Korisliiga

Korisliiga

Meneillään oleva kausi: Korisliiga-kausi 2011–2012
Laji	Koripallo
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1939
Joukkueita	12
Hallitseva mestari	Tampereen Pyrintö
Sivusto	Basket.fi

Korisliiga on miesten koripallon pääsarja Suomessa. Miesten pääsarjaa on pelattu Korisliiga-nimellä kaudesta 2005–2006 lähtien. Kaudella 2004–2005 sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaan nimeä Sparliiga. Kaudet 1999–2004 sarjaa pelattiin nimellä SM-koris ja tätä ennen sarjasta on käytetty nimeä miesten koripallon SM-sarja.

Miesten koripallon Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, jolloin mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat Helsingistä. Eniten Suomen mestaruuksia (kaikkiaan 14) on voittanut Pantterit.

Miesten SM-sarjan historiaa

Pääartikkeli: Suomen koripallon historia

Sarjan alkutaipaleet

Suomen Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen sisäsarjan kilpailemaan ensimmäistä kertaa koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Ensimmäisellä kaudella mukana oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi joukkuetta Kotkan seudulta sekä kaksi joukkuetta Viipurista. SM-historian ensimmäiset pisteet teki Eiran Kisa-Veikkojen Kaarlo Einiö. Sarjajärjestelmänä ensimmäisellä kaudella oli kahden häviön cup, josta loppusarjaan pääsi mukaan neljä parasta joukkuetta. Kauden ottelut pelattiin maalis-huhtikuun aikana. Loppuotteluun selviytyivät Eiran Kisa-Veikot sekä Ylioppilaskoripalloilijoiden ykkösjoukkue. Kisa-Veikot kuitenkin luovuttivat ottelun, koska jalkapallosarjat olivat jo ehtineet jo alkaa ja samat miehet edustivat seuraa myös jalkapallossa. Historian ensimmäisen Suomen-mestaruuden voitti siis Ylioppilaskoripalloilijat.

Toista kertaa Suomen-mestaruudesta pelattiin syksyllä 1940. Tämä oli ensimmäinen varsinainen koripallon mestaruussarja, sillä ensimmäistä kertaa sarjan kaikki kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisensa kertaalleen. Mestaruussarjan otteluita otettiin myös juuri perustetun vedonlyöntitoimisto Oy Tippaustoimisto Ab:n (nyk. Veikkaus Oy) vetokohteiksi. Koripallon suosio Suomessa kasvoikin vedonlyönnin ansiosta huomattavasti. Sarjan voittajaksi ylsi vuonna 1940 Eiran Kisa-Veikot, joka sai samalla ensimmäistä kertaa Oy Perkko Ab:n lahjoittaman karhunkuvioin koristellun kiertopalkinnon. Kiertopalkinnon perusteella mestaruussarjaa alettiin kutsua myös Karhunpokaalisarjaksi. Vuosien 1940 ja 1941 mestaruussarjoissa kaikki kahdeksan joukkuetta olivat helsinkiläisiä, lisäksi mukana oli myös armeijan joukko-osastoja. Vuoden 1941 mestaruussarjan voittikin Kadettikoulun joukkue. Vuoden 1941 alussa Koripalloliitto asetti mestaruussarjaan koripallon nykytilanteeseen nähden erikoisen rajoituksen, sillä rajoituksen mukaan sarjaa ei saanut pelata pelaajat, joiden pituus ylitti 190 senttimetriä.

Jatkosodan jälkeen

Jatkosodan takia koripallon SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943. Urheilujärjestöt pyrkivät pitämään kuitenkin toimintaa yllä vaikeinakin aikoina henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Suomen Koripalloliitto oli sotavuosien yksi aktiivisimmista urheilujärjestöistä ja SM-sarjan sijaan sotavuosina koripalloa pelattiinkin niin sanotussa sotasarjassa, jonka otteluita löytyi myös veikkauslistalta.

Sotavuosien jälkeen SM-sarja pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen käyntiin syksyllä 1944, jolloin seitsemän joukkueen yksinkertaisen sarjan voitti helsinkiläinen Kiri-Veikot. Samana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa myös naisten Suomen-mestaruudesta, jonka vei nimiinsä Helsingin Tarmo. Koripalloliitto oli tehnyt yhteistyötä jo monen vuoden ajan Työväen Urheiluliiton kanssa ja liitot järjestivätkin vuosina 1945 ja 1946 yhteisen Suomen-mestaruussarjan. Vuonna 1945 SM-sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta, joista voiton vei Kiri-Veikot. Seuraavana vuonna sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista Suomen-mestaruuden voitti Helsingin NMKY.

Suomen Koripalloliitto liittyi vuonna 1946 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon. Tämän johdosta TUL katkaisi kahdeksan vuotta kestäneen yhteistyösopimuksensa Koripalloliiton kanssa. Koripalloliitto kirjoitti kuitenkin huhtikuussa 1947 uuden liittokohtaisen yhteistyösopimuksen TUL:n kanssa ja liitot sopivat, että vuoden 1947 Suomen-mestari ratkaistaan kummankin liiton sisäisten mestareiden keskinäisessä ottelussa. Suomen-mestaruuden voitti SKL:n sarjassa pelannut Helsingin NMKY voittamalla finaalissa TUL:n mestarin Työväen Maila-Pojat.

Tilastot ja luettelot

Yleisökeskiarvot

Kausi	Yleisökeskiarvo
2002	804
2003	740
2004	836
2005	877
2006	904
2007	918
2008	883
2009	911

Mestaruudet

Täydellinen lista mestareista artikkelissa Luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista

• 14 mestaruutta – Pantterit
• 9 mestaruutta – Torpan Pojat
• 7 mestaruutta – Espoon Honka, Helsingin NMKY
• 6 mestaruutta – Kotkan Työväen Palloilijat, Tapiolan Honka
• 5 mestaruutta – Helsingin Kisa-Toverit
• 4 mestaruutta – Turun NMKY
• 3 mestaruutta – Kouvot
• 2 mestaruutta – Lappeenrannan NMKY, Namika Lahti, Tampereen Pyrintö
• 1 mestaruus – Eiran Kisa-Veikot, Kadettikoulu, UU-Korihait, Ylioppilaskoripalloilijat

Vuosina 1942 ja 1943 Jatkosota esti pelaamisen mestaruudesta.

Palkinnot

Suomen Koripalloliitto palkitsee vuosittain pelikausien parhaat seuraavissa kategorioissa:

• Vuoden pelaaja
• SM-finaalien paras pelaaja
• Vuoden puolustuspelaaja
• Vuoden tulokas
• Vuoden kehittynein pelaaja
• Paras kuudes pelaaja
• Vuoden ulkomaalaisvahvistus
• Vuoden valmentaja
• Vuoden erotuomari

Tilastot

Miesten SM-sarjan runkosarjassa kaikkien aikojen tilastojen kymmenen parasta. Tilastot päivitetty kauden 2009–2010 jälkeen.

Pisteet 1. Gerald Lee Sr. 12 556 2. Kari-Pekka Klinga 10 405 3. Larry Pounds 10 296 4. Jonathan Moore 9 330 5. Anssi Rauramo 9 032 6. Erkki Saaristo 8 968 7. Bernard Harris 8 697 8. Mikko Koskinen 8 290 9. Tapio Sten 8 079 10. Garcia Hopkins 7 667

Levypallot 1. Jonathan Moore 4 414 2. Bernard Harris 4 025 3. Garcia Hopkins 3 924 4. Larry Pounds 3 667 5. Jarkko Tuomala 3 559 6. Gerald Lee Sr. 3 453 7. Greg Joyner 3 328 8. Pertti Marttila 3 117 9. Petteri Voutilainen 2 911 10. Sakari Pehkonen 2 756

Koriinjohtaneet syötöt 1. Roope Mäkelä 1 229 2. Jukka Toijala 1 082 3. Petri Virtanen 1 074 4. Kari-Pekka Klinga 1 016 5. Gerald Lee Sr. 1 000 6. Jyri Lehtonen 993 7. Kimi Klingberg 981 8. Greg Joyner 893 9. Ray Ailus 868 10. Jari Vekkilä 787

Pallonriistot 1. Gerald Lee Sr. 1 145 2. Pasi Kauha 832 3. Kari-Pekka Klinga 607 4. Andre Foreman 603 5. Roope Mäkelä 588 6. Tapio Nieminen 585 7. Aleksi Wuorenjuuri 569 8. Mika Kankaanpää 558 9. Ray Ailus 554 10. Pasi Riihelä 525

Koriinheiton torjunnat 1. Pekka Markkanen 541 2. Sami Lehtoranta 455 3. Andre Foreman 400 4. Markus Hemdahl 380 5. Clifton Jones 363 6. Riku Marttinen 282 Jonathan Moore 282 8. Faisal Abraham 260 9. Damon Williams 257 10. Jarkko Tuomala 245

Pelatut ottelut 1. Jarkko Tuomala 623 2. Kari-Pekka Klinga 586 3. Pertti Marttila 579 4. Gerald Lee Sr. 571 5. Erkki Saaristo 551 6. Mikael Salmi 520 7. Petteri Voutilainen 509 8. Pasi Kauha 500 9. Anssi Rauramo 492 10. Sakari Pehkonen 481

Aiheesta muualla

• (suomeksi) Suomen koripalloliiton sivut

Koripallon miesten SM-sarjan kaudet

1930-luku									1939	1940
1940-luku	1941	1942		1944	1945	1946	1947	1948	1949	1950
1950-luku	1951	1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959	1960
1960-luku	1961	1962	1962–63	1963–64	1964–65	1965–66	1966–67	1967–68	1968–69	1969–70
1970-luku	1970–71	1971–72	1972–73	1973–74	1974–75	1975–76	1976–77	1977–78	1978–79	1979–80
1980-luku	1980–81	1981–82	1982–83	1983–84	1984–85	1985–86	1986–87	1987–88	1988–89	1989–90
1990-luku	1990–91	1991–92	1992–93	1993–94	1994–95	1995–96	1996–97	1997–98	1998–99	1999–00
2000-luku	2000–01	2001–02	2002–03	2003–04	2004–05	2005–06	2006–07	2007–08	2008–09	2009–10
2010-luku	2010–11	2011–12

Suomen koripallo

FIBA Europen pääsarjat

Alankomaat | Albania | Armenia | Azerbaidžan | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Espanja | Georgia | Irlanti | Islanti | Iso-Britannia | Israel | Italia | Itävalta | Kreikka | Kroatia | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Montenegro | Norja | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | Serbia | Skotlanti | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Turkki | Ukraina | Unkari | Valko-Venäjä | Venäjä | Viro |