Lieto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lieto
Lundo
Lieto vaakuna.svg Lieto.sijainti.suomi.2015.svg

vaakuna

sijainti

www.lieto.fi
Sijainti 60°30′15″N, 022°27′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1331
Kuntaliitokset Tarvasjoki (2015)
Kokonaispinta-ala 302,56 km²
264:nneksi suurin 2015 [1]
– maa 300,46 km²
– sisävesi 2,10 km²
Väkiluku 19 191
59:nneksi suurin 28.2.2015 [2]
väestötiheys 63,87 as/km² (28.2.2015)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 21,4 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 15,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,6 %
ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 19,5 %
267:nneksi suurin 2015 [4]
Työttömyysaste 7,4 % (2013) [5]
Kunnanjohtaja Esko Poikela
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kokoomus
 • Keskusta
 • SDP
 • PS
 • Vasemmistoliitto
 • Vihreät
 • KD

13
9
8
5
4
2
2

Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 19 191 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 302,56 km2, josta 2,10 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 63,87 asukasta/km2. Liedon naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Marttila, Paimio, Pöytyä ja Turku.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä.

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Kesäkuussa 2014 valtioneuvosto teki vuoden 2013 kuntarakennelakiin perustuen päätöksen Tarvasjoen liittämisestä Lietoon. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2015.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedon maisemaa hallitsevat pellot, joita halkovat Aurajoki ja sen suurin sivujoki Savijoki. Aurajoessa on Liedon alueella kolme merkittävää koskea, Nautelankoski, Vierunkoski ja Vääntelänkoski. Kunnan korkein kohta on Hyypiövuori, joka kohoaa 90 metrin korkeuteen. [8]

Lietoon vuonna 2015 liitetyn Tarvasjoen alueella virtaavat Paimionjoki ja sen suurin sivujoki, Tarvasjoki.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Liedon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 763
1985
  
11 027
1990
  
12 255
1995
  
12 745
2000
  
14 169
2005
  
15 103
2010
  
16 260
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakoulu Liedon Loukinaisissa.

Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vangio, Vanhalinna, Viikka, Vintala, Vääntelä, Yliskulma, [10]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Liedon Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni. Liedon kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie, josta Vanhalinnan kautta kulkeva Vanhalinnantie on nimetty museotieksi. Liedon nähtävyyksistä Hämeen Härkätie, Liedon vanhalinna, Littoisten verkatehdas sekä Aurajokea seuraileva, myös Aurajoen maisematienä tunnettu Varkaantie ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä[11][12][13][14][15].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 10 kulkee Liedon keskustaajaman läpi, ja se on liikenteen pääyhteys Turun ja Liedon keskustan välillä. Kunnan pohjoisosien liikennettä välittää sekä Tampereen valtatie eli valtatie 9 että Vanha Tampereentie eli seututie 222 Asemanseudun ja Ilmaristen kautta Turkuun. Liedon rautatieasema Turku–Toijala-radan varressa on lakkautettu. Etelässä kunnan kautta kulkee Kantatie 40 eli Turun ohikulkutie.

Lieto on kuulunut heinäkuun 2014 alusta lähtien Turun seudun joukkoliikenteen Föli-alueeseen yhdessä Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Ruskon kanssa. Koko alueella on käytössä sama lippu sekä kahden tunnin vaihto-oikeus. [16] Turun ja Liedon keskustan välillä kulkee Fölin bussilinja 6 arkisin 20–30 minuutin välein. Vanhaa Tampereentietä kulkevat bussilinjat 401–404 puolen tunnin välein. Lisäksi Liedon kunnan sisäinen linja L7 ajaa arkisin väliä Koulukeskus – Liedon asema – Ilmarinen. Sekä keskustaajamassa että Yliskulmalla on pikavuoropysäkki.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa on kaksi perinteikästä urheiluseuraa, Liedon Parma ja Liedon Luja. Liedossa toimii myös 1978 perustettu jalkapalloseura Liedon Pallo, jossa on noin 700 pelaajaa[17]. Lisäväriä kunnan urheilupiiriin tuo salibandyseura SBS Lieto sekä koripalloseura Lieto-Koris.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 28.2.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 25.11.2014. Verohallinto. Viitattu 12.4.2015.
  5. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  6. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  7. Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon Viitattu 12.6.2014.
  8. Södersved, Jan: Kotiseutumme värikuvina - Lieto. Aero-Kuva Oy, 2008. ISBN 978-952-5467-76-5. suomi
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Lieto Suomen Sukututkimusseura ry. Viitattu 15.6.2011.
  11. Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  12. Liedon vanhalinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
  16. Turun seudun joukkoliikenteeseen tulossa iso muutos, Föli aloittaa heinäkuussa Viitattu 12.6.2014.
  17. Liedon Pallo, liedonpallo.net

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.