Jääkiekon SM-liiga
| Meneillään oleva kausi: Jääkiekon SM-liigakausi 2012–2013 |
|
| Laji | Jääkiekko |
| Maa(t) | |
| Perustettu | 1975 |
| Edeltäjä | SM-sarja |
| Toimitusjohtaja | |
| Motto | "Draamaa ja rytinää" |
| Joukkueita | 14 |
| Hallitseva mestari | Porin Ässät |
| Eniten mestaruuksia | TPS (10[1]) |
| Alemmat tasot | Mestis Suomi-sarja |
| TV | URHOtv Nelonen Pro 1 Nelonen Pro 2 |
| Sivusto | SM-liiga.fi |
SM-liiga on Suomen jääkiekon pääsarja. Liiga on perustettu vuonna 1975 korvaamaan vanha SM-sarja, jota pelattiin vuosina 1928–1975. SM-liiga toimii erillään Suomen jääkiekkoliiton toiminnasta.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Liiga perustettiin 24. toukokuuta 1975 Tampereella korvaamaan SM-sarja, jota oli pelattu vuodesta 1928 alkaen. Käänteentekevässä organisaatiouudistuksessa pääsarja erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. Liitto huolehtii myös jääkiekon perustyöstä sekä valmennus- ja kasvatustyöstä sekä Suomen maajoukkueista.
Liigauudistus merkitsi mestaruuden ratkaisemista play-offeilla eli pudotuspeleillä. Aluksi SM-liigassa oli 10 seuraa. Myöhemmin se laajennettiin 12 joukkueen laajuiseksi. Sarja paisui edelleen 13 joukkueen suuruiseksi ja kaudella 2005–2006 Suomen jääkiekon pääsarjassa pelasi 14 joukkuetta.
Liiga suljettiin vuonna 2000 siten, etteivät joukkueet voineet pudota liigasta tai vastaavasti nousta SM-liigaan alemmasta sarjasta. Karsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009. Edellytyksenä nousulle karsinnat selvittäneen Mestis-joukkueen olisi kuitenkin pitänyt ostaa hävinneen liigajoukkueen osake liigan määrittelemällä hinnalla. Muussa tapauksessa hävinnyt liigajoukkue olisi jatkanut pelaamista liigassa.
Kauden rakenne [muokkaa]
SM-liiga on jaettu kahteen lohkoon, joissa kummassakin on seitsemän joukkuetta. Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Lisäksi lohkojen sisällä pelataan yksinkertainen sarja. Näiden lisäksi on vielä seitsemän paikallispeliparia, joissa esimerkiksi Lukko ja Ässät sekä Ilves ja Tappara kohtaavat toisensa vielä kahdesti. Näin kukin joukkue kohtaa runkosarjassa parinsa seitsemästi ja muut joukkueet viidesti sekä pelaa yhteensä 60 ottelua. Runkosarjassa sijoille 7–10 sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnat, joista jatkoon pääsee kahdella voitolla. Pudotuspeleissä jatkoon pääsee neljällä voitolla. Suomen mestari on se joukkue, joka voittaa neljä ottelua finaalisarjassa. Välierien häviäjät ottelevat pronssista yksiosaisessa pronssiottelussa.
Tuomarit [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Jääkiekon SM-liigan tuomarit
- Kaikki SM-liigan tuomarit artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista
Jääkiekon SM-liigaa tuomaroi kaudella 2012–2013 yhteensä 27 päätuomaria sekä 31 linjatuomaria. SM-liigaa tuomitaan neljän tuomarin järjestelmällä (2 päätuomaria ja 2 linjatuomaria). Eniten tuomaroineet tuomarit ovat tuomaroineet yli 500 SM-liigaottelua. 500 ottelun rajan ovat rikkoneet Timo Favorin (527), Markku Kruus (523), Antti Hämäläinen (518) sekä Jyri Rönn (511). Eniten pelejä on kuitenkin tuomaroinut Reijo Ringbom 849 ottelullaan.[2] SM-liigan jokaisessa ottelussa tuomaroi neljä tuomaria: 2 päätuomaria, sekä 2 linjatuomaria. Parhaaksi tuomariksi pelaajat ovat äänestäneet Jari Levosen ja parhaaksi linjatuomariksi Juha Suoraniemen.
SM-liigan tuomaristoa on arvosteltu kovasti eri medioissa. Erityisesti liigan suhtautumista päähän kohdistuviin taklauksiin pidetään vanhentuneena suhteessa esimerkiksi NHL:ään. Media eikä yleisö kuitenkaan usein huomioi sitä seikkaa, että Suomessa ei ole ainuttakaan ammattilaistuomaria, toisin kuin taas esimerkiksi NHL- ja KHL-liigoissa.
Televisiointi [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Jääkiekon televisiointi Suomessa
Vuoteen 2005 asti MTV3 televisioi sunnuntaisin runkosarjan yhden ottelun maksuttomana, jolloin selostajina toimivat Mika Saukkonen ja Timo Jutila. Pudotuspelien osalta MTV3 lähetti suorana huhtikuun loppuottelut. Jääkiekkolähetyksiä kutsuttiin myös nimellä Hockey Night. Lisäksi MTV3 tarjosi parina viimeisenä televisiointivuonnaan lisää otteluita maksullisella MTV3+ -kanavalla.
Kaudeksi 2005–2006 esitysoikeudet siirtyivät Neloselle, joka esitti suorana huhtikuun finaalipelit. Tämän lisäksi viikoittain Nelosella esitettiin aiemmin viikkomakasiini sekä joka pelipäivä illan päätteeksi kierroksen kaikki maalit. Runkosarjan pelejä sekä puolivälieriä esittää suorina maksullinen Canal+, ja kommentaattoreina toimivat J-P Jalo ja Juhani Tamminen. Kaudesta 2007–2008 lähtien Nelonen lähetti myös yhden runkosarjaottelun suorana joka kuukausi, mutta viikkomakasiini lopetettiin tuolle kaudelle kierrosten maalikoosteiden säilyessä.
Kaudella 2009–2010 SM-liiga siirtyi ensimmäistä kertaa sen historian aikana kokonaan maksukanavien puolelle. Otteluja televisioi pääasiassa URHOtv, jonka lisäksi Nelonen siirsi aiemmin ilmaisen kuukauden pelin Urheilukanavalta Nelonen Sport Pro:lle. Kausi oli myös ensimmäinen, jolloin finaalipelejä ei nähty Suomen televisiossa muualta kuin maksukanavilta, sillä ne nähtiin vain Nelonen Sport Pro:lla. Vaikka asioiden yhteyttä ei ole tutkittu, totuus on se, että kaudella 2010-2011 SM-liigaottelujen katsojamäärät putosivat suurimmalla osalla joukkueista. Vain Jokerit, Kärpät ja Ässät saivat runkosarjan päätteeksi nousua katsojakeskiarvoonsa edellisvuoteen verrattuna.
Osallistuvat joukkueet [muokkaa]
| Joukkue | Kaupunki | Kotihalli | Perustettu | SM-liigaan | Päävalmentaja |
|---|---|---|---|---|---|
| Blues | Espoo | Barona Areena | 1984 | 1992 | |
| HIFK | Helsinki | Helsingin jäähalli | 1897 | 1975 | |
| HPK | Hämeenlinna | Ritari-areena | 1929 | 1988 | |
| Ilves | Tampere | Hakametsän jäähalli | 1931 | 1975 | |
| Jokerit | Helsinki | Hartwall Areena | 1967 | 1989 | |
| JYP | Jyväskylä | Synergia-areena | 1977 | 1985 | |
| KalPa | Kuopio | Niiralan monttu | 1929 | 2005 | |
| Kärpät | Oulu | Oulun Energia -areena | 1946 | 2000 | |
| Lukko | Rauma | Kivikylän Areena | 1936 | 1984 | |
| Pelicans | Lahti | Isku Areena | 1992 | 1999 | |
| SaiPa | Lappeenranta | Kisapuiston jäähalli | 1948 | 1996 | |
| Tappara | Tampere | Hakametsän jäähalli | 1955 | 1975 | |
| TPS | Turku | HK Areena | 1922 | 1975 | |
| Ässät | Pori | Isomäen jäähalli | 1967 | 1990 |
Aiempia liigaseuroja [muokkaa]
- Vaasan Sport putosi 1976
- FPS putosi 1977
- KOOVEE putosi 1980
- KooKoo putosi 1990
- JoKP putosi 1992, nykyään Jokipojat
- TuTo putosi 1996
- JyP HT, nykyään JYP
- Kiekko-Espoo, nykyään Blues
- Kiekkoreipas, Hockey-Reipas ja Reipas Lahti, nykyään Pelicans
SM-liigaseurat aikajanalla [muokkaa]
| 1970 | 1980 | 1990 | 2000 | 2010 | |||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 75–76 | 76–77 | 77–78 | 78–79 | 79–80 | 80–81 | 81–82 | 82–83 | 83–84 | 84–85 | 85–86 | 86–87 | 87–88 | 88–89 | 89–90 | 90–91 | 91–92 | 92–93 | 93–94 | 94–95 | 95–96 | 96–97 | 97–98 | 98–99 | 99–00 | 00–01 | 01–02 | 02–03 | 03–04 | 04–05 | 05–06 | 06–07 | 07–08 | 08–09 | 09–10 | 10–11 | 11–12 | 12–13 |
| HIFK | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ilves | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tappara | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| TPS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ässät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Jokerit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Lukko | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| KOOVEE | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| FoPS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sport | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kiekkoreipas | H-Reipas | Reipas Lahti | Pelicans | ||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kärpät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| SaiPa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| HPK | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| JyP HT | JYP | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| KalPa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| KooKoo | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| JoKP | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| K-Espoo | Blues | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| TuTo | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilastot ja luettelot [muokkaa]
Yleisömäärät [muokkaa]
| Kausi | Yleisökeskiarvo |
|---|---|
| 2002 | 5 231 |
| 2003 | 5 148 |
| 2004 | 5 101 |
| 2005 | 5 143 |
| 2006 | 5 032 |
| 2007 | 4 984 |
| 2008 | 5 101 |
| 2009 | 4 933 |
| 2010 | 4 976 |
| 2011 | 4 850 |
| 2012 | 5 108 |
| 2013 | 5 213[3] |
Voittajat [muokkaa]
- Täydellinen lista mestareista artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
| Joukkue | Mestaruudet |
|---|---|
| Turun Palloseura | 10 |
| Tappara | 8 |
| Oulun Kärpät | 5 |
| Helsingin Jokerit | 5 |
| HIFK | 4 |
| JYP | 2 |
| Porin Ässät | 2 |
| Tampereen Ilves | 1 |
| Hämeenlinnan Pallokerho | 1 |
| Joukkue | Mestaruudet | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tampereen Ilves | 16 | ||||
| Tappara* | 15 | ||||
| Turun Palloseura | 11 | ||||
| HIFK | 7 | ||||
| Jokerit | 6 | ||||
| Oulun Kärpät | 5 | ||||
| HJK | 3 | ||||
| KIF | 3 | ||||
| Porin Ässät | 3 | ||||
| JYP | 2 | ||||
| HSK | 2 | ||||
| Hämeenlinnan Tarmo | 2 | ||||
| Viipurin Reipas | 1 | ||||
| Rauman Lukko | 1 | ||||
| Tampereen Palloilijat | 1 | ||||
| Porin Karhut | 1 | ||||
| RU-38 | 1 | ||||
| KOOVEE | 1 | ||||
| Hämeenlinnan Pallokerho | 1 | ||||
| * Tapparan mestaruuksiin on laskettu mukaan myös sen edeltäjän TBK:n voittamat 3 mestaruutta. |
|||||
Vuonna 1930 ei mestaruutta jaettu liian leudon talven vuoksi. Vuosina 1940, 1942 ja 1944 sota esti kilpailemisen.
Palkinnot [muokkaa]
- SM-liigan tähdistökentällinen
- Jääkiekon SM-liigan kuukauden pelaaja – myönnetään liigan valitsemalle pelaajalle joka kuukausi
Liigaorganisaation vuosittaiset tunnustuspalkinnot [muokkaa]
- Aaro Kivilinnan muistopalkinto – paras seura
- Harry Lindbladin muistopalkinto – runkosarjan voittajajoukkue
- Aarne Honkavaara -palkinto – runkosarjan paras maalintekijä
- Jari Kurri -palkinto – pudotuspelien paras pelaaja
- Jarmo Wasaman muistopalkinto – vuoden tulokas
- Kalevi Numminen -palkinto – vuoden valmentaja
- Lasse Oksanen -palkinto – runkosarjan paras pelaaja
- Matti Keinonen -palkinto – vuoden tehopelaaja (paras plus-miinus-tilasto)
- Pekka Rautakallio -palkinto – vuoden puolustaja
- Pentti Isotalo -palkinto – paras linjatuomari
- Raimo Kilpiö -palkinto – vuoden herrasmiespelaaja
- Unto Wiitala -palkinto – paras erotuomari
- Urpo Ylönen -palkinto – vuoden maalivahti
- Veli-Pekka Ketola -palkinto – pistepörssin voittaja
Pelaajayhdistyksen vuosittain jakamat palkinnot [muokkaa]
- Kultainen kypärä – pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja
- Kultainen pilli – pelaajien äänestämä paras erotuomari
- Juha Rantasila -palkinto – eniten maaleja runkosarjassa tehnyt puolustaja
Hallinto [muokkaa]
Henkilökunta [muokkaa]
Jukka-Pekka Vuorinen, toimitusjohtaja
Jarmo Koskinen, yhteysjohtaja
Arto I. Järvelä, kilpailutoimenjohtaja
Erkki Loikkanen, Tulospalvelu/tilastot
Pirjo Nurminen, toimistopäällikkö
Kaisa Hollo, yhteyspäällikkö
Juha Huhta, vastaava tuottaja
Antti Seppänen, mediatuottaja
Juuso Kauppinen, mediatuottaja
Sampo Liusjärvi, kurinpitäjä
Iiro Järvi, kurinpitoryhmän pj
Janne Ojanen, kurinpitoryhmän jäsen
Karl Ekholm, kurinpitoryhmän jäsen
Kai Tervonen, päävideotuomari
Simo Siira, turvallisuuspäällikkö
SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kalervo Kummola
.
Liigahallitus [muokkaa]Puheenjohtaja Jäsenet |
Johtoryhmä [muokkaa]Puheenjohtaja Jäsenet
|
Katso myös [muokkaa]
- A-junioreiden SM-liiga
- Luettelo SM-liigassa jääkiekkoilleista ruotsalaisista
- Luettelo SM-liigassa eniten tehopisteitä runkosarjassa tehneistä pelaajista
- Luettelo SM-liigassa jääkiekkoilleista ulkomaalaisista kaudesta 2010–2011 lähtien
- Luettelo jääkiekon SM-liigan pudotuspelien jatkoaikaotteluista
- Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
- Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista
- SM-liigan jäähyennätys
Lähteet [muokkaa]
- ↑ YLE: Jääkiekon SM-liigan mestarit 1976-2010
- ↑ Erotuomareiden tuomaroimat ottelut Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 6.5.2009.
- ↑ SM-liigakaudella 2012-13 uusi yleisöennätys Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.3.2013.
- ↑ a b c SM-liigan hallituksen kokoonpano Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.3.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- SM-liiga, virallinen sivusto
- Virallinen SM-liiga valmentajapeli
- Nelosen SM-liiga -sivusto
- Jatkoajan SM-liiga-osio
- Suomen jääkiekkoliitto
- MTV3:n SM-liiga -sivusto
- SM-liiga, tilastoja
- SM-liiga, tilastoja (esim. tuomaritilastot, kausitilastot yms.)
- Junnut.com Juttuja sekä kymmeniätuhansia valokuvia liiga- ja junioripeleistä
- YLE Elävä arkisto: SM-liigan ikimuistoisia finaaleja
| 1970-luku | 1975–76 | 1976–77 | 1977–78 | 1978–79 | 1979–80 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1980-luku | 1980–81 | 1981–82 | 1982–83 | 1983–84 | 1984–85 | 1985–86 | 1986–87 | 1987–88 | 1988–89 | 1989–90 |
| 1990-luku | 1990–91 | 1991–92 | 1992–93 | 1993–94 | 1994–95 | 1995–96 | 1996–97 | 1997–98 | 1998–99 | 1999–00 |
| 2000-luku | 2000–01 | 2001–02 | 2002–03 | 2003–04 | 2004–05 | 2005–06 | 2006–07 | 2007–08 | 2008–09 | 2009–10 |
| 2010-luku | 2010–11 | 2011–12 | 2012–13 |
| Kansainväliset |
| KHL (Kontinentalnaja hokkeinaja liga) • Ekstraliga • Erste Bank Eishockey Liga • Slohokej Liga • MOL Liga |
| Kansalliset |
| Alankomaat • Belgia • Bosnia ja Hertsegovina • Bulgaria • Espanja • Irlanti • Islanti • Iso-Britannia • Italia • Kazakstan • Kreikka • Kroatia • Latvia • Liettua • Norja • Puola • Ranska • Romania • Ruotsi • Saksa • Serbia • Skotlanti • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Tanska • Tšekki • Turkki • Ukraina • Viro |
| Muut |
| International Ice Hockey Federation (IIHF) • Champions Hockey League • Victoria Cup • IIHF Continental Cup • IIHF European Champions Cup • Hockey Europe • Spengler Cup • IIHF Super Cup • United Hockey Europe |
| Entiset |
| Neuvostoliitto • Superliiga • Tšekkoslovakia • Jugoslavia • Alpenliga • Interliga • Pannonian liiga • Itä-Euroopan jääkiekkoliiga |
Sivulta puuttuu