Fani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmen paikallisen rock-yhtyeen faneja Buenos Airesissa, Argentiinassa vuonna 2012.
Näyttelijä Tobey Maguire tapaamassa fanejaan.

Fani (engl. fan) on henkilö, joka ihailee tai arvostaa jotain ilmiötä, henkilöä, joukkuetta, tyylilajia tai kulttuurin aluetta voimakkuudella, joka ylittää tavanomaisen arvostuksen. Fanikunta on näistä muodostuva yhteisö tai ryhmä.

Sanan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaa fani käytettiin ilmeisesti ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa lehdistössä 1800-luvulla kuvaamaan ammattilaisjalkapallojoukkueiden kannattajia.[1] Nimitys on lähtöisin englannin sanasta fanatic eli kiihkoilija. Suomessa fani-termiä on käytetty lehdistössä ainakin 1960-luvulta lähtien kuvaamaan musiikkiyhtyeiden ihailijoita.[2] Toisaalta sana fani juontuu latinankielisestä temppeliä tarkoittavasta sanasta fanum ja sen johdannaisesta fanaticus, joka voidaan kääntää jumalan innoittamaksi tai temppelinpalvelijaksi.[3]

Psykologinen selitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanius on aiemmin leimattu julkisuudessa ja tutkimuksessa oireena, joka kertoo yksilön psyykkisistä häiriöistä tai yhteiskunnan sosiaalisista ongelmista. Yleinen mielikuva faniudesta sisältää kaksi stereotyyppiä: pakkomielteisen yksilön sekä hysteerisen ryhmän. Fanireaktiot saatetaan kiivaudessaan nähdä hysteerisinä ja järjettöminä. Kun fanius nähdään oletetun sosiaalisen kyvyttömyden oireena, on ”hulluja keräilijöitä” tai ”villiintyneitä konserttiyleisöjä” helppo ymmärtää vaarallisina.[4] Uudempi selitys korostaa faniutta kuluttajan aktiivisena kokemistapana.[5]

Faniyhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fanikunta
Koomikko ja kirjailija Leighann Lord Dragoncon 2018 -tapahtumassa.

Fanikunnat (engl. fandom) muodostuvat saman kohteen faneista. Sellainen voi syntyä esimerkiksi kirjailijan, kirjasarjan, musiikkiyhtyeen tai urheilujoukkueen ympärille. Faniyhteisöt ovat usein epävirallisia, mutta toimintaa on myös fan clubeissa tai yhdistyksissä, jotka voivat olla fanien itsensä perustamia tai kaupallisia, esimerkiksi musiikkiyhtyeen tuotantoyhtiön perustamia.

Faniyhteisöjen toiminnassa fanituotannolla on keskeinen merkitys: fanit luovat fanitaidetta ja kirjoittavat fanifiktiota, jotka perustuvat alkuperäistuotteen kierrättämiselle.

Esimerkkejä faniyhteisöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirsijärvi, Irma: Faniuden siirtymä. Suomalaisen science fiction-fandomin verkostot. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2009. ISBN 978-951-39-3489-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jenkins, Henry: Textual Poachers. Television Fans and Participatory Culture. New York: Routledge, 1992.
  2. Välisalo, Tanja: "Uusikaa usein meidän muistojamme": Television sarjafilmit vuosilta 1957–1982 suomalaisten arjessa ja muistoissa (PDF) 2010. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.3.2011. (suomeksi)
  3. Faniuden siirtymä. Irma Hirsijärvi, 2009 sivu 53
  4. Fiske, John: Fandom as Pathology: The Consequences of Characterization. Lewis, Lisa A. (toim.), Adoring Audience. Fan Culture and Popular Media, 1992, s. 9–10. Lontoo: Routledge. en
  5. Fiske, John: The Cultural Economy of Fandom. Lewis, Lisa A. (toim.), Adoring Audience. Fan Culture and Popular Media, 1992, s. 37–39. Lontoo: Routledge. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bacon-Smith, Camille: Enterprising Women. Television Fandom and the Creation of Popular Myth. New York: University of Pennsylvania Press, 1992. (englanniksi)
  • Lewis, Lisa A. (ed.): The Adoring Audience. Fan Culture and Popular media. London: Routledge, 1992.
  • Nikunen, Kaarina (toim.): Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2008. ISBN 978-951-39-3377-7.
  • Nikunen, Kaarina: Faniuden aika. Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press, 2005. ISBN 951-44-6386-2. Teoksen verkkoversio (PDF). [vanhentunut linkki]
  • Kovala, Urpo & Saresma, Tuija (toim.): Kulttikirja. Tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
  • Pajala, Mari: Revi siitä ja bailaa! – Fanikatseen nautintoja ja vaaroja. Sihvonen, Jukka (toim.), Silmä: Näkökulmia visuaaliseen kulttuuriin., 1996. Turku: Kirjapaino Gillot.
  • Saarikoski, Helena: Nuoren naisellisuuden koreografioita. Spice Girls -fanit tyttöyden tekijöinä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-108-7.