Tamminiemi
Wikipedia
| Tamminiemi | |
|---|---|
 Tamminiemi mereltä kuvattuna |
|
| Sijainti | Helsinki, Meilahti |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Tasavallan presidentin ex virka-asunto |
| Valmistumisvuosi | 1904 |
| Suunnittelija | Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell |
| Omistaja | Suomen Valtio (Senaatti-kiinteistöt) |
| Julkisivumateriaali | Graniitti |
Tamminiemi (ruots. Villa Ekudden) on entinen Suomen presidenttien virka-asunto, nykyinen Urho Kekkosen museo Helsingin Meilahdessa.
Tunnettujen suomalaisten jugend-arkkitehtien Sigurd Frosteruksen ja Gustaf Strengellin suunnittelema huvila meren rannalla, kauniin puiston keskellä, valmistui tukkukauppias Nissenin käyttöön vuonna 1904. Sen asuinpinta-ala on 450 neliömetriä. Omistajanvaihdosten jälkeen talon lahjoitti valtiolle kauppaneuvos Amos Anderson vuonna 1940.
Tamminiemeä käyttivät virka-asuntonaan ennen Kekkosta Risto Ryti ja C. G. E. Mannerheim. Juho Kusti Paasikivi viihtyi sen sijaan paremmin Presidentinlinnassa. Kekkonen, jota miellytti Presidentinlinnaa vaatimattomampi virka-asunto, muutti mielellään Tamminiemeen ja rakennutti sinne hirsisaunan. Talo peruskorjattiin, ja Sylvi Kekkonen sisusti sitä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tamminiemen kirjastossa on kahden kirjailijan ja intohimoisen lukijan jäljiltä yli kolmetuhatta teosta.
1960-luvulla Tamminiemi tuli kuuluisaksi "lastenkutsuista", joihin Kekkonen kutsui nuorta älymystöä. Sylvi Kekkonen puolestaan kokosi ympärilleen kirjallisen piirin. Saunaan lisättiin myöhemmin uima-allasosasto, ja siellä saunottiin lauantaisin vakiovieraiden, Tamminiemen saunaseuran, kanssa. Vakiovieraisiin kuului muun muassa akateemikko Kustaa Vilkuna[1]
Tamminiemestä ja Kekkosesta tuli monissa yhteyksissä synonyymejä. Kekkosen vuonna 1980 julkaistu teos, jossa hän kokosi yhteen poliittisia linjanvetojaan ja jota on kutsuttu hänen poliittiseksi testamentikseen, sai nimen Tamminiemi. Seuraavana vuonna ilmestyi kohuteos Tamminiemen pesänjakajat, jonka joukko poliittisia toimittajia oli kirjoittanut Lauantaiseuran salanimellä ja jossa pohdittiin suorasukaisin sanankääntein vallan uusjakoa Kekkosen väistyttyä.
Urho Kekkosen erottua presidentin tehtävistä 1981 hänelle myönnettiin oikeus jäädä asumaan Tamminiemeen ja Tamminiemi muutettiin hänen yksityiseksi palvelukodikseen. Kekkosen kuoleman jälkeen 1986 Tamminiemestä tehtiin kotimuseo, joka esittelee Kekkosen henkilöhistorian lisäksi koko Suomen lähihistoriaa. Kekkosen perikunta lahjoitti irtaimistoa museolle.
Meilahdessa lähellä Tamminiemeä on tasavallan presidentin nykyinen virka-asunto, joka on nimetty edeltäjäänsä mukaillen Mäntyniemeksi.
[muokkaa] Lähteet
Koordinaatit:
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tamminiemi Wikimedia Commonsissa.- Urho Kaleva Kekkosen museo
