Harjoittelu

Viulisti harjoittelemassa ulkosalla.

Kitaratunti soitonopettajan johdolla. Kouluttaja antaa oppilaalle palautetta, jonka pohjalta oppilas voi keskittyä harjoittelussaan virheidensä korjaamiseen.

Harjoittelu on jonkin asian opettelemista tekemällä sitä toistuvasti.

Tutkimusten mukaan harjoittelun määrällä ja laadulla on ratkaiseva merkitys monien taitojen kehittämisessä korkealle tasolle. Synnynnäiset ominaisuudet kuten älykkyysosamäärä ovat paljon harjoittelua vähemmän merkittäviä. Harjoittelun merkitys on todettu esimerkiksi kirurgian, näyttelemisen, shakin, kirjoittamisen, tietokoneohjelmoinnin, baletin, musiikin, lentämisen ja palomiestaitojen kohdalla.

Harjoittelun on todettu olevan tehokkainta silloin kun se on harkittua eli kun harjoittelija keskittyy harjoitukseen ja haastaa itsensä siirtymällä pois mukavuusalueeltaan eli yrittämällä asioita, joita hän ei vielä osaa. Tällöin harjoittelu muuttuu epämukavaksi ja vaatii korkeaa motivaatiota ja uhrausten tekemistä. Harjoituksesta ei ole havaittu olevan samanlaista hyötyä silloin kun harjoittelija vain toistaa jo osaamiaan asioita.

Kehittymisen edellytyksiin kuuluu myös oman suorituksen arviointi ja mittaaminen. Monilla aloilla suorituksen laadun mittaamisen vaikeus vaikeuttaa myös harjoittelua, sillä harjoittelun tavoite on silloin vaikea määritellä. Kaikilla aloilla ei todellisen elämän tilanteita myöskään voi realistisesti simuloida harjoitustilanteessa.

Edistymisen edellytys on lisäksi omaan kehitystasoon sopivan kouluttajan avun saaminen. Kouluttajalta harjoittelija saa palautetta, jonka pohjalta hän voi keskittyä harjoittelussaan virheidensä korjaamiseen. Noustuaan huipulle henkilö pystyy jo usein valmentamaan itseään.

Eri alojen asiantuntijoiden, kuten urheilijoiden ja muusikoiden, on todettu tekevän tiukkaa keskittymistä vaativia harjoituksia yleensä korkeintaan neljä tai viisi tuntia päivässä.

Eri aloilla huipulle päässeitä yksilöitä yhdistää tutkimusten mukaan se, että he ovat harjoitelleet intensiivisesti ja omistautuneiden opettajien johdolla, ja he ovat saaneet kehityksensä vuosina myös perheensä tuen. Tutkimusten mukaan kansainväliselle huipulle pääseminen vaatii nykyisin kymmenen vuoden tai 10 000 tunnin intensiivistä harjoittelua. Muusikot nousevat kansainväliselle huipulle vasta 15–25 vuoden harjoittelun jälkeen. Harkittu harjoittelu on myös aloitettava varhaisella iällä.

Harjoittelun vaikutuksen taitoihin on havaittu heikentyvän koulutuksen jälkeen, kun ihminen siirtyy työelämään tekemään rutiininomaisia työtehtäviä.