkatun jalkapalloilijan. Sportal.se raportoi kolmen miljoonan euron (30 miljoonaa kruunua) palkankorotuksesta, minkä perusteella hänen aiempi palkkansa olisi ollut 90 miljoonaa kruunua. Kaudella 2008/2009 Inter voitti Italian mestaruuden kolmantena peräkkäisenä vuotena. Maalien määrässä mitattuna kulunut kausi oli myös henkilökohtaisesti Ibrahimovićin paras. Kauden päätösottelussa Atalantaa vastaan Zlatan teki kaksi maalia ja varmisti näin myös Italian liigan maalikuninkuuden. Kyseisellä kaudella serie A:ssa hän teki yhteensä 25. maalia (joista kaksi rangaistuslaukauksesta); yhden maalin enemmän kuin Marco Di Vaio ja Diego Milito, jotka molemmat onnistuivat 24. kertaa maalin teossa. Euroopassa sen sijaan seuralla sujui heikommin, heidän pudotessaan Mestareiden Liigan neljännesvälierissä Manchester Unitedia vastaan. Tappion jälkeen Ibrahimović antoi lausunnon, jonka mukaan hän mielellään jättäisi Italian siirtyäkseen Espanjaan pelaamaan. Tällä tavoin hänellä olisi paremmat mahdollisuudet voittaa kyseinen turnaus (Mestareiden Liiga). Lausunnot herättivät paljon spekulaatioita, joiden mukaan Ibrahimović jättäisi Interin siirtyäkseen Barcelonaan tai Real Madridiin.

FC Barcelona

Pelaajakäsittelyt Interin ja Barcelonan välillä alkoivat heinäkuussa vuonna 2009. Seurat pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että Barcelona ostaisi Ibrahimovićin 46 miljoonalla. Samalla Samuel Eto’o siirtyi Interiin (vaihtoarvoltaan 20 miljoonaa euroa). Ibrahimovićin ulosostorajaksi asetettiin 250 miljoonaa euroa. Vaihtokauppa varmistettiin 27. heinäkuuta vuonna 2009, jolloin Ibrahimović esiteltiin Barcelonan uusimpana hankintana 70 000 fanin edessä joukkueen kotistadionilla Camp Noulla. Barcelonassa Ibrahimović kantoi pelinumeroa 9, joka aikaisemmin oli kuulunut Samuel Eto’olle. Ibrahimovićin vasemmassa kädessä todettiin heinäkuussa murtuma, joka vaati leikkaushoitoa. Leikkauksen takia Ibrahimović joutui jättämään väliin osan alkukaudesta. Ibrahimovićin ensimmäinen virallinen ottelu Barcelonan paidassa oli Espanjan supercupin toinen osaottelu Atletic Bilbaota vastaan 23. elokuuta. Barcelona voitti ottelun 3-0 ja sitä myöten myös supercupin yhteismaalein 5-1. Ibrahimović oli avauksessa ja merkkautti tililleen yhden syötön. Elokuun 28. päivä hän voitti lisäksi Barcelonan kanssa UEFA:n Super Cupin joukkueen lyötyä FC Shaktar Donetskin maalein 1-0. Se oli hänen toinen mestaruutensa Barcelonassa vasta reilun kuukauden sisään. Camp Noulla elokuun 31. päivä pelatussa sarja-avauksessa Sporting Gijonia vastaan Ibrahimović onnistui iskemään vahvalla puskulla Barcelonan 3-0 maalin. Sarja-avausta seuranneissa neljässä ottelussa Ibrahimović onnistui tekemään maalin jokaisessa ottelussa. Näin ollen hänestä tuli seuran ensimmäinen pelaaja, joka onnistui tekemään maalin kaikissa viidessä ensimmäisessä sarjaottelussa. Aiempaa ennätystä piti hallussaan Hristo Stoichkov, joka onnistui tekemään maalin kolmessa ensimmäisessä ottelussa kaudella 1990/1991. Marraskuun 29. päivä Ibrahimović ratkaisi kuuluisan El Clásicon ja johdatti seuran La Ligan kärkipaikalle. Ibrahimović pelasi vahvan syyskauden tehden 11 maalia ja antaen useita maaliin johtaneita syöttöjä La Ligassa. Kevät sujui ajoittain vaisummin ja Ibrahimovićin maalivainu alkoi hiipua. Kaiken kaikkiaan La Ligassa ja Mestareitten liigassa Ibrahimović teki 20. maalia ja jakoi 9 maaliin johtanutta syöttöä ja sijoittui Barcelonan sisäisen piste- ja maalipörssin kakkoseksi heti voittajan Lionel Messin jälkeen. Barcelona voitti Espanjan La Ligan, mutta putosi Mestareiden Liigan välierissä Ibrahimovićin entistä seuraa (Inter) vastaan, joka eteni aina kyseisen turnauksen voittoon asti. Mestareiden Liigassa kärsityn välierätappion jälkeen Ibrahimović menetti paikkansa Barcelonan aloituksessa. Tämän jälkeen alkoivat spekulaatiot mahdollisesta siirrosta toiseen seuraan. Zlatan auttoi Barcelonaa voittamaan Espanjan supercupin Sevillaa vastaan elokuussa 2010. Ensimmäisessä osaottelussa hän pelasi avauksessa ja onnistui tekemään ottelun avausmaalin. Barcelona kuitenkin lopulta hävisi ottelun numeroin 1-3. Toisessa osassa Camp Noulla Ibrahimović seurasi vaihtopenkiltä kuinka joukkue löi Sevillan maalein 4-0, mikä takasi seuralle mestaruuden yhteismaalein 5-3. Kyseinen cup-mestaruus oli Zlatanin viides ja samalla myös viimeinen mestaruus Barcelonassa, ainakin toistaiseksi. Ibrahimović voitti Espanjan supercupin kahdesti (2009 ja 2010), UEFA:n Super Cupin kerran (2009), Espanjan La Ligan kerran (2010) ja seurajoukkueiden maailmanmestaruuden kerran (2009).

AC Milan

Ibrahimović allekirjoitti sopimuksen AC Milanin kanssa lauantaina 29. päivä elokuuta vuonna 2010. Muun muassa Ronaldinho, Alexander Pato ja Filippo Inzaghi olivat hänen uusimmat hyökkäyskollegat uudessa seurassa. Sopimuksen mukaan Barcelona lainasi Ibrahimovićin Milanille kaudeksi 2010/2011, jolla oli kuitenkin kauden lopussa mahdollisuus ostaa hänet 24 miljoonalla eurolla. Zlatan pelasi Milanissa numerolla 11, joka vapautui Klaas-Jan Huntelaarin siirryttyä Schalke 04:een. Ibrahimović ei onnistunut saamaan pelilupaa sarjan avausotteluun vaan seurasi Milanin 4-0 voittoon päätyneen ottelun katsomosta käsin. Zlatan teki ensimmäisen liigamaalinsa Milanissa syyskuun 22. päivänä 1-1 numeroihin päättyneessä vierasottelussa Laziota vastaan. Milanin kausi Italiassa oli vahva sen voittaessa Serie A:n mestaruuden ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Joukkue eteni jatkoon Mestareiden Liigan lohkovaiheesta mutta tippui heti neljännesvälierissä. Kauden aikana Ibrahimović teki yhteensä 13 maalia Serie A:ssa ja neljä maalia Mestareiden Liigassa. Seuraavaa Serie A kautta edeltäneessä ystävyysottelussa Malmö FF:ää vastaan Ibrahimović loukkasi jalkansa ja joutui näin ollen jättämään Milanin neljä ensimmäistä sarjaottelua väliin. Ibrahimovićin paluu kentälle oli suurin yksittäinen tekijä sille, että joukkue alkoi kivuta ylöspäin sarjataulukossa huonosti edenneen sarja-alun jälkeen. Sunnuntaina 27. marraskuuta Ibrahimovic teki uransa 100:nnen Serie A-maalinsa 4-0 päättyneessä kotiottelussa Chievoa vastaan. Vuodenvaihteeseen mennessä Milan oli ottanut paikkansa sarjan kärjessä, Ibrahimovićin ollessa sarjan maalipörssin kakkosena (11 maalia, joista 5 rangaistuspotkusta). Italian jalkapallogaalassa, joka järjestettiin tammikuussa vuonna 2012, sai Ibrahimović kunnian vastaanottaa Italian vuoden parhaan pelaajan-palkinnon. Näin hänestä tuli kautta aikojen ensimmäinen pelaaja Italiassa, joka on vastaanottanut kyseisen palkinnon kolme kertaa. Kaudella 2011/2012 Ibrahimović voitti toistamiseen Serie A:n maalikuninkuuden. Hänestä tuli ensimmäinen pelaaja, joka on onnistunut voittamaan Serie A:n maalikuninkuuden kahdessa eri seurassa: Inter (2008–2009) ja Milan (2011–2012).

Paris Saint-Germain

Paris Saint-Germain esitteli keskiviikkona 18. heinäkuuta vuonna 2012 järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Zlatan Ibrahimovićin seuran uusimpana hankintana. Zlatanin pelinumerosta ei vielä tällä hetkellä ollut varmuutta. Ibrahimovićin seurakaveri Milanista, puolustaja Thiago Silva, oli hankittu korkealle tähtäävän ranskalaisseuran riveihin vain muutamaa päivää ennen Zlatanin siirron varmistumista. Vielä tätäkin aikaisemmin olivat pelaajat Maxwell ja Thiago Motta − jotka myös olivat pelanneet yhdessä Zlatanin kanssa aiemmissa seuroissa – solmineet sopimukset PSG:n kanssa. Zlatan sai lempinumeronsa 10 omakseen tammikuun 17. päivä 2013 sen jälkeen kun Nené oli jättänyt seuran.

Ibrahimović aloitti ammattilaisuransa vuonna 1999 Malmön joukkueessa, mistä hän vuonna 2001 siirtyi Ajaxiin 7,8 miljoonalla eurolla. Lopullisen läpimurtonsa Ajaxissa hän teki Ronald Koemanin tultua joukkueen valmentajaksi. Ajaxissa hän voitti Alankomaiden pääsarjan Eredivisien mestaruuden kausina 2001–2002 ja 2003–2004.

Elokuussa 2004 Ibrahimović siirtyi 19 miljoonalla eurolla italialaisseura Juventukseen. Hän teki ensimmäisellä kaudellaan 16 maalia Serie A:ssa. Toinen vuosi oli kuitenkin vaikeampi ja hänen onnistui tehdä ainoastaan seitsemän maalia, vaikka oli jatkuvasti avauskokoonpanossa. Vuonna 2005 hänet valittiin Ruotsin vuoden jalkapalloilijaksi.

Vuonna 2006 Internazionale osti Ibrahimovićin Serie B:hen pudotetusta Juventuksesta 18 miljoonalla punnalla. Zlatan kuului Interin kantaviin voimiin. Kaudella 2007–2008 hän keräsi kenttäpelaajista eniten peliminuutteja Javier Zanettin ja Dejan Stankovićin ohella. Kaudella 2008–2009 sama tahti jatkui Zanettin ja Maiconin kanssa.

Hän siirtyi kesällä 2009 espanjalaiseen FC Barcelonaan. Kataloniassa Zlatan teki yhteensä 22 maalia, joista 16 syntyi Primera Divisiónissa. Ibrahimovićin kauden tähtihetkiä olivat voittomaali Real Madridin verkkoon 27. marraskuuta ja kaksi maalia Arsenalia vastaan Mestarien liigan puolivälierissä. Visiitti Espanjaan jäi kuitenkin ainoastaa yhden kauden mittaiseksi, kun Zlatan riitautui Barcelonan päävalmentaja Pep Guardiolan kanssa.

Kesällä 2010 Ibrahimović siirtyi vuokrasopimuksella italialaiseen AC Milaniin. Sopimus sisälsi pykälän, jonka mukaan Milan saattoi ostaa Ibrahimovićin kokonaan itselleen kauden päätyttyä. Zlatan teki ensimmäisellä Milan-kaudellaan 14 Serie A -maalia ja johti joukkueensa lopulta Italian mestaruuteen. Kauden jälkeen Milan osti Zlatanin 24 miljoonan euron siirtokorvauksella. Toisella Milan-kaudellaan Zlatan teki 32 Italian liigan ottelussa yhteensä 28 maalia, mutta Milan jäi sarjassa toiseksi.

Kesällä 2012 Ibrahimović siirtyi ranskalaiseen Paris Saint-Germainiin 20 miljoonan euron siirtosummalla. Uransa ensimmäisen Ranskan liigan ottelunsa Zlatan pelasi 11. elokuuta, kun PSG kohtasi FC Lorientin. Lorient johti tauolla ottelua jo 0–2, mutta 64 minuutin kohdalla Zlatan kavensi ottelun 1–2-lukemiin. Aivan ottelun loppuhetkillä Ibrahimović pääsi tasoittamaan ottelun rangaistuspotkusta. 6. marraskuuta hän syötti neljä maalia, kun PSG voitti Mestarien liigan ottelussa Dinamo Zagrebin 4–0. Aiemmin samaan oli kyennyt vain Carlos Martins marraskuussa 2010.

Maajoukkue

Ibrahimović on edustanut Ruotsia vuosien 2002 ja 2006 MM-kilpailuissa sekä vuosien 2004 , 2008 ja 2012 EM-kilpailuissa.

Vuonna 1999 häntä pyydettiin Bosnia ja Hertsegovinan B-maajoukkueeseen, mutta hän kieltäytyi. Ruotsin joukkueessa Ibrahimovićilla on ollut erimielisyyksiä valmentaja Lars Lagerbäckin kanssa ja hän oli poissa muutamasta EM-karsintaottelusta syksyllä 2006. 14. marraskuuta 2012 hän teki neljä maalia, kun Ruotsi voitti ystävyysottelussa Englannin 4–2 Solnan uudella Friends Arenalla. Neljäs maali syntyi saksipotkulla 25 metristä.

Mestaruudet

AFC Ajax

• Eredivisie: 2001–2002, 2003–2004
• KNVB Cup: 2001–2002

Internazionale

• Serie A: 2006–2007, 2007–2008, 2008–2009
• Italian supercup: 2006, 2008

FC Barcelona

• La Liga: 2009–2010
• Espanjan supercup: 2009, 2010
• UEFA Super Cup: 2009
• Seurajoukkueiden maailmanmestaruus: 2009

AC Milan

• Serie A: 2010–2011

Kirjallisuutta

• Lagercrantz, David: Minä, Zlatan Ibrahimović. Suom. Nousiainen, Miika. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-39239-3.

Lähteet

• Zlatan Ibrahimović Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
• Zlatan Ibrahimović National Football Teams -sivustolla (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Zlatanin ura Goal.com:n sivuilla (englanniksi)
• Zlatanin profiili Mestarienliiga.fi -sivustolla

Guldbollen

1946: Gunnar Gren • 1947: Gunnar Nordahl • 1948: Bertil Nordahl • 1949: Knut Nordahl • 1950: Erik Nilsson • 1951: Olle Åhlund • 1952: Kalle Svensson • 1953: Bengt Gustavsson • 1954: Sven-Ove Svensson • 1955: Gösta Löfgren • 1956: Gösta Sandberg • 1957: Åke Johansson • 1958: Orvar Bergmark • 1959: Agne Simonsson • 1960: Torbjörn Jonsson • 1961: Bengt Nyholm • 1962: Prawitz Öberg • 1963: Harry Bild • 1964: Hans Mild • 1965: Bo Larsson • 1966: Ove Kindvall • 1967: Ingvar Svahn • 1968: Björn Nordqvist • 1969: Tommy Svensson • 1970: Jan Olsson • 1971: Ronnie Hellström • 1972: Ralf Edström • 1973: Bo Larsson • 1974: Ralf Edström • 1975: Kent Karlsson • 1976: Anders Linderoth • 1977: Roy Andersson • 1978: Ronnie Hellström • 1979: Jan Möller • 1980: Rolf Zetterlund • 1981: Thomas Ravelli • 1982: Torbjörn Nilsson • 1983: Glenn Hysén • 1984: Sven Dahlkvist • 1985: Glenn Strömberg • 1986: Robert Prytz • 1987: Peter Larsson • 1988: Glenn Hysén • 1989: Jonas Thern • 1990: Tomas Brolin • 1991: Anders Limpar • 1992: Jan Eriksson • 1993: Martin Dahlin • 1994: Tomas Brolin • 1995: Patrik Andersson • 1996: Roland Nilsson • 1997: Pär Zetterberg • 1998: Henrik Larsson • 1999: Stefan Schwarz • 2000: Magnus Hedman • 2001: Patrik Andersson • 2002: Fredrik Ljungberg • 2003: Olof Mellberg • 2004: Henrik Larsson • 2005: Zlatan Ibrahimović • 2006: Fredrik Ljungberg • 2007: Zlatan Ibrahimović • 2008: Zlatan Ibrahimović • 2009: Zlatan Ibrahimović • 2010: Zlatan Ibrahimović • 2011: Zlatan Ibrahimović

Ruotsin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2002

1 Hedman | 2 Mellberg | 3 P. Andersson | 4 Mjällby | 5 Michael Svensson | 6 Linderoth | 7 Alexandersson | 8 A. Svensson | 9 Ljungberg | 10 Allbäck | 11 Larsson | 12 Kihlstedt | 13 Antonelius  | 14 Edman | 15 Jakobsson | 16 Lučić  | 17 Magnus Svensson | 18 Jonson | 19 Farnerud | 20 D. Andersson | 21 Ibrahimović | 22 A. Andersson | 23 Isaksson | Valmentaja Lagerbäck ja Söderberg

Ruotsin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2006

1 Isaksson | 2 Nilsson | 3 Mellberg | 4 Lučić | 5 Edman | 6 Linderoth | 7 Alexandersson | 8 A. Svensson | 9 Ljungberg | 10 Ibrahimović | 11 Larsson | 12 Alvbåge | 13 Hansson | 14 Stenman | 15 K. Svensson | 16 Källström | 17 Elmander | 18 Jonson | 19 Andersson | 20 Allbäck | 21 Wilhelmsson | 22 Rosenberg | 23 Shaaban | Valmentaja Lagerbäck

Ruotsin joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2008

1 Isaksson | 2 Nilsson | 3 Mellberg | 4 Hansson | 5 Stoor | 6 Linderoth | 7 Alexandersson | 8 Svensson | 9 Ljungberg | 10 Ibrahimović | 11 Elmander | 12 Shaaban | 13 Wiland | 14 Majstorovic | 15 Granqvist | 16 Källström | 17 H. Larsson | 18 S. Larsson | 19 Andersson | 20 Allbäck | 21 Wilhelmsson | 22 Rosenberg | 23 Dorsin | Valmentaja Lagerbäck

Ruotsin joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2012

1 Isaksson | 2 Lustig | 3 Mellberg | 4 Granqvist | 5 M. Olsson | 6 Elm | 7 Larsson | 8 Svensson | 9 Källström | 10 Ibrahimovic | 11 Elmander | 12 Wiland | 13 J. Olsson | 14 Hysén | 15 Antonsson | 16 Wernbloom | 17 Safari | 18 Holmén | 19 Bajrami | 20 Toivonen | 21 Wilhelmsson | 22 Rosenberg | 23 Hansson | Valmentaja Hamrén