Kalevan kisat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kalevan kisat ovat yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailut ja ne pidetään joka vuosi paikkakunnan vaihdellessa.

Ensimmäiset yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907. Sitä ennen vuosina 19021906 oli yleisurheilun saralla käyty ns. urheilukuninkuus-kilpailuja. Naiset saivat omat viralliset SM-kilpailunsa vuonna 1945, vaikkakin jo vuosina 1913–1923 olivat naiset kilpailleet 100 metrillä ja 4×100 metrin viestissä. Aluksi naiset kilpailivat eri aikaan kuin miehet. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan kisoissa.

Yleisurheilun SM-kilpailujen järjestävä organisaatio oli aluksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Sen vuoksi sääntöihin kirjattiin, että Kalevan maljasta kilpailevat SVUL:n jäsenseurat. Se johti siihen, että ainakaan vuosina 1950–1954 Työväen Urheiluliiton (TUL:n) seuroja ei laskettu mukaan Kalevan malja -pisteisiin. Yksilötasolla TUL:n urheilijat saivat osallistua SM-kisoihin. TUL on osallistunut Kalevan Kisoihin 1940-luvulta lähtien.

Kalevan malja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan.[1][2] Kalevan maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat. Kalevan Kisoissa parhaiten menestynyt yleisurheiluseura saa Kalevan maljan vuodeksi omakseen. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Vuosina 1920–1926 Kalevan maljan pisteitä sai yleisurheilun lisäksi myös kilpapyöräilystä, voimistelusta ja hiihdosta. Vuonna 1920 mukana oli myös paini ja vuosina 1921–1926 mäenlasku.

Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1910 lähtien epävirallisesti Kalevan-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan kisat, jota alettiin käyttää epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto (SUL) lopulta virallisti yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen. Kisanimikkeen takana sanotaan olleen silloinen SUL:n yleisurheilun ylivalmentaja Armas Valste. [3]

Nykyisin Kalevan maljan pisteisiin lasketaan Kalevan kisojen lisäksi myös muita SM-kilpailuja.

If Urheilijapalkinto ja Uusi Sampo -malja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1990 Kalevan Kisoissa alettiin jakaa Uusi Sampo -maljaa. Se oli vahinkovakuutusyhtiö Sammon lahjoittama kiertopalkinto, joka annettiin kisojen parhaalle urheilijalle. Maljan ovat saaneet muun muassa Seppo Räty, Sari Essayah, Mika Halvari, Arsi Harju ja Tero Pitkämäki.

Uusi Sampo -palkinnon korvasi vuonna 2009 vakuutusyhtiö If:n kiertopalkinto If Urheilijapalkinto.

SM-kilpailujen painoarvo Kalevan malja -kilpailussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailut Jaossa olevat pisteet
Kalevan kisat 1480
22-vuotiaiden SM-kisat 1332
19-vuotiaiden SM-kisat 792
17- ja 16-vuotiaiden SM-kisat 1408 (yhteensä)
SM-viestit 685
SM-tiekilpailut ja -maraton 472 (yhteensä)
SM-maastot 471
Junioreiden SM-moniottelut 162

Järjestämispaikat ja Kalevan maljan voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Vuosi Kalevan kisojen
järjestämispaikka
Kalevan maljan
voittaja
3.–4.8. 1907 Tampere -
29.–30.8. 1908 Kuopio -
3.–5.7. 1909 Helsinki -
2.–3.7. 1910 Viipuri Helsingin Kisa-Veikot
15.–16.7. 1911 Tampere Helsingin Kisa-Veikot
31.8.–1.9. 1912 Turku Helsingin Kisa-Veikot
19.–20.7. 1913 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
19.–20.9. 1914 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
14.–15.8. 1915 Pori Helsingin Kisa-Veikot
19.–20.8. 1916 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
18.–19.8. 1917 Tampere Helsingin Kisa-Veikot
31.8.–1.9. 1918 Helsinki Helsingfors IFK
16.–17.8. 1919 Turku Helsingfors IFK
3.–4.7. 1920 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
20.–21.8. 1921 Kotka Helsingfors IFK
19.–20.8. 1922 Helsinki Helsingfors IFK
18.–19.8. 1923 Kuopio Helsingfors IFK
23.–24.8. 1924 Lahti Helsingfors IFK
15.–16.8. 1925 Viipuri Tampereen Pyrintö
14.–15.8. 1926 Tampere Porvoon Akilles
20.–21.8. 1927 Turku Tampereen Pyrintö
25.–26.8. 1928 Helsinki Tampereen Pyrintö
17.–18.8. 1929 Viipuri Helsingin Kisa-Veikot
16.–17.8. 1930 Tampere Helsingin Kisa-Veikot
15.–16.8. 1931 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
6.–7.8. 1932 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
5.–6.8. 1933 Turku Helsingfors IFK
28.–29.7. 1934 Tampere Helsingin Poliisi-Voimailijat[4]
10.–11.8. 1935 Kotka Helsingin Poliisi-Voimailijat
22.–23.8. 1936 Turku Helsingin Kisa-Veikot
6.–8.8. 1937 Viipuri Helsingin Poliisi-Voimailijat
6.–8.8. 1938 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
26.–28.8. 1939 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
24.–26.8. 1940 Tampere Helsingin Kisa-Veikot
1941 ei kilpailtu
29.–30.8. 1942 Helsinki Kouvolan Urheilijat
14.–15.8. 1943 Helsinki Kronohagens IF
23.–24.9. 1944 Helsinki Karhulan Katajaiset[5]
11.–12.8. 1945 Turku Tampereen Pyrintö
10.–12.8. 1946 Helsinki Tampereen Pyrintö
16.–18.8. 1947 Tampere Tampereen Pyrintö
21.–22.8. 1948 Vaasa Tampereen Pyrintö
20.–21.8. 1949 Kymi Tampereen Pyrintö
12.–13.8. 1950 Jyväskylä Tampereen Pyrintö
19.–20.8. 1951 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
23.–24.8. 1952 Seinäjoki Helsingin Kisa-Veikot
15.–16.8. 1953 Pori Helsingin Kisa-Veikot
12.–13.8. 1954 Turku Helsingin Kisa-Veikot
13.–14.8. 1955 Kuopio Helsingin Kisa-Veikot
25.–26.8. 1956 Lahti Helsingin Kisa-Veikot
17.–18.8. 1957 Tampere Turun Urheiluliitto
2.–3.8. 1958 Kouvola Helsingin Kisa-Veikot
16.–17.8. 1959 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
13.–14.8. 1960 Hämeenlinna Helsingin Kisa-Veikot
12.–13.8. 1961 Mikkeli Helsingin Kisa-Veikot
18.–19.8. 1962 Lappeenranta Helsingin Kisa-Veikot
17.–18.8. 1963 Turku Helsingin Kisa-Veikot
15.–16.8. 1964 Oulu Helsingin Kisa-Veikot
7.–8.8. 1965 Jyväskylä Helsingin Kisa-Veikot
13.–14.8. 1966 Tampere Helsingin Kisa-Veikot
11.–13.8. 1967 Pori Helsingin Kisa-Veikot
16.–18.8. 1968 Varkaus Helsingin Kisa-Veikot
16.–18.8. 1969 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
14.–16.8. 1970 Kouvola Helsingin Kisa-Veikot
23.–25.7. 1971 Oulu Viipurin Urheilijat
11.–13.8. 1972 Joensuu Viipurin Urheilijat
10.–12.8. 1973 Hyvinkää Viipurin Urheilijat
9.–11.8. 1974 Jyväskylä Viipurin Urheilijat
18.–20.7. 1975 Seinäjoki Viipurin Urheilijat
2.–4.7. 1976 Turku Helsingin Kisa-Veikot
29.–31.7. 1977 Tampere Helsingin Kisa-Veikot
4.–6.8. 1978 Kokkola Helsingin Kisa-Veikot
11.–13.8. 1979 Helsinki Turun Urheiluliitto
4.–6.7. 1980 Lappeenranta Turun Urheiluliitto
7.–9.8. 1981 Oulu Kouvolan Urheilijat
13.–15.8. 1982 Kouvola Helsingin Kisa-Veikot
1.–3.7. 1983 Pori Viipurin Urheilijat
6.–8.7. 1984 Kajaani Helsingin Kisa-Veikot
16.–18.8. 1985 Lahti Helsingin Kisa-Veikot
25.–27.7. 1986 Vaasa Helsingin Kisa-Veikot
14.–16.8. 1987 Kuopio Helsingin Kisa-Veikot
5.–7.8. 1988 Hämeenlinna Viipurin Urheilijat
28.–30.7. 1989 Turku Helsingin Kisa-Veikot
3.–5.8. 1990 Oulu Oulun Pyrintö
27.–29.7. 1991 Helsinki Helsingin Kisa-Veikot
3.–5.7. 1992 Jyväskylä Helsingin Kisa-Veikot
30.7.–1.8. 1993 Mikkeli Helsingin Kisa-Veikot
8.–10.7. 1994 Tuusula Turun Urheiluliitto
20.–23.7. 1995 Lapua Turun Urheiluliitto
4.–7.7. 1996 Tampere Oulun Pyrintö
17.–20.7. 1997 Lappeenranta Turun Urheiluliitto
6.–9.8. 1998 Oulu Turun Urheiluliitto
5.–8.8. 1999 Seinäjoki Turun Urheiluliitto
17.–20.8. 2000 Lahti Turun Urheiluliitto
6.–8.7. 2001 Turku Turun Urheiluliitto
18.–21.7. 2002 Joensuu Lahden Ahkera
9.–11.8. 2003 Helsinki Turun Urheiluliitto
30.7.–1.8. 2004 Vaasa Turun Urheiluliitto
15.–17.7. 2005 Pori Turun Urheiluliitto
21.–23.7. 2006 Jyväskylä Helsingin Kisa-Veikot
3.–5.8. 2007 Lappeenranta Helsingin Kisa-Veikot
24.–27.7. 2008 Tampere Helsingin Kisa-Veikot
31.7.–2.8. 2009 Espoo Helsingin Kisa-Veikot [6]
5.–8.8. 2010 Kajaani Helsingin Kisa-Veikot [7]
4.–7.8. 2011 Turku Helsingin Kisa-Veikot
23.–26.8. 2012 Lahti Helsingin Kisa-Veikot[8]
25.–28.7. 2013 Vaasa Turun Urheiluliitto[9]
31.7.–3.8. 2014 Kuopio
30.7.–2.8. 2015 Pori
2016 Oulu
2017 Seinäjoki

Urheilukuninkuuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Vuosi Kisojen järjestyspaikka Kuningas
3.8. 1902 Helsinki Mikki Ketelä
31.7.–2.8. 1903 Helsinki Väinö Sigell
23.7.–24.7. 1904 Helsinki Aarne Salovaara
11.6.–12.6. 1905 Viipuri Heikki Pennola
26.5.–27.5. 1906 Helsinki Aarne Salovaara

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten mestaruuksista oli kisattu jo vuosina 1913–1923, yleensä SM-viestien yhteydessä. Tuolloin lajeina olivat 100 metriä ja 4×100 metrin viestijuoksu. Vuodesta 1959 lähtien Kalevan kisat ovat olleet yhteiset sekä naisille että miehille.

Pvm Vuosi Paikka
22.8. 1945 Turku
4.8. 1946 Seinäjoki
17.8. 1947 Kouvola
15.8. 1948 Tampere
14.8. 1949 Varkaus
12.–13.8. 1950 Valkeakoski
12.8. 1951 Helsinki
24.8. 1952 Heinola
16.8. 1953 Salo
15.8. 1954 Tampere
14.8. 1955 Mäntsälä
26.8. 1956 Ruokolahti
11.8. 1957 Valkeakoski
3.8. 1958 Kauniainen

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannus, Matti; Laitinen, Esa; & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat Kalevan malja - Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliitto: Gummerus, 2002. ISBN 951-96491-5-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalevan Maljan lyhyt historia Suomen Urheiluliitto. Viitattu 15.4.2010.
  2. 01.12.1909 Suomen Urheilulehti no 23-24
  3. Seppo Martiskainen toim.: ”Kotimainen kilpailutoiminta, Kalevan kisat”, Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 199-203. Matti Hannus (kirj.). Helsinki: SUL Julkaisut Oy/Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1. fi
  4. useissa lähteissä, mm. Martti Jukola: Urheilun Pikku Jättiläinen, WSOY 1951
  5. Martti Jukola: Urheilun Pikkujättiläinen, WSOY 1951. Sivu 514
  6. http://www.sul.fi/index.php?sivutunniste=1&sivuitem=98&riviavain=78&newsitem=5754
  7. http://yle.fi/urheilu/lajit/yleisurheilu/2010/10/kalevan_malja_helsingin_kisa-veikoille_2029129.html
  8. http://www.sul.fi/sites/default/files/publicmaterials/2012-11-26-kalevanmaljanpisteet2012.pdf
  9. Turun Urheiluliitto katkaisi HKV:n Kalevan maljan voittoketjun yleisurheilu.fi: SUL. Viitattu 23.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]