Lieto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lieto
Lundo
Lieto vaakuna.svg Lieto.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.lieto.fi
Sijainti 60°30′15″N, 22°27′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1331
Kuntaliitokset Tarvasjoki (2015) [1]
Kokonaispinta-ala 200,17 km²
288:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 198,50 km²
– sisävesi 1,67 km²
Väkiluku 17 190
65:nneksi suurin 30.4.2014 [3]
– väestötiheys 86,60 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 21,4 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 15,4 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 96,6 %
ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 18,50 %
296:nneksi suurin 2013 [5]
Työttömyysaste 7,4 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Esko Poikela
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[7]
 • Kokoomus
 • Keskusta
 • SDP
 • PS
 • Vasemmistoliitto
 • Vihreät
 • KD

13
9
8
5
4
2
2

Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 17 190 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 200,17 km2, josta 1,67 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 86,6 asukasta/km2. Liedon naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Paimio, Tarvasjoki ja Turku.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä.

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Kesäkuussa 2014 valtioneuvosto teki vuoden 2013 kuntarakennelakiin perustuen päätöksen Tarvasjoen liittämisestä Lietoon. Liitos astuu voimaan 1. tammikuuta 2015. [8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedon maisemaa hallitsevat pellot, joita halkovat Aurajoki ja sen suurin sivujoki Savijoki. Aurajoessa on Liedon alueella kolme merkittävää koskea, Nautelankoski, Vierunkoski ja Vääntelänkoski. Kunnan korkein kohta on Hyypiövuori, joka kohoaa 90 metrin korkeuteen. [9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Liedon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 763
1985
  
11 027
1990
  
12 255
1995
  
12 745
2000
  
14 169
2005
  
15 103
2010
  
16 260
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakoulu Liedon Loukinaisissa.

Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vangio, Vanhalinna, Viikka, Vintala, Vääntelä, Yliskulma, [11]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Liedon Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni. Liedon kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie, josta Vanhalinnan kautta kulkeva Vanhalinnantie on nimetty museotieksi. Liedon nähtävyyksistä Hämeen Härkätie, Liedon vanhalinna, Littoisten verkatehdas sekä Aurajokea seuraileva, myös Aurajoen maisematienä tunnettu Varkaantie ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä[12][13][14][15][16].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 10 kulkee Liedon keskustaajaman läpi, ja se on liikenteen pääyhteys Turun ja Liedon keskustan välillä. Kunnan pohjoisosien liikennettä välittää sekä Tampereen valtatie eli valtatie 9 että Vanha Tampereentie eli seututie 222 Asemanseudun ja Ilmaristen kautta Turkuun. Liedon rautatieasema Turku–Toijala-radan varressa on lakkautettu. Etelässä kunnan kautta kulkee Kantatie 40 eli Turun ohikulkutie.

Lieto on kuulunut heinäkuun 2014 alusta lähtien Turun seudun joukkoliikenteen Föli-alueeseen yhdessä Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Ruskon kanssa. Koko alueella on käytössä sama lippu sekä kahden tunnin vaihto-oikeus. [17] Turun ja Liedon keskustan välillä kulkee Fölin bussilinja 6 arkisin 20−30 minuutin välein. Vanhaa Tampereentietä kulkevat bussilinjat 401−404 puolen tunnin välein. Lisäksi Liedon kunnan sisäinen linja L7 ajaa arkisin väliä Koulukeskus - Liedon asema - Ilmarinen. Sekä keskustaajamassa että Yliskulmalla on pikavuoropysäkki.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa on kaksi perinteikästä urheiluseuraa, Liedon Parma ja Liedon Luja. Liedossa toimii myös 1978 perustettu jalkapalloseura Liedon Pallo, jossa on noin 700 pelaajaa[18]. Lisäväriä kunnan urheilupiiriin tuo amerikkalaisen jalkapallon seura Lieto Oakmen sekä salibandyseura SBS Lieto.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon Viitattu 12.6.2014.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  8. Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon Viitattu 12.6.2014.
  9. Södersved, Jan: Kotiseutumme värikuvina - Lieto. Aero-Kuva Oy, 2008. ISBN 978-952-5467-76-5. suomi
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Lieto Suomen Sukututkimusseura ry. Viitattu 15.6.2011.
  12. Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. Liedon vanhalinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
  17. Turun seudun joukkoliikenteeseen tulossa iso muutos, Föli aloittaa heinäkuussa Viitattu 12.6.2014.
  18. Liedon Pallo, liedonpallo.net

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.