Veikkaus

Veikkaus Oy
Tunnuslause	Iloa elämään (aikaisemmin Suomalainen voittaa aina)
Yritysmuoto	Osakeyhtiö
Perustettu	1940
Toimitusjohtaja	Juha Koponen
Kotipaikka	Vantaa, Suomi
Toimiala	rahapelit
Liikevaihto	1 775,8 milj. € (2012)
Liikevoitto	501,2 milj. € (2012)
Henkilökuntaa	320 (2012)
Omistaja	Suomen valtio
Kotisivu	www.veikkaus.fi

Veikkaus Oy on suomalainen rahapeliyhtiö. Se on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tuotonjaosta päättää eduskunta ja toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimintaa valvoo sisäasiainministeriö. Veikkaus Oy:n pääkonttori sijaitsee Vantaalla Pähkinärinteessä.

Veikkauksella on lupa toimeenpanna raha-arpajaisia sekä veikkaus- ja vedonlyöntitoimintaa. Veikkaus on yksi kolmesta suomalaisesta yrityksestä, jolle on myönnetty lupa rahapelien järjestämiseen Suomessa. Rahapelitoimintaa Suomessa ohjaa arpajaislaki.

Veikkaus Oy:n toimitusjohtajana toimi Risto Nieminen. Hän ilmoitti huhtikuun lopulla 2012 jättäytyvänsä pois tehtävästä vuoden 2012 lopussa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Nieminen sai potkut, minkä hän itse kiistää ja sanoo lähdön olleen neuvottelun tulos.

Historia

Veikkaus aloitti toimintansa vuonna 1940 nimellä Oy Tippaustoimisto Ab. Perustajaosapuolia olivat muun muassa Suomen Palloliitto ja Työväen urheiluliitto. Ensimmäisenä pelinä 1940 syyskuussa alkoi Vakioveikkaus. 1960-luvulla aloitettiin tasapeliveikkaus, joka myöhemmin kuitenkin lopetettiin.

Suuri mullistus Veikkauksen toiminnassa tapahtui 1971, kun Lotto alkoi. Lotto on perustamisestaan asti ollut Veikkauksen suosituin peli. Vuonna 1978 mukaan tuli Jokeri. 1980-luvulla myyntiin tulivat Ässä- ja Casino-arvat.

1990-luvulla Veikkauksen pelitarjonta kasvoi voimakkaasti. Vuosikymmenen alussa tarjolla oli kuusi peliä ja vuosikymmenen lopulla jo 17. Vuonna 1993 perinteinen Lotto sai rinnalleen yhteispohjoismaisen Viking Loton. Samana vuonna koettiin suuri uudistus suomalaisessa rahapelikentässä, kun Veikkaus aloitti urheiluvedonlyönnin järjestämisen Pitkä­vedolla, vuotta myöhemmin alkoivat Tulosveto ja Voittajavedot. Vuonna 1998 vedonlyönnin tuotevalikoima laajeni Veikkauksen kehittämän Moni­vedon myötä. Vuosikymmenen aikana pelaaminen myös laajeni veikkausasiamiehiltä myös internetin ja puhelimen välityksellä tapahtuvaksi toiminnaksi. Nykyään noin 23 prosenttia Veikkauksen liikevaihdosta tulee sähköisten kanavien välityksellä.

2000-luvulla kasvu jatkui uusien tuotteiden myötä. 2002 alkoi Keno, joka on päivittäin arvottava peli. Vuonna 2005 perinteisten raha-arpojen rinnalle tulivat veikkaus.fi -sivustolla pelattavat nettiarvat. Vuonna 2006 Jokeri muuttui viikoittaisesta kahdesti viikossa arvottavaksi: Lauantai-Jokeri ja Keskiviikko-Jokeri. Marraskuussa 2009 jokeripelejä uudistettiin siten, että voittojen määrä seitsenkertaistui. Samalla jokeriarvontaan otettiin mukaan jokerihahmo.

Veikkaus julkaisi Veikkaaja-lehteä (nimi aikaisemmin myös Veikkaus-Lotto) vuoden 1945 lopulta vuoteen 2002, jolloin se siirtyi Sanoma Oyj:n omistukseen.

Veikkaus uudisti verkkopelipalvelunsa 6. syyskuuta 2010.

Veikkauksen voitonjako

Opetusministeriö jakaa Veikkauksen tuotosta varoja suomalaiselle kulttuurille eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti. Lain mukaan veikkausvoittovaroista taide saa 38,5 %, liikunta 25 %, tiede 17,5 % ja nuorisotyö 9 %. Tämän lisäksi ministeriön vapaaseen harkintaan jätetään 10 %, jonka käyttö määritellään joka vuosi erikseen. Alkuun veikkausvarat jaettiin urheilun ja liikuntakasvatuksen kesken. Vuonna 1953 veikkausvaroja jakamaan tulivat lisäksi tiede, taide ja nuorisotyö.

Veikkaus saavutti vuonna 2011 1792,7 milj. euron liikevaihdon, joka on yhtiön historian korkein. Edellisvuodesta kasvua oli 102,8 milj. euroa (+6,1 %). Veikkauksen tilikauden tulos oli 514,1 milj. euroa (+2,0 %). Tuloksesta Veikkaus luovutti 469,6 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriölle jaettavaksi suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle. Tuloksen ja opetusministeriölle tuloutetun summan erotuksen, 44,9 miljoonaa euroa, opetusministeriö jakaa edunsaajille myöhemmin erikseen päätettävällä tavalla. Aikaisemmilta vuosilta kertyneitä jakamattomia voittovaroja maksettiin tilivuoden aikana opetusministeriölle 46,2 milj. euroa.

Veikkaus maksoi vuonna 2011 arpajaisveroa yhteensä 83,0 miljoonaa euroa (+9,1 %). Veikkaus ei ole arvonlisäverovelvollinen.

Verkossa pelattavien pelien lisäksi veikkauspelejä pelataan perinteisesti Veikkauksen valitsemissa asiamiespisteissä, joista reilu kolmasosa on kioskeja. Myyntipaikat saavat keskimäärin noin 6,8 % palkkion veikkauspelien myynnistä, joka on noin 85,1 miljoonaa euroa. Suurin Veikkauksen peliryhmä on ollut lottopelit, joista tulee noin 40 % Veikkauksen liikevaihdosta.

Rahapelitoiminnan lisäksi Veikkaus järjestää vuosittain urheilupelitietämystä mittaavia ilmaisia SM-kisoja Vakioveikkauksessa, V75:ssä ja Vedonlyönnissä. Varsinkin Vakion SM-kisalla on pitkät perinteet, sillä ensimmäisen kerran kisa järjestettiin vuonna 1946.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportin (2012) mukaan Veikkauksen rahanjaossa tapahtuu usein väärinkäytöksiä ja rahojen käyttöä valvotaan heikosti. Rahat myöntävä ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö ei tarkkaan tiedä, mihin rahat päätyvät. Ur­hei­lu- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri Paa­vo Ar­hin­mäen (vas) mie­les­tä näitä tukia valvotaan pääosin hyvin.

Tunnetuimmat tuotteet

• Lotto (1971–)
• Keno (2002–)
• Pitkäveto (1993–)
• Viking Lotto (1993–)
• Eurojackpot (2012–)
• Jokeri (1978–)
• Moniveto (1998–)
• Vakioveikkaus (1940–)
• Casino-arpa (1986–)
• Ässä-arpa (1981–)
• Tulosveto (1994–)
• Moniveikkaus (2012–)
• Voittajavedot (1994–)
• V5 (1982–2011)
• V65 (19??–2001)
• V75 (2001–2011)

Palkinnot

• Veikkaus palkittiin vuoden radiomainostajana Radio Gaalassa 2010.
• Suomen laatupalkinto 2010 (Suuret yritykset)

Katso myös

• Raha-automaattiyhdistys (RAY)
• Fintoto

Aiheesta muualla

• Veikkausvoittovarat Opetusministeriön www-sivuilla
• Veikkauksen internetpelipalvelu