Urheilujohtaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Urheilujohtaminen tarkoittaa liiketoiminnan johtamista urheilu- ja vapaa-ajan organisaatioissa. Urheilujohtaminen yhdistää urheilun ja johtamisen johtamistieteen ja liiketaloustieteen näkökulmista.[1] Urheilujohtamisen ammattilaiset voivat suunnitella, ohjata, organisoida tai budjetoida urheiluorganisaatiota tehtävästään käsin. Urheilujohtamisella voidaan viitata toimintaan ammattiurheilussa, mutta urheilujohtamisen taitoja voidaan käyttää myös harraste- ja vapaa-ajan organisaatioissa. Urheilujohtamisen ammattilaiset voivat työllistyä urheilujoukkueiden lisäksi esimerkiksi stadionyhtiöiden tai urheilumediayhtiöiden palvelukseen.[2][3]

Käytänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattimaisen urheilujohtamista on yritetty profiloida parhaiden käytäntöjen perusteella. Ammattimaisen urheilujohtamisen ominaisuuksia ovat lajin historiallisten perinteiden lisäksi myös liiketoiminnallisia taitoja. Urheilujohtajien tulee kyetä muodostamaan johdonmukainen strateginen suunnitelma, luomaan laatukulttuuria, laatia yksityiskohtaisia taloudellisia ennusteita, ennakoimaan toimintaansa koskevia oikeudellisia ehtoja sekä hallitsemaan markkinointia, jossa sekä yrityksen että yhteisön tarpeet täyttyvät.[4]

Ammattimaiselle urheilujohtamiselle on asetettu kaksi tekijää: Ensinnäkin ammattimainen urheilujohtaminen vaatii tietyn tason käyttäytymistä, kuten eettistä käyttäytymistä, edustavaa julkisuutta, herkkyyttä asiakkaiden tarpeisiin sekä intohimoista suhtautumista työhön. Toiseksi se vaatii jatkuvaa kehittymistä, kuten kyvykkyyttä ja älyä, koulutusta, teknisiä taitoja sekä herkkyyttä ympäröivän yhteiskunnan suhteen. Ammattimaista urheilujohtamista kuvataan parhaiden käytäntöjen sekä ydinosaamisen, kuten strategisen ajattelun, riskinoton, palvelun laadun, jatkuvan parantamisen ja avoimen viestinnän kautta.[4]

Lawrence Watt on esittänyt urheilujohtajien ammattitaitoa koskevassa tutkimuksessaan, että urheilujohtajat arvioivat henkilökohtaiset ihmissuhdetaidot sekä laadunhallintakäytännöt ovat ammatillisten ominaisuuksien kärjessä. Ramis Patel on esittänyt ihmissuhdetaitojen korostuvan erityisesti urheilujärjestöjen suuren vapaaehtoisjoukon yleisyyden vuoksi sekä siitä, että vapaaehtoisia on johdettava älykkäästi, jotta he voivat toimia tehokkaasti. Peter McDermottin mukaan urheilujohtaminen on hyvin samankaltaista kaupallisen yrityksen johtamisen kanssa.[5]

Urheilujohtamisen erityispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilujohtamisessa on tiettyjä erityispiirrettä, jotka erottavat liiketoiminnan muodon sen muusta liiketoiminnasta.[6]

  1. Tunneyhteys: Urheilussa jäsenten, pelaajien ja fanien välillä on intohimoinen, tunnepitoinen yhteys. Tätä intohimoa osoittavat vakavasti otetut tavat ja käytänteet, joilla tuhannet ihmiset samaistuvat suosikkijoukkueisiinsa, -seuroihinsa ja -pelaajiinsa. Samaistuminen luo vahva uskollisuuden ja omistajuuden tunteen, mutta se voi tarkoittaa myös muutosvastarintaa huomattavienkin kaupallisten etujen tilanteissa.[6]
  2. Kokemus: Laadukkaan urheilutapahtuman tai -kokemuksen syntyminen voi vaihdella tilanteiden välillä. Asiakas saattaa toisinaan käyttää paljon rahaa huonoon kokemukseen.[6]
  3. Kilpailutilanne: Laadukkaiden urheilutuotteiden tarjoaminen riippuu kilpailevien seurojen ja joukkueiden välisestä suhteesta. Urheilusarjojen on varmistettava tasainen kilpailutilanne asiakkaiden uskollisuuden säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä.[6]

Suuntaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilulainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilulainsäädäntöön vaikuttavia osa-alueita voivat olla esimerkiksi sopimusoikeus, tavaramerkkilainsäädäntö sekä henkilövahinkolainsäädäntö. Sopimusten hallinta on yleisintä ammattiurheiluliigoissa joiden sopimusten arvo voi olla miljoonia euroja. Tavaramerkkilainsäädäntö vaikuttaa urheilujoukkueiden nimiin, logoihin ja toisinaan niiden sloganeihin sekä niiden oikeuksiin. Henkilövahinkolainsäädäntö liittyy urheilijoiden loukkaantumisalttiuteen sekä mahdollisiin vaatimuksiin. Urheilutapahtumia järjestävien tahojen on varmistettava, että tila on turvallinen henkilövahinkojen estämiseksi. Urheilulainsäädäntöön erikoistuvat lakimiehet voivat laatia sopimuksia ja avustaa niiden neuvottelussa sekä auttaa tavaramerkkilainsäädännön hallitsemisessa.[2]

Urheilumedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilumedialla tarkoitetaan urheilutapahtumien, joukkueiden ja urheilu-uutisten lähettämistä ja raportoimista. Urheilumedian tehtäviin kuuluvat mm. journalismi, valokuvaus, tv- ja radiolähetykset, urheilutiedon analysointi sekä ohjelmatuotanto. Suuria urheilumedian työnantajia ovat mm. MLB Network, ESPN ja NBC Sports Regional Networks.[2]

Tapahtumatuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutapahtumien tuotantoon kuuluu mm. urheilujärjestön tapahtumien suunnittelu, koordinointi, järjestäminen ja johtaminen. Urheilutapahtumien tuotantoon liittyy useita yksityiskohtia, ja tapahtumapäälliköiltä vaaditaan muun muassa budjetinhallintaa, myyntineuvotteluja sekä logistiikan koordinointia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilujohtaminen on verrattain uusi tieteenala. Ensimmäinen baseballin johtamiseen tarjottu ohjelma käynnistyi Flordia Southern Universityssä 1949. Vuonna 1964 Stan Isaacs julkaisi teoksen Careers and Opportunities in Sports. Vuonna 1966 ensimmäinen urheiluhallinnon ohjelma käynnistyi Ohion yliopistossa.[7]

Vuonna 1970 perustettiin Sport Management and Science Society, joka vuonna 1985 kehittyi North American Society for Sport Managementiksi (NASSM). Vuonna 1987 ryhdyttiin julkaisemaan Journal of Sport Management-julkaisua. Vuonna 1990 Janet B. Parks ja Beverly Zanger julkaisivat teoksen Sport and Fitness Management. Vuonna 1992 hyväksyttiin NASSM:n eettinen ohjeisto. Vuonna 1993 julkaistiin NASPE:n ja NASSM:n tutkinto-ohjelmatavoitteet. Samana vuonna perustettiin European Association for Sport Management (EASM). Vuonna 1995 perustettiin Sport Management Association of Australia and New Zealand (SMAANZ).[7]

Vuonna 2001 ryhdyttiin julkaisemaan European Sport Management Quarterly -julkaisua, ja vuonna 2002 perustettiin Sport Marketing Association (SMA). Vuonna 2012 perustettiin World Association for Sport Management (WASM), ja vuonna 2013 muodostettiin Global Sports Business Associastion (GSBA).[7]

Koulutus ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilujohtamisen tutkimus sisältää johtamistieteen ja liiketalouden näkökulmia sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti. Urheilujohtaminen on monitieteinen ala, joka yhdistää urheilun ja johtamisen, ja samat johtamistaidot pätevät niin liike-elämässä kuin urheilussakin.[1] Urheilujohtaminen on suhteellisen nuori tieteenala, mutta urheilujohtamisen ohjelmien määrä on kasvussa. Akateemisten ohjelmien kasvu liittyy erityisesti urheilun arvon riippuvuuteen johtamistaidoissa. Urheilujohtajat määrittävät organisaation suorituskyvyn.[8]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 urheilujohtamisen eritasoista korkeakoulututkinto-ohjelmia oli yli 890 maailmanlaajuisesti.[7] Urheilujohtamisen ohjelmat kouluttavat ihmisiä johtotehtäviin urheilualalle, esimerkiksi yhteisö- ja nuorisourheiluun, koululiikuntaan, ammattijoukkueisiin, kunto- ja virkistyskeskuksiin, valmennukseen, toimihenkilöiksi, markkinointiin, urheilumatkailuun sekä urheiluvälineiden valmistukseen ja vähittäiskauppaan.[8]

Urheilujohtamisen koulutusta tarjotaan korkeakoulutasoisena, ja useissa urheilujohtamisen tehtävissä vaaditaan esimerkiksi liiketalouden alempaa korkeakoulututkintoa[2]

Urheilun johtamisohjelmat kouluttavat ihmisiä johtotehtäviin sellaisilla aloilla kuin yhteisö- ja nuorisourheilu, lukion ja korkeakoulujen yleisurheilu, ammattijoukkueet, kuntokeskukset, virkistyskeskukset, valmennus, offilliating, markkinointi, urheilumatkailu ja urheiluvälineiden valmistus ja vähittäiskauppa. Urheilualalla on monia erilaisia ammatteja.

Koulutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset korkeakoulut tarjoavat urheilujohtamiseen erikoistuneita maisteri- ja koulutusohjelmia. Jyväskylän yliopisto kouluttaa kansainvälisessä maisteriohjelmassa vastuullisen urheilujohtamisen opintoja.[9] Urheilujohtamiseen ja -markkinointiin erikoistuvaa eMBA-koulutusta tarjoaa Vaasan yliopisto.[10] Hanken tarjoaa yhdessä Eerikkilän urheiluopiston kanssa urheilujohtamisen Mini-MBA-ohjelmaa.[11] Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa liiketalouden tutkinnon suuntautumisvaihtoehtona urheiluliiketoiminnan opintoja.[12] Haaga-Helia ammattikorkeakoulu tarjoaa urheiluvalmentamisen ja -johtamisen opintoja.[13] Pienempiä kurssikokonaisuuksia urheilujohtamiseen tarjoaa Vaasan yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.[14]

Urheilujohtamiseen suunnattuja johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoja tarjoaa Kuortaneen urheiluopisto yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lussier, Robert N. & Kimball, David C.: Applied Sports Management Skills. Third edition. Human Kinetics, 2020. ISBN 978-149-25701-5-8.
  • Pedersen, Paul M. & Thibault, Lucie: Contemporary Sport Management. Seventh edition. Human Kinetics, 2022.
  • Smith, Aaron & Stewart, Bob: Sports Management. A guide to professional practice. Allen & Ulvin, 1999.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Lussier & Kimball 2020, s. 6
  2. ↑ a b c d e Seiter, Cecilia: What is Sports Management Forbes. 16.2.2023. Viitattu 9.3.2023. (englanniksi)
  3. ↑ What is Sport Management Southern New Hampshire University. 18.8.2022. Viitattu 9.3.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Smith & Stewart 1999, s. 10
  5. ↑ Smith & Stewart 1999, s. 8
  6. ↑ a b c d Smith & Stewart 1999, s. 21
  7. ↑ a b c d Pedersen & Thibault 2022, s. 6–7
  8. ↑ a b Lussier & Kimball 2020, s. 5
  9. ↑ Ainutlaatuinen vastuullisen urheilujohtamisen huipulle tähtäävä koulutus alkaa Jyväskylän yliopisto. 3.9.2021. Arkistoitu 9.3.2023. Viitattu 9.3.2023.
  10. ↑ Urheilujohtamisen MBA Vaasan yliopisto. Arkistoitu 9.3.2023. Viitattu 9.3.2023.
  11. ↑ Hanken hanken.fi. 2.9.2020. Viitattu 9.3.2023.
  12. ↑ Sport Business Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.3.2023.
  13. ↑ Sports Coaching and Management Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.3.2023.
  14. ↑ Urheilujohtaminen Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.3.2023.
  15. ↑ JET Kuortaneen urheiluopisto. Viitattu 9.3.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Urheilujohtaminen&oldid=22260266”