Urheiluvedonlyönti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urheiluvedonlyönti on yleisnimitys veikkauspeleille, joiden tulos määräytyy urheilutapahtuman, tavallisesti sen lopputuloksen, perusteella. Pelejä on monia erilaisia, joista selitykset alempana. Suomessa vedonlyönnin monopoli on Veikkaus Oy:llä. Pelejä voi kuitenkin internetin välityksellä pelata myös muihin vedonlyöntitoimistoihin ja vedonlyöntipörsseihin. Kyseinen toiminta on Suomessa täysin laillista. Totopelien monopoli on Suomessa taasen Fintoto Oy:llä. Suomessa tunnettuja internetin välityksellä toimivia vedonlyöntitoimistoja ovat muun muassa NordicBet, Betsson ja Unibet. Kyseiset firmat ovat kampanjoineet Suomen rahapelimonopolia vastaan.[1]

Vuoden 2009 kesäkuussa kaikkien pelien ikäraja nousi 15 vuodesta 18 vuoteen. Myös Internetissä pelaamisen ikäraja on 18 vuotta kaikilla vedonlyöntitoimistoilla.

Pelaaminen Internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkaus on tarjonnut jo kauan kaikkia urheiluvedonlyöntimuotojaan nettisivuillaan www.veikkaus.fi. Pelipalvelu on kuitenkin auki vain klo 06-24 välisen ajan - joka päivä. Muilla Internetissä toimivilla vedonlyöntitoimistoilla pelit ovat poikkeuksetta auki kellon ympäri. Suomessa tunnettuja Internetissä vedonlyöntiä tarjoavia yrityksiä ovat muun muassa NordicBet, Unibet, Betsafe ja Betsson. Veikkaus on kuitenkin suurin pelintarjoaja Suomessa, mutta tämä johtuu lähinnä Veikkauksen tuhansista asiamiespisteistä.

Internetissä pelaaminen tapahtuu samalla tavalla kuin asiamiespisteissä, mutta jokaisen tulee ensin luoda itselleen erillinen pelitili, jonne voi tallettaa rahaa nettipankin välityksellä. Veikkaus ei tarjoa lainsäädönmillisistä syistä mitään talletusbonuksia tai muita tarjouksia pelitilin luomiseen liittyen, toisin kuin yllä mainitut muut Internetissä toimivat pelintarjoajat, jotka tarjoavat esimerkiksi talletusbonuksia, jossa ensimmäinen talletus kaksinkertaistetaan. Tämän, sekä muiden lainsäädännöllisten esteiden, kuten muita pelintarjoajia pienemmän palautusprosentin vuoksi Veikkauksen on vaikea kilpailla Internetissä toimivien pelintarjoajien kanssa urheiluvedonlyönnin palveluiden käytöstä.

Erilaisia vedonlyöntipelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1x2 – Pitkäveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1x2 on pelatuin vedonlyöntimuoto. Pelissä on tarkoitus veikata oikein voittaja. Pitkävedossa vedon välittäjä (Suomessa Veikkaus) valitsee pelattavat kohteet ja määrittää niille kiinteät kertoimet. Jokainen valittu kohde voi päättyä kotivoittoon (1), tasapeliin (x) tai vierasvoittoon (2). Joskus käytössä ovat vain merkit 1 ja 2.

Veikkauksella osa kohteista on pelattavissa yksittäiskohteina, suurin osa kohteista tuplakohteina (pelaajan on veikattava vähintään kahta ottelua) ja muutamat kohteet triplakohteina (pelaajan on veikattava vähintään kolmea kohdetta).

Veikkauksella pelaaja saa pelata korkeintaan kymmenen kohteen yhdistelmiä. Lähes jokaisessa internetin vedonlyöntitoimistoissa pelaajilla on mahdollisuus pelata jokaista kohdetta yksittäiskohteina. Samoin järjestelmien koko saa usein olla suurempi.

Mahdollinen voitto lasketaan kertomalla asetettu panos kokonaiskertoimella. Kokonaiskerroin taas saadaan kertomalla kaikkien pelattujen kohteiden kertoimet keskenään.

Veikkauksella Pitkävedon palautusprosentti on 88. [2] Usealla Internetissä toimivalla Veikkauksen kilpailijalla palautusprosentti voi olla jopa 97. [3]

Tulosveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelissä pitää veikata oikein pelin lopputulos (maalimäärä). Veikkauksella pelissä on yleensä muuttuva kerroin (joskus harvoin tarjolla on kiinteitä kertoimia), jolloin pelaaja ei pelatessaan tiedä vetonsa lopullista kerrointa. Internetin vedonlyöntitoimistoissa tulosveto on pääsääntöisesti kiinteillä kertoimilla.

Moniveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä peli on kuin tulosveto, mutta monella kohteella, jolloin kerroin muodostuu hyvin korkeaksi. Jalkapallossa kohteita on yleensä kolme ja jääkiekossa yleensä kaksi. Tämä pelimuoto on olemassa vain Veikkauksella, joskin samanlaista peliä voi pelata Internetin vedonlyöntitoimistoissa pelaamalla tulosvetoa yhdistelmävetoina.

Vakioveikkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vakioveikkaus

Veikkauksella lauantaina "päävakioveikkauksessa" on 13 kohdetta, jotka talvikaudella ovat yleensä Englannin Valioliigaa ja Englannin Mestaruussarjaa. Kesällä kohteet ovat Suomen Veikkausliigaa, Ykköstä ja Kakkosta. Talvella on myös Jääkiekkovakio, jossa on yleensä 12 kohdetta pelin ollessa Jääkiekon SM-liigaa, jääkiekon Elitserieniä ja Mestistä. Kesäkautena on lisävakiona ollut Formulavakio. Osalla Internetin vedonlyöntitoimistoista on Super ToTo, jossa on 14 kohdetta eri Euroopan jalkapallosarjoista. Vakioveikkauksessa pelataan jokaista ottelua 1x2-pitkävetomenetelmällä joko yksittäisrivillä taikka yleisemmin järjestelmällä tai haravalla.

Totals[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelissä määritellään jokin maali- tai pisteraja (jalkapallossa yleensä 2,5 ja jääkiekossa 5,5). Pelaajan pitää veikata oikein, tehdäänkö pelissä yli vai alle kyseisen pistemäärän. Veikkauksella on ollut tämä pelimuoto helmikuusta 2005 lähtien. Kansainväliset peliyhtiöt käyttävät pelimuodosta usein nimeä Over/under.

Handicap – Tasoitusveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä pelimuodossa altavastaajalle annetaan tasoitusta jokin maali- tai pistemäärä; jääkiekossa ja jalkapallossa usein +½ maalia. Tällöin altavastaajan veikkaaminen on oikea merkki, mikäli peli päättyy tasan taikka altavastaaja voittaa pelin. Veikkauksella on tämä pelimuoto joskus käytössä siten, että tasoitus on +1, jolloin kaikki kolme merkkiä ovat käytössä samaan tapaan kuin 1x2-pitkävedossa.

Moneyline[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moneyline on myös tasoitusveto, mutta tasoitusta ei ole. X- eli tasapeli-vaihtoehto ei kuitenkaan ole pelattavissa, vaan mikäli ottelu päättyy tasapeliin, vedonvälittäjä palauttaa panokset kohdetta pelanneille vedonlyöjille. Tällainen panosten palautus tunnetaan paremmin nimellä push.

Superkaksari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelimuodossa veikataan kahta ensimmäiseksi sijoittunutta vedonlyönnin kohteena olevassa urheilulajissa.

Supertripla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelimuodossa veikataan kilpailun voittajan lisäksi toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita. Formulakaudella supertripla on ollut usein ohjelmassa.

Vedonlyönnin teoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerroin ja todennäköisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerroin on todennäköisyyden käänteisluku, joka voidaan laskea 1/todennäköisyys. Vastaavasti kertoimesta voidaan laskea todennäköisyys käänteisellä kaavalla. Vedonlyöntitoimistojen kertoimia tarkasteltaessa on otettava huomioon myös heidän voittomarginaalinsa. Jos otat kaverin kanssa frisbeegolffissa panoksella kierroksen, voi tätä kutsua vedonlyönniksi

Esimerkki: Veikkaus antoi 16.11.2004 Blues–TPS-peliin kertoimet 2,20–3,85–2,35, josta voidaan laskea Veikkauksen tekemät todennäköisyysarviot. Kotivoiton todennäköisyys on siis 1/2,2 = 0,4545. Sitten huomioidaan Veikkauksen voittomarginaali (Pitkävedossa palautusprosentti on 88 %) eli 0,4545 · 0,88 = 0,4 = 40 %. Tasapelin todennäköisyys on täten 23 % ja vierasvoiton 37 %. Reaalikertoimet (palautus 100 %) näille todennäköisyyksille olisivat 2,50–4,35–2,75.

Pelaajan etu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yllä olevan luettuaan saattaisi ajatella, että pelaajan on pitkällä aikavälillä mahdotonta pelata voitollisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä pelaajalla on vedonvälittäjään nähden muutamia etuja puolellaan. Kun vedonvälittäjä joutuu asettamaan kertoimet aikaisessa vaiheessa, mahdollisesti jopa päiviä ennen tapahtumaa, voi pelaaja tarkkailla tilannetta aivan tapahtuman alkuhetkille saakka saaden siten tietoonsa kaikki mahdolliset lisätiedot, kuten viime hetken loukkaantumiset, pelaavan kokoonpanon jne. Samoin pelaaja voi keskittyä vain joihinkin sarjoihin hankkien siten ylivertaisen tietomäärän vedonvälittäjään nähden, jolloin hän voi tehdä tarkempia analyysejä peleistä. Edelleen vedonvälittäjä ottaa kertoimissaan aina huomioon suuren yleisön käyttäytymisen, jolloin varsinkin suurien ennakkosuosikkien kohdalla heidän kertoimensa laskevat alemmaksi kuin oikea todennäköisyys olisi, ja siten altavastaajan kerroin nousee ylikertoimeksi.

Voittava pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajan mittaan voittava pelaaminen edellyttää sitä, että pelaaja sijoittaa rahansa ylikertoimisiin kohteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vedonvälittäjä on tehnyt virhearvion. Kun pelaaja on itse määrittänyt kohteen todennäköisyydet kullekin merkille ja vedonvälittäjä tarjoaa jollekin kohteelle suurempaa kerrointa kuin todennäköisyys edellyttää, pelataan tätä merkkiä. Kohteen pelattavuus voidaan tarkistaa myös laskemalla kohteen odotusarvo, joka lasketaan kaavalla todennäköisyys · kerroin. Jos tulos on yli 1, kyseessä on ylikerroin.

Esimerkki: Jos yllä mainitussa Blues–TPS-pelissä pelaajan laskema todennäköisyys kotivoitolle olisi 50 %, olisi Veikkauksen antama kerroin 2,20 pelattava kerroin sillä 1/2,2 = 0,46 = 46 % (olettaen tietenkin, että pelaaja on tehnyt tarkemman todennäköisyyslaskelman kohteesta kuin vedonvälittäjä).

Esimerkki odotusarvon laskennasta: Pelaajan laskema todennäköisyys on siis 50 % ja tarjottu kerroin on 2,20. Odotusarvo lasketaan kaavalla 0,5 · 2,20 = 1,10.

Todennäköisyyksien määrittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin pelaajien käyttämiä todennäköisyyksien laskemismenetelmiä ovat voimalukuihin perustuva järjestelmä sekä maaliodotusarvoihin perustuva menetelmä. Summittaisia ohjeita menetelmistä saa Internetin vedonlyöntiin keskittyneiltä sivuilta sekä alan kirjallisuudesta. Pelaajat eivät kuitenkaan paljasta tarkkoja menetelmiään voittoisan toiminnan loppumisen pelossa.

Panostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten käytettyjä panostusmenetelmiä lienevät tasapanostus ja Kellyn kaavalla panostuksen laskeminen.

Tasapanostus tarkoittaa sitä, että jokaiseen pelattuun kohteeseen sijoitetaan sama määrä rahaa. Harrastajapelurit saattavat käyttää aina panoksena vedonlyöntitoimiston minimipanosta.

Kellyn kaava:

\frac{p \cdot k-1}{k-1} \cdot A,

missä p on kohteen todennäköisyysarvo, k kerroin ja A pelikassan koko. Kellyn kaava maksimoi teoriassa pelikassan kasvunopeuden, mutta käytännössä Kellyn kaavalla panostaminen on riskialtista, sillä todennäköisyyksien ollessa epätarkkoja Kellyn kaava saattaa antaa liian suuren panossuosituksen vedolle, jolloin ylikertoimisesta vedostakin voi tulla tappiollinen. Usein Kellyn kaavan panokseen käytetään jakajaa (kuten 4 tai 8) pienentämään pelikassan heilahteluja ja suojaamaan ylipanostukselta.

Vihjeiden käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa pelaajista luottaa tunnettujen ja urheiluvedonlyöntiä ammatikseen harrastavien vihjeisiin. Tunnetuin suomalainen vihjaaja on Jorma Vuoksenmaa. Lisäksi vedonlyöjät antavat vinkkejä toisilleen internetin foorumeilla. Usein kyseessä on nimenomaan eri vedonvälittäjien kertoimien vertailua ja ns. ylikertoimen etsimistä.

Tulosmanipulointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan poliisiviraston Europolin vuonna 2013 julkaistun tulosten mukaan jalkapallossa tulosten manipulaatioon viittaavaa toimintaa on löytynyt liki 400 ottelusta. Joukossa on EM- ja MM-karsintaotteluita sekä kaksi ottelua Mestarien liigasta. Tutkimuksissa paljastui 425 lahjottua pelaajaa, tuomaria ja muuta toimijaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]