Loimaa

Loimaa
vaakuna	sijainti
www.loimaa.fi
Sijainti	60°51′05″N, 23°03′30″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Loimaan seutukunta
Perustettu	1921
– kaupungiksi	1969
Kuntaliitokset	Loimaan kunta (2005) Mellilä (2009) Alastaro (2009)
Kokonaispinta-ala	851,93 km² 134:nneksi suurin 2013
– maa	848,10 km²
– sisävesi	3,83 km²
Väkiluku	16 736 69:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	19,73 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	14,6 %
– 15–64-v.	61,1 %
– yli 64-v.	24,3 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	20,50 % 84:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Jari Rantala
2009 - 2012  • Kesk.  • Kok.  • Vas.  • SDP  • PS  • Vihr.	16 13 8 3 2 1

Loimaa on kaupunki Varsinais-Suomessa. Se on seutukuntansa keskus ja luonteeltaan maaseutukaupunki. Loimaaseen liitettiin Alastaro ja Mellilä 1. tammikuuta 2009 ja Loimaan kunta 1. tammikuuta 2005, jolloin Loimaan vaakunaksi tuli entisen Loimaan kunnan vaakuna. Tätä ennen Loimaan kuntaan oli vuonna 1976 liitetty Metsämaa. Loimaan naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä.

Maantiedettä ja maisemia

Loimaan nykyisiä taajamia ovat suuruusjärjestyksessä Loimaan kaupungin keskusta, entinen Loimaan kunnan keskustaajama Hirvikoski sekä entisten Alastaron ja Mellilän kuntien keskustaajamat.

Kaupungin keskustassa on palveluita ja kerrostaloja, mutta kävelymatkan päässä keskustasta alkavat omakotitalot. Jonkin verran keskustaa on hiljentänyt suurmyymälöiden nouseminen kaupungin pohjoislaidalle Turusta Tampereelle johtavan Valtatie 9:n varteen.

Maisemat Loimaalla ovat suurelta osin savitasankoa, josta suuri on raivattu pelloksi. Vaihtelua tuovat saveen uurtuneet jokiuomat, kalliosydämiset moreenimäet ja paikoin suot, joihin kuuluu muun muassa Eksyssuo Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla, sekä kaksi harjujaksoa. Näistä toinen seurailee Loimaan rajoja lännessä ja toinen pohjoisessa, entisen Metsämaan kunnan alueella, missä pinnanmuodot ovat hieman vaihtelevampia. Täällä Valtatie 2 kulkee pitkin harjua noin 15 kilometrin matkan Humppilan Venäjän ja Loimaan Leppijärven välillä. Kantatien 41 varrella Alastaron länsiosassa maisemaa hallitsee Koskelta ja Mellilästä Säkylään ulottuvaan harjujaksoon liittyvä Virttaankankaan harjualue.

Loimaan keskustan, Hirvikosken ja Alastaron taajamien läpi virtaa Tammelasta alkunsa saava ja Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Loimijoki, jonka vesi on alueen savimaiden takia väriltään ruskeaa. Alastarolla siihen laskee Loimaan pohjoisosien ja Metsämaan kirkonkylän halki virtaava Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, joka saa alkunsa Forssan Koijärvestä. Etelästä Loimijokeen laskee Alastarolla Mellilästä alkunsa saava Niinijoki ja lähellä Hirvikoskea Loimaan Joenperän kylästä alkunsa saava Petäjoki. Järviä on vain muutamia lähinnä harjujen liepeillä.

Historiaa

Loimaan kaupungin entinen vaakuna

Loimijokea Loimaan Kauhanojalla.

Loimaan Vanhankirkon 1750-luvulla rakennettua hirsiaitaa.

Kanta-Loimaan kirkko Hirvikoskella.

Loimaan rautatieasema.

Historiallisesti Loimaa on osa Satakuntaa, ja maakuntansa reuna-alueena se asutettiin suhteellisen myöhään. Aina 1800-luvulle se oli talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta.

Kun Turku–Toijala-rautatie valmistui vuonna 1876, se antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie toi mukanaan uutta taloudellista toimintaa, joka sysäsi teollisuuden kehittymisen alkuun. Loimaalle rakennettiin rautatieasema heti radan valmistumisen yhteydessä, ja sen ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä nykyinen keskusta.

Viimeistään rautatie myös liitti historiallisesti Satakuntaan kuuluneen Loimaan entistä enemmän Turun vaikutuspiiriin niin, että Loimaa Suomen nykyisessä maakuntajaossa on jo vakiintunut osa Varsinais-Suomea.

Loimaan asemanseutu erotettiin omaksi kauppalakseen 1921 ja se sai kaupunkioikeudet 1969. Samoihin aikoihin valmistui myös nykyinen Valtatie 9. Valtatie 2 kulki ennen nykyisen linjauksensa valmistumista Loimaan keskustan kautta.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Loimaan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			18 612
1985			18 564
1990			18 457
1995			18 042
2000			17 585
2005			17 300
2010			16 916
Lähde: Tilastokeskus.

Palveluja ja laitoksia

Loimaan Lehti on kolme kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti, jonka levikki vuonna 2010 oli 8 717.

Loimaan kaupalliset palvelut on viime vuosina parantuneet voimakkaasti ja 2012 syksyllä avautuivat Prisma ja K-Citymarket.

Alueen urheiluseuroista tunnetuimpiin kuuluvat pesäpalloseura Loimaan Palloilijat, Lentopallon Mestaruusliigassa pelaava Hurrikaani-Loimaa ja Korisliigassa Nilan Bisons -nimellä pelaava Loimaan Korikonkarit. Muita loimaalaisia seuroja ovat Loimaan Jankko, jonka toimintaan kuuluu yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto, suunnistus ja lentopallo, jääkiekkoseura Loimaan Rockets sekä lähinnä yleisurheilusta ja voimailusta tunnetut Loimaan Leisku ja Loimaan Voima.

Loimaan oppilaitoksia ovat kaksi ylä-astetta, Loimaan lukio, useasta eri toimipisteestä muodostuva Loimaan ammatti- ja aikuisopisto sekä Loimaan evankelinen kansanopisto. Loimaalla toimii myös Loimaan Seudun Musiikkiopisto.

Loimaan seurakunta tunnetaan jo 1420-luvulta. Uudestaan Loimaan seurakunta syntyi vuoden 2005 alusta, jolloin yhdistyivät keskiaikaisen seurakunnan perinteitä selvimmin jatkanut Kanta-Loimaan seurakunta ja vuodesta 1928 itsenäinen Loimaan kaupunkiseurakunta. Loimaan kappeliseurakuntia kuntaliitosten jälkeen ovat alun perinkin Loimaan seurakunnan kappeleina ja saarnahuonekuntina olleet entinen Metsämaan seurakunta, joka itsenäistyi 1919 ja liitettiin Kanta-Loimaaseen 1999, Alastaron seurakunta, joka liitettiin Loimaan seurakuntaan vuonna 2009, ja Mellilän seurakunta, joka liitettiin Loimaan seurakuntaan vuonna 2009.

Loimaan seutukuntaan kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Näistä Aura, Pöytyä ja Tarvasjoki ovat Turun työssäkäyntialuetta, ja myös Kosken ja Marttilan suhde Loimaaseen on enemmän hallinnollinen kuin toiminallinen. Vahvemmin Loimaan vaikutuspiirissä ovat Oripää ja itäinen naapuri Ypäjä, joka kuuluu Kanta Hämeen maakuntaan ja Forssan seutukuntaan.

Uskonnolliset yhteisöt

Loimaalla toimii evankelisluterilainen Loimaan seurakunta, jonka kappeliseurakuntia ovat Alastaron kappeliseurakunta, Mellilän kappeliseurakunta sekä Metsämaan kappeliseurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhan Loimaan, Mellilän ja Alastaron alueilla evankelisuus, minkä lisäksi vanhoillislestadiolainen Forssa-Loimaan Rauhanyhdistys toimii Loimaalta käsin.

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Loimaan helluntaiseurakunta.

Kulttuuriympäristöjä

Loimaan alueella on neljä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Huovintie, Loimaan rautatieasema, Kanta-Loimaan kirkko ja pappila sekä Vesikosken historiallinen tehdasalue.

Ystävyyskunnat

Loimaan ystävyyskuntia ovat Islannissa Mosfellsbær; Norjassa Frogn ja Skien; Ruotsissa Ragunda, Uddevalla ja Åmål; Tanskassa Grenå ja Thisted; Venäjällä Staraja Russa; sekä Virossa Jõhvi ja Türi.

Kylät ja alueet

Maarekisterikylät

Alastarolla

Auvainen, Hanhijoki, Hennijoki, Hintsala, Ilola, Kankare, Kojo, Koski, Lauroinen, Mälläinen, Männistö, Mökköinen, Niinijoensuu, Pispala, Reitola, Sikilä, Suutarla, Tammiainen, Vahvala, Virttaa, Vännilä, Vammala, Ylhäinen, Ämmäinen

Mellilässä

Isoperä, Mellilä, Pesänsuo, Vähäperä

Metsämaalla

Kallio, Korpi, Majanoja, Metsämaa

Loimaan kunnassa

Alastaron Mäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Ilmarinen, Inkilä, Joenperä, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kesärlä, Klokkarla, Kojonperä, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Niemi, Onkijoki, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen

Loimaalla

Juva, Kemppilä, Mäenpää, Peltoinen, Vesikoski

Muita alueita

Kulmakuntia

Kulmakuntia, jotka eivät ole kyliä mutta ovat esimerkiksi entisiä tai nykyisiä kyläkeskuksia tai koostuvat useasta kylästä, ovat esimerkiksi Kojonkulma, Haara-Onkijoki, Niinijoki ja Orisuo. Näihin rinnastuvat kylistä muodostuneitten kyläkeskusten vaikutusalueet, joihin kuuluu myös ympäröiviä kyliä.

Asuinalueita

Asuinalueita Loimaan taajamassa ja muissa taajamissa ovat mm. Hulmi, Kartanonmäki, Myllykylä, Niittukulma, Tuulensuu Saikku ja Suopelto.

Nähtävyyksiä

• Alpo Jaakolan patsaspuisto
• Heikintalon biisonitila
• Kanta-Loimaan kirkko
• Loimaan kotiseutumuseo
• Krekilän mylly
• Suomen maatalousmuseo Sarka
• Vesikosken mylly
• Koskimäen Viinitila

Ystävyyskaupungit

• Ruotsi: Åmål
• Ruotsi: Uddevalla
• Norja: Frogn
• Norja: Skien
• Viro: Türi
• Viro: Jõhvi
• Venäjä: Staraja Russa
• Islanti: Mosfellsbaer
• Tanska: Thisted
• Tanska: Grenaa

Välimatkoja

• Helsinkiin 150 km
• Turkuun 65 km
• Tampereelle 100 km
• Hämeenlinnaan 106 km
• Poriin 112 km

Lähikunnat

• Auraan 35 km
• Oripäähän 22 km
• Säkylään 46 km
• Urjalaan 40 km
• Ypäjälle 20 km

Tunnettuja loimaalaisia tai loimaankuntalaisia

• Olavi Ala-Nissilä, entinen kansanedustaja ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen
• Joel Hongisto, entinen kansanedustaja
• Alpo Jaakola, kuvanveistäjä ja taidemaalari
• Pirkko Jaakola, kirjailija
• Mauno Kurppa, kansanedustaja ja toimitusjohtaja
• Kalle Solakivi, kirjailija

Katso myös

• Prättäkitti

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loimaa Wikimedia Commonsissa
• Loimaan kaupunki
• Loimaan seutukunta
• Loimaan taidemuseo
• Vihreä kolmio

Karttoja

• Senaatin kartasto 1:21 000. XIII.20. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1882. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
• Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat

Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa

Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne