Fortum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fortum Oyj

Fortumin logo.svg
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FUM1V
Markkina-arvo 12,6 mrd. € (31.12.2012)[1]
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Tapio Kuula, sijainen 2013 Markus Rauramo
Kotipaikka Espoo
Toimiala Energia
Tuotteet sähkö, lämpö, höyry
Liikevaihto 6159 milj. € (2012)
Liikevoitto 1861 milj. € (2012)
Henkilökuntaa noin 10400 (31.12.2012)
Tytäryhtiöt Fortum Markets AB, Fortum Service AB, Fortum Service Öst AB, Fortum Värme, Fortum Distribution, Fortum Generation, Fortum Power & Heat AB
Kotisivu www.fortum.fi

Fortum Oyj on suomalainen energiayhtiö, jonka toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Itämeren alueelle. Yhtiön toimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut, sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Yhtiön päätuotteita ovat sähkö, lämpö ja höyry. Fortumin liikevaihto vuonna 2012 oli 6,2 miljardia euroa. Fortum perustettiin ja listattiin Nasdaq OMX Helsinkiin vuonna 1998. Fortumin toimitusjohtajana toimii Tapio Kuula, hänen määräämättömän pituisen sairauslomansa ajan talousjohtaja Markus Rauramo[2].

Sisällysluettelo

Yhtiön toiminta[muokkaa]

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen lisäksi Fortum toimii vahvasti myös Länsi-Siperiassa Venäjällä, josta se osti vuonna 2008 paikallisen energiayhtiö TGK-10:n (nykyinen OAO Fortum). Fortumin 10 400 työntekijästä 4 300 toimii Venäjällä.

Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä. Vuonna 1978 Nesteen käyttöön valmistunut 84-metrinen pääkonttori on Suomen korkein toimistorakennus ja pääkaupunkiseudun neljänneksi korkein rakennus.

Ydinvoima[muokkaa]

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja 26,6 % Teollisuuden Voimasta, joka omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen.

Ruotsissa Fortum omistaa 45,5 % Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta ja 22 % Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta. Vuonna 2004 Fortum tuotti 17,9 % Ruotsin ydinvoimasta (13,4 TWh / 75 TWh).[3]

Fortum ei omista ydinvoimaa Venäjällä. Kaikki omistus on keskitetty Rosatomiin.

Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja Rosatomin solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä.[4][5][6]

Vesivoima[muokkaa]

Fortum omistaa 205 vesivoimalaitosta Ruotsissa ja 33 Suomessa. Yhtiön tuottamasta sähköstä noin kolmasosa on vesivoimaa.

Yhteiskuntavastuu[muokkaa]

Vertailu muihin yhtiöihin[muokkaa]

Vuonna 2009 Fortum valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin seitsemättä kertaa peräkkäin ainoana pohjoismaisena energiayhtiönä. Lisäksi yhtiö läpäisi toista kertaa myös Dow Jonesin Sustainability STOXX -indeksin vaatimukset[7]. Fortum on nimitetty myös Carbon Disclosure Projectin Leadership-indeksiin yhtenä 68:stä Financial Times Global 500-listan yrityksestä jotka ovat kunnostautuneet kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa[8]. Fortum on mukana myös Storebrandin Best in Class -vertailussa[9].

Ympäristömerkinnät[muokkaa]

Vuonna 2007 Fortum oli suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä Pohjoismaissa.[10]. Suomessa sähkön ympäristömerkinnästä vastaa Suomen luonnonsuojeluliitto, joka kertoi Fortumin olleen Suomen suurin Ekoenergia-merkityn sähkön myyjä vuonna 2009. Ekoenergia on Suomen ainoa ympäristömerkki sähkölle.[11] Myös Ruotsissa Fortum on suurin yksittäinen Bra Miljöval-ympäristömerkityn sähkön myyjä.[12] Fortum kuitenkin menetti Ekoenergia-ympäristömerkinnän osalta Suomen sähkötuotteistaan vuonna 2010 ja ei siten ilmeisesti ole enää suurin Ekoenergian myyjä Suomessa.[13]

Hiilidioksidipäästöt[muokkaa]

Vuonna 2008 Fortumin Euroopassa tuotetun sähkön päästöt olivat 41 g CO2/kWh, kun Euroopan 20 suurimman energiayhtiön keskimääräiset päästöt olivat 350 g CO2/kWh[14]. Fortum on siten yksi vähäpäästöisimmistä suurista sähköntuottajista Euroopassa. Vuonna 2008 Fortumin sähköntuotannosta Euroopassa 92 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Lukuihin ei sisälly vuonna 2008 hankitun OAO Fortumin toimintaa Venäjällä. Koko Fortumin sähköntuotannon ominaispäästöt vuonna 2008 olivat 134 g CO2/kWh.[10].

Omistus[muokkaa]

Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä ja yhtiöllä on yli 100 000 osakkeenomistajaa vuoden 2011 lopussa[15]. Fortum on valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on 50,8 % (31.12.2011)[15]. Yhtiön osakekannan markkina-arvo vuoden 2011 lopussa oli 14,6 miljardia euroa (2010: 20 mrd euroa).[1]

Historia[muokkaa]

Fortumin pääkonttori Espoon Keilaniemessä.

Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana. Imatran Voima oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, joka oli perustettu vuonna 1932 hallinnoimaan ja käyttämään Imatrankosken vesivoimalaitosta. Yhtiön omistukseen tuli myöhemmin joukko muita voimalaitoksia, joista suurimpia ovat Oulujoen voimalaitokset, Inkoon ja Naantalin voimalaitos hiilivoimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitos.

Pääartikkeli: Imatran Voima

Neste Oy perustettiin 9. tammikuuta 1948 valtion öljynjalostamoksi, jotta maahan saataisiin enemmän verotuloja öljystä. Yhtiö oli perustamistaan seuranneina vuosikymmeninä yksi maan suurimmista veronmaksajista.

Pääartikkeli: Neste Oil

Fortum Oyj jakautui 1. toukokuuta 2004 kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Neste Oil kuului koko vuoden 2004 Fortum-konserniin ja irtaantui siitä vasta keväällä 2005. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Mikael Lilius vuodesta 2000 vuoteen 2009.

Suomen markkinat[muokkaa]

Tammikuussa 2006 Fortum Oyj:n tytäryhtiö Fortum Power and Heat Oy osti Espoon kaupungilta sen osuuden E.ON Finland Oystä. Kaupan ansiosta Fortum sai siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi ainakin osan ajasta määräävän markkina-aseman Suomen markkinoilla. Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan kesäkuussa, mutta asetti kaupan ehdoksi sähköntuotannon vuokraamista kilpailijoille: Fortumin tuli vuokrata 1 TWh niin sanottua virtuaalikapasiteettia 31.3.2011 asti, ja Meri-Porin hiilivoimalaitoksen osuus tuotannosta 30.6.2010 asti. Lisäksi Haapaveden turvelauhdevoimala ja Hämeenlinnan yhteistuotanto- sekä kaasuturbiinivoimalaitos tuli myydä. Fortum valitti päätöksestä, mutta Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Fortumin valituksen lokakuussa 2006.[16]

Helsingin Sanomien mukaan Fortumille Espoon Sähkön osto E.ON:lta oli hyvä liiketoimi, espoolaisten maksamat hinnat kaukolämmöstä paransivat lehden mukaan selvästi Fortumin tulosta. Lisäksi kaukolämmön myynti on aina alueellinen monopoli, eikä sen hinnan osalta suoriteta viranomaisvalvontaa, kuten tehdään sähkön siirtomaksujen osalta.[17]

Suomessa Matti Purasjoki syyskuussa 2006 teki Kauppa- ja teollisuusministeriölle selvityksen, jossa hän ehdotti Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajaamista. Hän ehdotti uutta valtionyhtiötä ja suurten voimaloiden yhteisomistuksen kieltämistä.[18][19]

Vuonna 2012 Fortum Oyj myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille. Yrityskaupan myötä nämä kaksi yritystä yhdistyivät Adven Oy:ksi.[20]

Toiminta Venäjällä[muokkaa]

Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimivasta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä. Ostajina olivat RAO UES, VTB pankki ja I.D.E. Electricity Distribution Investments 1.[21] Viimeksi mainitun nimen takana seisoo Integrated Energy Systems.[22] Sitä ennen myös Pietarin kaupunki oli ilmaissut mielenkiintonsa ostaa osuus.[23]

Fortum osti maaliskuussa 2008 venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 29 % Tšeljabinskin alueella. Myyjä oli RAO UES. Yrityksen liikevaihto on 590 miljoonaa euroa ja henkilöstö 6100 työntekijää.[24] Talouselämä-lehden mukaan Fortumin yritysostohanke oli Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle. Kauppa maksoi 2,7 mrd euroa. Fortum nosti edelleen omistusosuuteensa 93 prosenttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Fortumin kannattavuuslaskenta perustui sähkön hinnan vapauttamiseen vuonna 2011, jolloin analyytikkojen mukaan sähkön hinta Venäjällä saattaa kaksinkertaistua. Ostetun yrityksen voimaloiden alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä.[25] Yhtiön nimeksi muutettiin OAO Fortum keväällä 2009. Se rakentaa noin 1,4 mrd euroa maksavan Njaganin voimalaitoksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Voimalaitos tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[26]

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. ↑ a b Fortum tilinpäätös 2011, s. 101
  2. ↑ Salokorpi, Jussi: Fortumin Kuula sairauslomalle - rutiinitutkimuksissa löytyi etäpesäkkeitä yle.fi. 25.3.2013. Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2013.
  3. ↑ Ägarstrukturen på elmarknaden Vem äger vad på den svenska elmarknaden? Energimarknadsinspektionen 5/2006
  4. ↑ Jarmo Seppälä: Fortum ja Rosatom ydinvoimayhteistyöhön 26.11.2010. Tekniikka & Talous. Viitattu 11.11.2011.
  5. ↑ Iltalehti.fi
  6. ↑ Mtv3.fi
  7. ↑ Dow Jones Sustainability Indexes
  8. ↑ Ilmansuojelulehti 3/2009
  9. ↑ Storebrand Best in Class
  10. ↑ a b Fortumin kestävän kehityksen sivustot Viitattu 4.12.2009.
  11. ↑ Ekoenergian osuus sähkömarkkinoilla uuteen ennätykseen, Ekoenergia.fi
  12. ↑ Fortum.com (pdf)
  13. ↑ Muutoksia Fortumin sähkötuotteiden ympäristömerkinnöissä, Ekoenergia.fi
  14. ↑ PricewaterHouseCoopers & Enerpresse, 2009: Changement climatique et Électricité
  15. ↑ a b Suurimmat osakkeenomistaja, Fortum.com
  16. ↑ Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy:n valitus Kilpailuviraston yrityskauppapäätöksestä Dnro 2399/2/06, taltio 2755. Markkinaoikeus (MO) oli voinut määrätä kilpailuviraston sitoumukset noudatettavaksi sellaisenaan välittömästi (52/81/06).Vuosikirja 2007, s.25, Kilpailuvirasto
  17. ↑ Espoolaiset lihottivat Fortumin alkuvuoden liikevoittoa, Helsingin Sanomat 19.10.2007 B s.8, HS Arkisto, maksullinen
  18. ↑ Pohjolan sähkömarkkinoille jälleen huonot arvosanat, Helsingin Sanomat, 6.1.2007
  19. ↑ Purasjoki rajoittaisi Fortumin asemaa, Helsingin Sanomat 4.10.2006, B6
  20. ↑ Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n myynti saatu päätökseen 1.2.2012. Viitattu 1.6.2012.
  21. ↑ Fortum myy Lenenergo-pottinsa 17.8.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.8.2007.
  22. ↑ KES Grabbed a Portion of Fortum’s Share 20.8.2007. Kommersant. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
  23. ↑ Pietari kiinnostunut Fortumin osuudesta Lenenergossa 15.6.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.3.2010.
  24. ↑ Talouselämä, viikon yrityskaupat 7.3.2008 s.15.
  25. ↑ Fortumin Lilius vie miljardit Siperiaan, Talouselämä, 7.3.2008 s.10.
  26. ↑ Fortumilla kallis voimalaitosurakka Siperiassa yle 21.7.2009

Aiheesta muualla[muokkaa]

OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt
Amer Sports | Cargotec | Elisa | Fortum | Huhtamäki | Kemira | Kesko | Konecranes | KONE | Metso | Neste Oil | Nokia | Nokian Renkaat | Nordea | Orion | Outokumpu | Outotec | Pohjola Pankki | Rautaruukki | Sampo | Stora Enso | TeliaSonera | UPM | Wärtsilä | YIT
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fortum&oldid=13224161