Lieto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lieto
Lundo
Lieto vaakuna.svg Lieto.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.lieto.fi
Sijainti 60°30′15″N, 22°27′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1331
Kokonaispinta-ala 200,17 km²
301:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 198,51 km²
– sisävesi 1,66 km²
Väkiluku 16 624
70:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 83,74 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 21,4 %
– 15–64-v. 64,5 %
– yli 64-v. 14,2 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 96,8 %
– ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 18,5 %
304:nneksi suurin 2012 [5]
Kunnanjohtaja Terhi Isotalo
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • KOK
 • KESK
 • SDP
 • VAS
 • VIHR
 • PS
 • KD
14
10
10
4
2
2
1

Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 16 624 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 200,17 km2, josta 1,66 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 83,74 asukasta/km2. Liedon naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Paimio, Tarvasjoki ja Turku.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä.

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

[muokkaa] Kylät

Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Ilmarinen,Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vangio, Vanhalinna, Viikka, Vintala, Vääntelä[7]

[muokkaa] Nähtävyydet

Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Liedon Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni. Liedon kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie, josta Vanhalinnan kautta kulkeva Vanhalinnantie on nimetty museotieksi. Liedon nähtävyyksistä Hämeen Härkätie, Liedon vanhalinna, Littoisten verkatehdas sekä Aurajokea seuraileva, myös Aurajoen maisematienä tunnettu Varkaantie ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä[8][9][10][11][12].

[muokkaa] Liikenne

Valtatie 10 kulkee Liedon keskustaajaman läpi, ja se on liikenteen pääyhteys Turun ja Liedon keskustan välillä. Kunnan pohjoisosien liikennettä välittää sekä Tampereen valtatie eli valtatie 9 että Vanha Tampereentie eli seututie 222 Asemanseudun ja Ilmaristen kautta Turkuun. Liedon rautatieasema Turku–Toijala-radan varressa on lakkautettu. Etelässä kunnan kautta kulkee Kantatie 40 eli Turun ohikulkutie.

Turun ja Liedon keskustan välillä kulkee TLO:n (aikaisemmin Leiniön Liikenteen) bussilinja 280 arkisin puolen tunnin välein. Vanhaa Tampereentietä kulkee bussi noin tunnin välein. Keskustaajamassa on pikavuoropysäkki.

[muokkaa] Urheilu

Liedossa on kaksi perinteikästi urheiluseuraa, Liedon Parma ja Liedon Pallo. Lisäväriä kunnan urheilupiiriin tuo amerikkalaisen jalkapallon seura Lieto Oakmen.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 28.11.2010.
  7. ↑ Lieto Suomen Sukututkimusseura ry. Viitattu 15.6.2011.
  8. ↑ Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  9. ↑ Liedon vanhalinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  10. ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  11. ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  12. ↑ Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Varsinais-Suomen maakunnan kunnat
Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa
Entiset kunnat
Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne
Tämä Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lieto&oldid=11201283
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä