Korisliiga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korisliiga
Meneillään oleva kausi:
Korisliiga-kausi 2013–2014
Korisliiga.png
Laji Koripallo
Maa(t) Suomen lippu Suomi
Perustettu 1939
Joukkueita 12
Hallitseva mestari Tampereen Pyrintö
Eniten mestaruuksia Pantterit (14)
TV Yle TV2
Sivusto Korisliiga.fi

Korisliiga on miesten koripallon pääsarja Suomessa. Miesten pääsarjaa on pelattu Korisliiga-nimellä kaudesta 2005–2006 lähtien. Kaudella 2004–2005 sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaan nimeä Sparliiga. Kaudet 1999–2004 sarjaa pelattiin nimellä SM-koris ja tätä ennen sarjasta on käytetty nimeä miesten koripallon SM-sarja.

Miesten koripallon Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, jolloin mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat Helsingistä. Eniten Suomen mestaruuksia (kaikkiaan 14) on voittanut Pantterit.

Miesten SM-sarjan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan alkutaipaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen sisäsarjan kilpailemaan ensimmäistä kertaa koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Ensimmäisellä kaudella mukana oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi joukkuetta Kotkan seudulta sekä kaksi joukkuetta Viipurista.[1] SM-historian ensimmäiset pisteet teki Eiran Kisa-Veikkojen Kaarlo Einiö.[2] Sarjajärjestelmänä ensimmäisellä kaudella oli kahden häviön cup, josta loppusarjaan pääsi mukaan neljä parasta joukkuetta. Kauden ottelut pelattiin maalis-huhtikuun aikana. Loppuotteluun selviytyivät Eiran Kisa-Veikot sekä Ylioppilaskoripalloilijoiden ykkösjoukkue. Kisa-Veikot kuitenkin luovuttivat ottelun, koska jalkapallosarjat olivat jo ehtineet jo alkaa ja samat miehet edustivat seuraa myös jalkapallossa. Historian ensimmäisen Suomen-mestaruuden voitti siis Ylioppilaskoripalloilijat.[1]

Toista kertaa Suomen-mestaruudesta pelattiin syksyllä 1940. Tämä oli ensimmäinen varsinainen koripallon mestaruussarja, sillä ensimmäistä kertaa sarjan kaikki kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisensa kertaalleen. Mestaruussarjan otteluita otettiin myös juuri perustetun vedonlyöntitoimisto Oy Tippaustoimisto Ab:n (nyk. Veikkaus Oy) vetokohteiksi. Koripallon suosio Suomessa kasvoikin vedonlyönnin ansiosta huomattavasti. Sarjan voittajaksi ylsi vuonna 1940 Eiran Kisa-Veikot, joka sai samalla ensimmäistä kertaa Oy Perkko Ab:n lahjoittaman karhunkuvioin koristellun kiertopalkinnon. Kiertopalkinnon perusteella mestaruussarjaa alettiin kutsua myös Karhunpokaalisarjaksi. Vuosien 1940 ja 1941 mestaruussarjoissa kaikki kahdeksan joukkuetta olivat helsinkiläisiä, lisäksi mukana oli myös armeijan joukko-osastoja. Vuoden 1941 mestaruussarjan voittikin Kadettikoulun joukkue. Vuoden 1941 alussa Koripalloliitto asetti mestaruussarjaan koripallon nykytilanteeseen nähden erikoisen rajoituksen, sillä rajoituksen mukaan sarjaa ei saanut pelata pelaajat, joiden pituus ylitti 190 senttimetriä.[1]

Jatkosodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan takia koripallon SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943. Urheilujärjestöt pyrkivät pitämään kuitenkin toimintaa yllä vaikeinakin aikoina henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Suomen Koripalloliitto oli sotavuosien yksi aktiivisimmista urheilujärjestöistä ja SM-sarjan sijaan sotavuosina koripalloa pelattiinkin niin sanotussa sotasarjassa, jonka otteluita löytyi myös veikkauslistalta.[1]

Sotavuosien jälkeen SM-sarja pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen käyntiin syksyllä 1944, jolloin seitsemän joukkueen yksinkertaisen sarjan voitti helsinkiläinen Kiri-Veikot. Samana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa myös naisten Suomen-mestaruudesta, jonka vei nimiinsä Helsingin Tarmo. Koripalloliitto oli tehnyt yhteistyötä jo monen vuoden ajan Työväen Urheiluliiton kanssa ja liitot järjestivätkin vuosina 1945 ja 1946 yhteisen Suomen-mestaruussarjan. Vuonna 1945 SM-sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta, joista voiton vei Kiri-Veikot. Seuraavana vuonna sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista Suomen-mestaruuden voitti Helsingin NMKY.[1]

Suomen Koripalloliitto liittyi vuonna 1946 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon. Tämän johdosta TUL katkaisi kahdeksan vuotta kestäneen yhteistyösopimuksensa Koripalloliiton kanssa. Koripalloliitto kirjoitti kuitenkin huhtikuussa 1947 uuden liittokohtaisen yhteistyösopimuksen TUL:n kanssa ja liitot sopivat, että vuoden 1947 Suomen-mestari ratkaistaan kummankin liiton sisäisten mestareiden keskinäisessä ottelussa. Suomen-mestaruuden voitti SKL:n sarjassa pelannut Helsingin NMKY voittamalla finaalissa TUL:n mestarin Työväen Maila-Pojat.[1]

Joukkueet kaudella 2014–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tilastot ja luettelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisökeskiarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet:[3][4][5][6]

Kausi Yleisökeskiarvo
2007 918
2008 883
2009 911
2010 905
2011 868
2012 949
2013 776

Suurimmat yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat yleisömäärät sarjaotteluissa.[7]

Yleisöä Ottelu Vuosi
7 420 Torpan PojatEspoon Honka 2005
6 580 Torpan PojatKouvot 1998
6 500 Turun NMKYForssan Koripojat 1990
5 450 Espoon HonkaNamika Lahti 2002
5 128 Espoon HonkaPiiloset 2000
4 630 Namika LahtiKouvot 2004
4 097 Torpan PojatKarkkilan Urheilijat 1998

Mestaruudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydellinen lista mestareista artikkelissa Luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista

Vuosina 1942 ja 1943 Jatkosota esti pelaamisen mestaruudesta.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Koripalloliitto palkitsee vuosittain pelikausien parhaat seuraavissa kategorioissa:

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten SM-sarjan runkosarjassa kaikkien aikojen tilastojen kymmenen parasta. Tilastot päivitetty kauden 2013–2014 jälkeen.

Pisteet
1. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Gerald Lee Sr. 12 552
2. Suomen lippu Kari-Pekka Klinga 10 405
3. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Larry Pounds 10 296
4. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Jonathan Moore 9 326
5. Suomen lippu Anssi Rauramo 9 032
6. Suomen lippu Erkki Saaristo 8 968
7. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Bernard Harris 8 697
8. Suomen lippu Mikko Koskinen 8 290
9. Suomen lippu Tapio Sten 8 079
10. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Garcia Hopkins 7 667
Levypallot
1. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Jonathan Moore 4 414
2. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Bernard Harris 4 015
3. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Garcia Hopkins 3 924
4. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Larry Pounds 3 667
5. Suomen lippu Jarkko Tuomala 3 564
6. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 3 541
7. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Gerald Lee Sr. 3 456
8. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Clifton Jones 3 435
9. Suomen lippu Pertti Marttila 3 117
10. Suomen lippu Sami Lehtoranta 3 055
Koriinjohtaneet syötöt
1. Suomen lippu Petri Virtanen 1 653
2. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 1 498
3. Suomen lippu Roope Mäkelä 1 229
4. Suomen lippu Jukka Toijala 1 082
5. Suomen lippu Kari-Pekka Klinga 1 016
6. Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bojan Sarcevic 1 013
7. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Gerald Lee Sr. 1 000
8. Suomen lippu Jyri Lehtonen 993
9. Suomen lippu Kimi Klingberg 981
10. Suomen lippu Teemu Rannikko 923
Pallonriistot
1. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Gerald Lee Sr. 1 145
2. Suomen lippu Pasi Kauha 829
3. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 668
4. Suomen lippu Kari-Pekka Klinga 607
5. Yhdysvaltain lippu Andre Foreman 603
6. Suomen lippu Petri Virtanen 601
7. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Clifton Jones 596
8. Suomen lippu Tapio Nieminen 590
9. Suomen lippu Roope Mäkelä 588
10. Suomen lippu Pasi Riihelä 577
Koriinheiton torjunnat
1. Suomen lippu Sami Lehtoranta 551
2. Suomen lippu Pekka Markkanen 541
3. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Clifton Jones 468
4. Yhdysvaltain lippu Damon Williams 414
5. Yhdysvaltain lippu Andre Foreman 401
6. Suomen lippu Markus Hemdahl 377
7. Suomen lippu Antti Nikkilä 357
8. Suomen lippu Olli Ahvenniemi 321
9. Suomen lippu Riku Marttinen 282
10. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Jonathan Moore 281
Pelatut ottelut
1. Suomen lippu Jarkko Tuomala 623
2. Suomen lippu Kari-Pekka Klinga 586
3. Suomen lippu Pertti Marttila 579
4. Yhdysvaltain lippu Suomen lippu Gerald Lee Sr. 571
5. Suomen lippu Sami Lehtoranta 563
6. Suomen lippu Erkki Saaristo 551
7. Suomen lippu Mikael Salmi 520
Suomen lippu Samu Kaaresvirta 520
9. Suomen lippu Petteri Voutilainen 509
10. Suomen lippu Timo Heinonen 503

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]