1981

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Suomessa valmistauduttiin vuoden 1982 presidentinvaaleihin.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4. helmikuutaNorja sai ensimmäisen naispääministerin, kun Gro Harlem Brundtland muodosti uuden hallituksen. Brundtlandin hallitus jäi kuitenkin syksyn suurkäräjävaalien vuoksi lyhytikäiseksi.
  • 8. helmikuuta – Vammaisten vuoden päätapahtuma pidettiin Finlandia-talossa Helsingissä. Tilaisuudessa tuotiin voimakkaasti esille näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteisten tarve tulla hyväksytyiksi kaikissa yhteisöissä ja liikuntarajoitteisten vaikea pääsy moniin paikkoihin, joihin heillä oli asiaa.
  • 13. helmikuutaKorkein oikeus vahvisti Saloran entisille johtajille Jouko Nordellille ja Olavi Laaksolle veropetoksesta langetetut vankeustuomiot.
  • 14. helmikuuta – 48 nuorta kuoli ja yli 130 loukkaantui yökerhon palossa Irlannin pääkaupungissa Dublinissa.
  • 16. helmikuutaRiihimäen kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät ongelmajätelaitoksen sijoittumisen kaupungin alueelle.
  • 17. helmikuutaSuomalaisen Kirjallisuuden Seura täytti 150 vuotta.
  • 17. helmikuuta – Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti ryhtyä kurinpitotoimiin luvattomien poissaolojen vuoksi, jotka olivat herättäneet runsaasti huomiota julkisessa sanassa. Kansanedustajien luvattomat poissaolot täysistunnoista ja valiokuntien kokouksista olivat lisääntyneet vaalikauden aikana selvästi.
  • 23. helmikuutaAntonio Tejero tunkeutui aseistettujen joukkojen kanssa Espanjan parlamenttiin. Vallankaappaus epäonnistui kuningas Juan Carlos I:n vaikutusvallan ansiosta.
  • 25. helmikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun oikeuskäsittely päättyi. Neljä eläkeläistä tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ja varastetun tavaran kätkemisestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja viisi lääkäriä huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
  • 26. helmikuuta Suomalainen rallikuljettaja Ulf Grönholm kuoli, kun hänen Fiat Abarth 131 -ralliautonsa törmäsi pimeässä keskellä yötä aura-autoa päin. Grönholm oli harjoittelemassa vuoden 1981 hankirallia varten. Sekä Grönholm että hänen kartanlukijansa Bob Rehström kuolivat välittömästi törmäyksen voimasta ja tämän jälkeen auto syttyi tuleen.
  • 28. helmikuuta – Yli 50 000 ihmistä osallistui ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen Brockdorfin voimalatyömaan lähistöllä Länsi-Saksassa. Mielenosoittajat ottivat yhteen paikalle komennettujen yli 10 000 poliisin kanssa.

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruussukkulan ensimmäinen laukaisu

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. elokuutaMusic Television (MTV) aloitti lähetyksensä. Kaapelitelevisioverkon ensimmäinen esitetty musiikkivideo oli Bugglesin Video Killed the Radio Star.
  • 1. elokuuta – Suomen Kike Elomaa voitti naisten kehonrakennuksen maailmanmestaruuden Kaliforniassa Yhdysvalloissa.
  • 5. elokuutaRonald Reagan erotti 11 359 lakkoillutta lennonjohtajaa, jotka eivät totelleet hänen määräystään lopettaa lakko.[2]
  • 7. elokuutaPuolan hallitus syytti Solidaarisuutta vastuuttomuudesta, pahasta tahdosta ja yrityksistä saada aikaan yhteenotto. Hallitus sanoi, että sillä "on kaikki keinot kansalaisten puolustamiseen". Varsovan liiton joukot pitivät sotaharjoituksia Puolan rajoilla ja Itämerellä Puolan edustalla.
  • 7. elokuuta − Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi sai Kostamuksen kaivoskombinaatin toisen vaiheen rakennusurakan, jonka arvoksi laskettiin yli kaksi miljardia markkaa.
  • 10. elokuuta – Ranskan ja Iranin väliset diplomaattisuhteet katkesivat Iranin entisen presidentin Abolhassan Bani-Sadrin saatua turvapaikan Ranskasta.
  • 14. elokuuta – Paavi Johannes Paavali II pääsi sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana kolme kuukautta murhayrityksen jälkeen. Lääkäreiden mukaan paavi oli täysin parantunut.
  • 14. elokuuta − Valmet sai Neuvostoliitolta noin 800 miljoonan markan laivatilauksen.
  • 18. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen lähti teollisuusjohtajista koostuneen seurueen kanssa viisipäiväiselle kalastusmatkalle Islantiin. Katastrofaaliseksi luonnehditun matkan aikana otetut lehtikuvat paljastivat presidentin kunnon romahtamisen.
  • 19. elokuuta – Kaksi Libyan ilmavoimien Sukoi Su-22 -hävittäjää ampui ohjuksia yhdysvaltalaishävittäjiä kohti Syrtin lahdella. Molemmat koneet pudotettiin.
  • 25. elokuutaVoyager 2 -avaruusluotain ohitti Saturnuksen.
  • 25. elokuuta – Etelä-Afrikka marssitti sotajoukkojaan Angolan puolelle tuhotakseen siellä olevat Namibian vapautusjärjestön SWAPOn tukikohdat. Puolustusministeri Magnus Malan syytti Neuvostoliittoa SWAPOn avustamisesta.
  • 29. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja 18 loukkaantui konepistoolein ja käsikranaatein aseistautuneiden arabien iskussa juutalaiseen synagogaan Wienissä Itävallassa.
  • 30. elokuuta – Iranin presidentti Mohammad Ali Rajai ja pääministeri Mohammad Javad Bahonar saivat surmansa pääministerin virastoon tehdyssä pommi-iskussa Teheranissa.

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. syyskuutaMTV aloitti Kymmenen uutiset.
  • 1. syyskuuta – Keski-Afrikan presidentti David Dacko syrjäytettiin armeijan suorittamassa verettömässä vallankaappauksessa. Tämä oli jo kolmas vallankaappaus Keski-Afrikan tasavallan historiassa ja Dacko oli ollut niistä kaikissa mukana, kerran syrjäyttäjänä ja kahdesti syrjäytettynä.
  • 7. syyskuuta – Epäilyt presidentti Urho Kekkosen sairastumisesta vahvistuivat, kun Suomessa vieraillut Etelä-Korean pääministeri Nam Duck Woo ei päässyt tapaamaan Kekkosta tämän "vilustuttua".
  • 10. syyskuutaSolidaarisuus vaati kokouksessaan Gdanskissa vapaita vaaleja Puolaan. Neuvostoliiton uutistoimisto TASS sanoi, että Solidaarisuuden kokous oli sosialismin ja Neuvostoliiton vastainen ja varoitti Solidaarisuuden valmistelevan vallankaappausta.
  • 10. syyskuuta – Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1980 aikana kuollut 551 ihmistä, mikä oli pienin luku sitten vuoden 1958.[3]
  • 11. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen jäi kuukauden pituiselle sairauslomalle. Pääministeri Mauno Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin ja sisäministeri Eino Uusitalo pääministerin tehtäviä.
  • 13.14. syyskuutaNorjassa käytiin suurkäräjävaalit. Vaalien suurin voittaja oli oikeistopuolue høyre ja suurkäräjät muuttui selvästi porvarienemmistöiseksi.
  • 21. syyskuutaKansainvälistä rauhanpäivää vietettiin ensi kertaa.
  • 21. syyskuuta − Belize itsenäistyi.
  • 21. syyskuuta − Eliel Saarisen suunnittelema rakennushistoriallisesti arvokas Lahden kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
  • 24. syyskuuta − Ryhmä armenialaisia terroristeja valtasi Turkin konsulaatin Pariisissa ja otti 60 panttivankia. Seuraavana päivänä poliisi lopetti kaappauksen konsulaattiin tekemällään rynnäköllä, jossa yksi henkilö kuoli ja viisi loukkaantui.
  • 28. syyskuutaIranissa teloitettiin 110 islamilaisen hallituksen vastustajaa. Maassa oli kolmen kuukauden aikana teloitettu yli 1 200 ihmistä.
  • 29. syyskuuta − Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeri Helena Kekkonen sai puolet YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon rauhankasvatuspalkinnosta. Toinen puoli palkinnosta myönnettiin Partioliikkeen Maailmanjärjestölle WOSM:lle. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran.

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. joulukuutaJugoslavialainen DC-9 törmäsi vuoreen lähestyessään Ajaccion lentokenttää Korsikalla, 178 ihmistä sai surmansa.
  • 2. joulukuuta – Ministerineuvos Viktor Vladimirov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto aio puuttua millään tavoin Suomen tuleviin presidentinvaaleihin.
  • 3. joulukuutaAamulehti täytti sata vuotta.
  • 4. joulukuuta − Neuvostoliiton tunnetuimman toisinajattelijan Andrei Saharovin ja hänen puolisonsa Jelena Bonnerin kerrottiin ryhtyneen syömälakkoon. Heidän tarkoituksenaan oli painostaa viranomaisia myöntämään viisumi Moskovassa asuneelle Liza Aleksejevalle, jotta tämä pääsisi matkustamaan puolisonsa, Bonnerin pojan luokse Yhdysvaltoihin. Saharovin ja Bonnerin ilmoitettiin lopettaneen syömälakkonsa 9. joulukuuta.
  • 6. joulukuutaPresidentinlinnassa ei järjestetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentti Urho Kekkosen sairauden vuoksi.
  • 9. joulukuutaYhdyspankin varatoimitusjohtaja Ahti Hirvonen valittiin pankin toimitusjohtajaksi. Entinen toimitusjohtaja Mika Tiivola jatkoi pankin pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana.
  • 11. joulukuutaYK:n turvallisuusneuvosto valitsi perulaisen diplomaatin Javier Perez de Cuellarin järjestön uudeksi pääsihteeriksi vuoden 1982 alusta lähtien. Yleiskokous vahvisti Cuellarin valinnan 15. joulukuuta. Cuellar ilmoitti keskittyvänsä pääsihteerikaudellaan etenkin kehitysmaiden ongelmiin ja maailmanrauhan turvaamiseen.
  • 13. joulukuutaWojciech Jaruzelski määräsi Puolaan poikkeuslain estääkseen kommunistisen järjestelmän hajoamisen.
  • 14. joulukuutaIsraelin hallitus antoi parlamentille esityksen Israelin lainsäädännön ulottamisesta Golanin alueelle, mitä pidettiin miltei alueliitoksena. Syyria tulkitsi päätöksen sodanjulistukseksi ja vuoden 1973 aseleposopimuksen irtisanomiseksi. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja arabimaat tuomitsivat päätöksen.
  • 17. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin päätöksen liittää Golanin kukkulat alueisiinsa.
  • 17. joulukuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit kaappasi yhdysvaltalaisen kenraalin James Dozierin Veronassa Italiassa. Italiaan sijoitetuissa NATO-joukoissa työskennellyt Dozier oli ensimmäinen Punaisten prikaatien kaappaama ulkomaalainen.
  • 17. joulukuuta – Suurvallat alkoivat syytellä toisiaan Puolan tilanteen kärjistämisestä. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan arvosteli Neuvostoliittoa osallistumisesta ihmisoikeuksien polkemiseen Puolassa. Pravda puolestaan kirjoitti vähän myöhemmin Yhdysvaltain pyrkivän luomaan Puolaan tilanteen, joka johtaisi Neuvostoliiton väliintuloon.
  • 17. joulukuuta − Länsiafrikkalaiset Senegal ja Gambia allekirjoittivat sopimuksen löyhästä Senegambia-nimisestä valtioliitosta.
  • 17. joulukuuta – 11-henkinen vähemmistö (ns. taistolaiset) erotettiin SKDL:n eduskuntaryhmästä vuoden 1983 eduskuntavaaleihin saakka. Syynä oli vähemmistön harjoittama enemmistön vastainen menettely budjettiäänestyksissä.
  • 18. joulukuutaLaulujoutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi.
  • 27. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampumahiihtäjä Heikki Ikolan vuoden parhaaksi urheilijaksi. Ikola oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1975.
  • 29. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti Yhdysvaltain ottavan käyttöön talouspakotteet Neuvostoliittoa vastaan Puolan tilanteen vuoksi.
  • 30. joulukuuta − Puolueeton yksityinen yhdysvaltalainen tutkimusryhmä totesi raportissaan, että El Salvadorissa oli vuoden 1981 aikana murhattu 12 000−17 000 ja Guatemalassa 9 000−12 000 siviilihenkilöä.

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • YK julisti vuodet 1981–1990 kansainväliseksi vesihuollon vuosikymmeneksi.
  • Yhdysvalloissa esiteltiin videopeli nimeltä "Pac-Man".
  • IBM PC ja MS-DOSin versio 1.0 julkaistiin.
  • Ghawarin öljykentän tuotantomäärä oli ennätykselliset 5,7 miljoonaa barrelia päivässä.
  • Vuotta 1981 vietettiin Suomessa J. V. Snellmanin juhlavuotena. Snellmanin syntymästä oli 12. toukokuuta tullut kuluneeksi 175 vuotta ja kuolemasta 4. heinäkuuta sata vuotta. Kuvanveistäjä Terho Sakki suunnitteli juhlavuoden kunniaksi Snellman-mitalin.

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1982, Otava 1981, Helsinki, s. 70.
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1982, s. 90.
  3. Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1983, Otava 1982, Helsinki, s. 14.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]