Jokerit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin Jokerit
Jokerien KHL-kausi 2014–2015
Perustettu 27. lokakuuta 1967
Sarjataso KHL
Konferenssi Läntinen
Divisioona Bobrov
Kotiareena Hartwall Arena
Kaupunki Suomen lippu Helsinki, Suomi
{{{peliasun_koko}}}
Värit                    
Omistaja(t) Suomen lippu Harry Harkimo (51 %)
Flag of Finland and Russia.svg Roman Rotenberg (49 %)
Toimitusjohtaja Suomen lippu Jukka Kohonen
Puheenjohtaja Suomen lippu Harry Harkimo
Päävalmentaja Suomen lippu Erkka Westerlund
Kapteeni Suomen lippu Niko Kapanen

Helsingin Jokerit on vuonna 1967 perustettu helsinkiläinen, kaudella 2014–2015 KHL:ssä pelaava jääkiekkoseura.[1] Ennen KHL:ää Jokerit on pelannut pääosin Suomen pääsarjassa. Kuluva kiekkokausi 2014–2015 on Jokereille sen historian 48:s.

Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Jokerit ostamalla itselleen Töölön Vesa -nimisen urheiluseuran jääkiekkotoiminnan. Seuran myöhemmällä osakeyhtiöllä on ollut myös jalkapallojoukkue FC Jokerit, joka toimi vuosina 1999–2004.

Historiansa aikana seura on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi se on saavuttanut muun muassa kaksi Euroopan cupin mestaruutta sekä Continental Cupin voiton.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Jokerien historia

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerit syntyi vuonna 1967, kun helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja otti samalla osan seuran veloista vastuulleen.[2][3] Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27. lokakuuta 1967, jolloin pidettiin perustamiskokous.[4] Sen ensimmäinen ottelu oli 7. marraskuuta käyty harjoitusottelu ylimmällä sarjatasolla pelannutta Upon Palloa vastaan.[5]

Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa.[2] Kaudeksi 1969–1970 seura nousi pääsarjatasolle SM-sarjaan.[6] Vaikka Jokerit oli 1960-luvun lopulla kehittänyt Helsinkiin Kanada-sarja-nimisen juniorisarjan, omia kasvatteja ei odoteltu, vaan Aimo Mäkinen hankki joukkueeseen maajoukkuetason tähtipelaajia lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Seuran ensimmäisinä vuosina joukkuetta edustivat esimerkiksi Veli-Pekka Ketola, Lauri ja Erkki Mononen, Ilpo Koskela, Jorma Valtonen, Timo Turunen, Pentti Hiiros, Timo Sutinen ja Henry Leppä. Jokerit saavutti heti menestystä. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1969–1970 Jokerit oli viides, keväällä 1971 toinen, keväällä 1972 neljäs ja keväällä 1973 Jokerit saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaudella 1972–1973 Jokerit pelasi myös taitokiekkoa, josta tuli osa sen identiteettiä.[7]

Mestaruutta seurasi kymmenen vuoden laskukausi. Uusien mestaruuksien sijaan Jokerit siirtyi taistelemaan sarjapaikastaan. Pohjakosketus oli SM-liigakausi 1977–1978, jolloin Jokerit sijoittui sarjan kymmenenneksi eli viimeiseksi. Joukkue säilytti liigapaikkansa lopulta karsintojen kautta. Seuraa itsevaltiaan tavoin johtanut Aimo Mäkinen ajautui toisinaan pahoihin velkoihin, mikä heikensi joukkuetta.[8] Impulsiivisena luonteena Mäkinen myös erotti valmentajat, mikäli peli ei kulkenut. Jokerien kurssi ei kuitenkaan kääntynyt.[9] Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980.[10]

Lopulta keväällä 1983 Jokerit teki Reino Ruotsalaisen valmentamana hetkittäisen nousun, kun se voitti runkosarjan. Joukkue selvitti tiensä SM-finaaleihin paikallisvastustaja HIFK:ta vastaan. Jokerit johti sarjaa 2–0, mutta hävisi sen lopulta voitoin 2–3. Heti kauden 1982–1983 jälkeen Jokerit palasi sarjataulukon häntäpäähän. Huono menestys karkoitti yleisön, mikä taas heikensi rahantuloa. Jokerien joukkue koostuikin vaikeassa taloustilanteessa pitkälti nuorista omista kasvateista.[9] Kesällä 1985 Tapani Korpelan johtamaa Jokeriklubin Tukea haettiin kahdesti konkurssiin, mutta tarvittavat varat saatiin lopulta kasaan.[11] Keväällä 1987 Jokerien 18 vuotta kestänyt jakso pääsarjassa päättyi, kun joukkue putosi I-divisioonaan.[9]

Harkimon dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerit vietti I-divisioonassa kaksi kautta, kunnes nousi takaisin SM-liigaan kaudeksi 1989–1990. Joukkuetta vaivasivat kuitenkin talousongelmat, ja kuuden miljoonan markan velat kerännyt seura oli tehdä konkurssin 1990-luvun alussa.[12] Helmikuussa 1991 Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön.[13]

Harkimon aikana panostettiin markkinointiin ja pelaajahankintoja suoritettiin harkitun onnistuneesti.[14] Uusien satsauksien avulla Jokerit nousi huipulle ja voitti keväällä 1992 historiansa toisen Suomen mestaruuden, joka oli pitkälti nuorten omien kasvattien ansiota.[15] Joukkueessa pelasivat esimerkiksi vuoden 1988 A-nuorten Suomen mestarit Teemu Selänne, Keijo Säilynoja, Mika Strömberg, Waltteri Immonen, Markus Ketterer, Ari Sulander ja Marko Halonen.[16] Kaudesta 1991–1992 katsotaan myös alkaneen uusi aika seuran historiassa, ja monta vuotta kestäneen ”Jokeri-ilmiön” keulakuvana toimi Teemu Selänne.[17] Myös rahahuolet väistyivät, vaikka Suomessa elettiin vuosikymmenen alussa lama-aikaa.[18] Vuodet 1992–1997 olivat Jokereille sen historian menestyksekkäimpiä, sillä seura voitti Suomen mestaruuden myös vuosina 1994, 1996 ja 1997 sekä SM-hopeaa vuonna 1995.[19] Niiden lisäksi Jokerit voitti Euroopan Cupin vuosina 1995 ja 1996.[20][21]

Muutto Hartwall-areenaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerit ja Kärpät vastakkain kevään 2009 puolivälierissä Hartwall-areenalla.

Kaudeksi 1997–1998 Jokerit siirtyi pelaamaan kotiottelunsa Helsingin jäähallista uuteen Hartwall-areenaan. Nimellisesti vahva joukkue ja hulppeat olosuhteet eivät kuitenkaan osoittautuneet takeeksi menestykselle. Keväällä 1998 Jokerit saavutti pronssia, mutta vuonna 1999 seuran viisi kautta kestänyt mitaliputki katkesi, kun joukkue hävisi puolivälierissä SaiPalle.[22][23] Vuonna 2000 Jokerit ylsi hopealle, mutta vuonna 2001 runkosarjan voittanut joukkue putosi jälleen jo puolivälierissä.[24] Keväällä 2002 Jokerit voitti kuudennen ja viimeisen Suomen mestaruutensa.[25]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolisko oli Jokereille kaksijakoista aikaa. Vuosina 2005 ja 2007 joukkue saavutti hopeaa, mutta toisena ääripäänä Jokerit sijoittui vuonna 2006 vasta sijalle 11, pudotuspelien ulkopuolelle.[24][26] Jokerit käytti paljon rahaa pelaajahankintoihin, mutta menestys oli satsauksiin nähden vaatimatonta. Talouslehtien mukaan myös seuran talous oli 2010-luvulle tultaessa huonossa kunnossa.[27]

Jokerien 2010-luvun paras saavutus SM-liigassa oli pronssi keväältä 2012.[28] Lisäksi vuoden 2011 European Trophy -turnauksessa joukkue saavutti hopeaa.[29] Kaudella 2012–2013 Jokerit voitti runkosarjan, mutta hävisi puolivälierissä Rauman Lukolle.[30]

KHL-aikakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2013 Harry Harkimon ilmoitettiin myyvän Hartwall-areenan suomalais-venäläisille liikemiehille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille, joilla on myös optio ostaa osa Jokereista.[31] Samalla tiedotettiin, että Jokerit siirtyy KHL-liigaan kaudelle 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena seurana.[32] Jokerien toistaiseksi viimeiseksi SM-liigakaudeksi jäi siten 2013–2014, joka päättyi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle.[33]

Identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien juuret ovat Helsingin Töölössä, sillä seura polveutuu urheiluseura Töölön Vesasta.[34] Jokereilla on kuitenkin perinteisesti ollut itähelsinkiläinen leima. Mika Wickströmin HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta -kirjassa todetaan, ettei Jokereista tullut HIFK:n ja HJK:n tapaan kantakaupungin organisaatiota, vaan itähelsinkiläinen, ja ennen kaikkea lähiöön muuttaneiden oma seura. Tähän vaikutti Jokerien organisoima juniorisarja, Kanada-sarja, jota pelattiin pitkälti Helsingin itäisissä kaupunginosissa. Maalta Helsinkiin muuttaneista monet eivät tunteneet toisiaan elementtilähiöissä, mutta Kanada-sarjan myötä heidän oli mahdollista tutustua toisiinsa poikiensa harrastuksen kautta ja siten sulautua osaksi helsinkiläistä väestöä.[35] Näistä 1970-luvulla muualta Suomesta Itä-Helsinkiin muuttaneista suuri osa oli työväenluokkataustaisia, ja Jokerien ja naapuriseura HIFK:n välistä kaksintaistoa käytiin tuolloin kolmella akselilla: itä–länsi, työväenluokka–porvaristo, suomenkielisyys–suomenruotsalaisuus.[34] Viimeiseen viitaten Jokerit kehitti itselleen 1980-luvun alussa sloganin Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue.[36] Toiminnan alkuvuosina HIFK puolestaan piti Jokereita ”Helsingin KOO-VEEna”, millä viitattiin sen suosioon työväen ja vasemmistolaisten keskuudessa.[37] Esimerkiksi Jokerien kannattajaksi tunnustautunut Vasemmistoliiton puheenjohtaja, entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, että hänen kannatuksensa perustuu työläisjoukkue Töölön Vesan kannatukseen työläistaustan takia. KHL-Jokereihin hänen kannatuksensa ei yllä.[38][39]

Kun Hjallis Harkimo otti komennon seurajohdossa vuonna 1991, joukkueen uuden identiteetin ytimeksi muuttui Pohjois-Amerikka. Jokereilla oli edelleen Kontulan, Myllypuron ja Vuosaaren suunnalla tuhansia sitoutuneita kannattajia, mutta heidän rooliaan ei Harkimon markkinointisuunnitelmassa korostettu. Jokerit halusi samaistua nyt idän sijasta länteen, Pohjois-Amerikkaan, mistä olivat peräisin myös Harkimon liikeideat.[40] Kun Jokerit muutti Hartwall-areenalle, lakkasi se olemasta leimallisesti itähelsinkiläinen ja varsinkin ”Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue”. Jokerit ei ollut enää pelkkä jääkiekkoseura, vaan siitä oli tullut monitoimihallin pyörittäjä ja monitahoinen urheilu- ja viihdeteollisuusyhtymä, jonka liiketoimet ylsivät ulkomaille saakka.[41]

Pelityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien pelillisenä tavaramerkkinä on pidetty taitokiekkoa.[42] Päävalmentaja Matti Lampainen toi sen Jokereihin 1970-luvun alussa, ja seura piti siitä vuosien saatossa tiukasti kiinni. Lampaista eivät kiehtoneet kankeat ja isokokoiset fyysiset pelaajat, vaan he saivat olla kuinka pieniä tahansa, kunhan omasivat riittävästi taitoa. Tästä esimerkkinä Jokerien kuuluisa ”nallipyssyketju”: Timo Turunen (164 senttiä), Pentti Hiiros (172 senttiä) ja Timo Kyntölä (171 senttiä).[43] Joukkue luisteli paljon, syötteli tarkasti ja nopeasti, ja pelasi hiottuja kuvioita. Helsinkiläisyleisölle tarjottiin HIFK:n fyysisen pelityylin rinnalle selkeä vaihtoehto.[44]

Lampaisen seuraaja Rauli Virtanen yritti myöhemmin 1970-luvulla muuttaa Jokereita fyysiseksi joukkueeksi. Tämä kuitenkin epäonnistui, kuten kävi myös Matti Väisäsen kohdalla vuosikymmenen lopulla. Virtasen olisi pitänyt vaihtaa kaikki pelaajat, eikä Väisäsenkään joukkueesta löytynyt tarpeeksi fyysistä miehistöä. Jokereilla ei ollut halua muuttaa hyväksi havaittua järjestelmää.[43] Tämän on kuitenkin sanottu aiheuttaneen sen, että vasta 1990-luvulla Jokerit ei enää hävinnyt voimassa ja taklauspelissä millekään SM-liigajoukkueelle.[8] Seppo Aalto kertoi vuonna 1992 ilmestyneessä Jokerit liukkaalla jäällä -kirjassaan, että ”Jokerit on tunnettu taitopelijoukkue, joka ei turhaan tappele ja jäähyile”.[45]

Kotihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerit pelaa kotiottelunsa Hartwall Arenalla.

Jokerien kotihallina seuran perustamisvuodesta 1967 aina vuoteen 1997 asti toimi Helsingin jäähalli, joka sijaitsee Nordenskiöldinkadulla, Taka-Töölössä.[46]

Vuonna 1997 Helsingin Jokerit siirtyi nykyiseen kotihalliinsa, Hartwall-areenaan, joka sijaitsee Keski-Pasilassa.[46] Areenan kapasiteetti on vuonna 2006 tehdyn remontin jälkeen 13 349 katsojaa.[47] Jokerien ensimmäistä KHL-kautta varten Hartwall Areenan nimi muutettiin Hartwall Arenaksi siten, että Areena-sanasta poistettiin toinen e-kirjain. Myös hallin äänentoistojärjestelmää uudistettiin ja sinne lisättiin arenaa kiertävät led-paneelit.[48]

Organisaatio ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakeyhtiömuotoisena Jokerit on toiminut vuodesta 1988, jolloin Jokeri-Hockey Oy osti seuran Jokeriklubin Tuki ry:ltä. Oston taustalla olivat talousvaikeudet ja seuran putoaminen SM-liigasta I-divisioonaan. Jokereista tuli samalla Suomen ensimmäinen osakeyhtiömuotoinen jääkiekkoseura.[49][50]

Nykyisin Helsingin Jokerien taustaorganisaatio on Jokerit Hockey Club Oy, joka perustettiin keväällä 2013.[51] Lokakuusta 2013 lähtien Jokerit Hockey Club Oy:n osakkeista 49% on kuulunut Arena Events Oy:lle, joka omistaa myös seuran kotiareenan. Yhtiön pääomistaja ja puheenjohtaja on liikemies Harry Harkimo.[52][53] Arena Events Oy on venäläisomisteinen viihdealan yritys, joka järjestää musiikki- ja viihdetapahtumia. Arena Events Oy osti Jokerien kotiareenan kesäkuussa 2013 ja kaupan yhteydessä Arena Eventsille myönnettiin osto-optio Jokerit Hockey Club Oy:n osakkeisiin. Etuosto-oikeutensa Arena Events käytti saman vuoden lokakuussa.[54][1][55] Ennen nykymuotoista omistussuhdetta Jokerien ja sen kotiareenan omistus oli Helsinki-Halli Oy:llä, vuosina 2011–2013.[56]

Viime vuosina Jokerit-konsernin tulos on ollut tappiollinen. Ennen Jokerien sulauttamista Helsinki-Halli Oy:ön, oli Helsinki-Hallin tulos voitollinen. Tappiota on tehnyt jääkiekkoseura, joka on tenhyt tappiota vuodesta 2000 lähtien yhteensä yli kymmenen miljoonaa euroa.[56][57][51][58]

KHL-liigaan siirryttyään Jokerit solmi historiansa suurimman sopimuksen vedonlyöntiyhtiö NordicBetin kanssa. NordicBetin mainokset näkyvät vain seuran vieraspelipaidoissa, sillä Suomen valtio on taannut rahapelimonopolin Veikkaukselle, Fintotolle ja RAY:lle. NordicBetillä ei ole Suomessa toimilupaa ja Jokereilta vaaditaan selvitystä sponsorisopimuksesta, jonka laillisuudesta kiistellään.[59][60][61]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien alkuperäisen ja nykyisin käytössä olevan logon sunnitteli Ateneumista valmistunut ja Yleisradion kuvittamossa työskennellyt Jorma Hinkka. Jokerien perustamiseen vahvasti osallistunut Töölön Vesa -aktiivi Raimo Kähkönen oli saanut hänestä suosituksen Yleisradiossa työskenneeltä puolisoltaan. Kähkönen antoi Hinkalle nipun erilaisia jokerikortteja, joiden pohjalta hänen piti tehdä oma versionsa. Palkkioksi Hinkka sai vapaalippuja Jokerien kotiotteluihin. Ne jäivät kuitenkin käyttämättä, sillä Hinkka ei ollut kiinnostunut jääkiekosta.[62]

Vuonna 1983 otettiin käyttöön uusi logo, jossa Jokerien perinteinen tunnus oli koristeltu kanadalaistyyppisin vauhtiviivoin. Tapani Korpelan johtama seura pyrki tekemään sillä eron entiseen Aimo Mäkisen Jokereihin. Myös nimenvaihtoa suunniteltiin.[63] Logo oli käytössä vuoteen 1988, jolloin palattiin alkuperäiseen tunnukseen.[64]

Vuonna 1997 The Hockey News valitsi Jokerien logon maailman parhaaksi seuratunnukseksi.[65]

Peliasut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien pelipaidat ovat olleet pääasiassa sinisiä, valkoisia tai punaisia. 1990-luvulla joukkue käytti vihreän, liilan ja valkoisen värin yhdistelmää sekä hopeisia kypäriä.[66]

Lokakuussa 2012 Jokerit pelasi 45-vuotisjuhlaottelussaan Ilvestä vastaan punakeltaisessa pelipaidassa. Inspiraation siihen antoivat fanit, jotka olivat tuoneet punakeltaisuutta esille kaikessa toiminnassaan. Seuran kuvaajan Matti Korven suunnittelemaa paitaa käytettiin alun perin vain tässä ottelussa.[66] Lukuisten kannattajien pyyntöjen ja saadun palautteen myötä Jokerit otti punakeltaisen asun kolmospeliasuksi kaudelle 2013–2014. Joukkue käytti sitä lauantain ja sunnuntain kotiotteluissaan.[67] Lisäksi sitä käytettiin vierasottelussa TPS:ää vastaan kauden suurimman fanimatkan kunniaksi.[68]

Vuoden 2014 Talviklassikossa Jokerit kunnioitti edeltäjäänsä Töölön Vesaa pelaamalla sen peliasua muistuttavissa vihreissä paidoissa. Etumuksessa olevan Jokeri-logon lisäksi molempiin olkapäihin oli lisätty Vesan logot. Jokerit esiintyi aikoinaan historiansa ensimmäisessä ottelussa juurikin Vesan vanhoissa pelipaidoissa, sillä uudet asut eivät olleet vielä valmistuneet.[69]

Maaliskuussa 2014 Jokerit järjesti Facebookissa äänestyksen, jossa fanit saivat valita tulevan kauden kolmosasun punakeltaisen ja Talviklassikossa käytetyn vihreän väliltä. Voittajaksi selviytyi punakeltainen äänin 1 709 – 744.[68]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiotteluissa jokaisen Jokerien tekemän maalin jälkeen soitetaan pätkä The Rocky Orchestran esittämää kappaletta ”Gonna Fly Now”, joka oli käytössä ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa. Sittemmin maalilauluna on toisinaan ollut saman kappaleen vaihtoehtoisia versioita, mutta nykyisin käytössä on jälleen The Rocky Orchestran esitys. Lisäksi kaudella 2003–2004 Jokerien maalilauluna toimi muutaman ensimmäisen pelin ajan Rob Zombien kappale ”Never Gonna Stop”, mutta fanien protestoinnin vuoksi tilalle palautettiin ”Gonna Fly Now”.[70][71]

Eräs seuran tunnuskappaleista on Problems?-yhtyeen esittämä ”Katupoikien laulu”, joka 1980-luvun lopussa soitettiin ennen erien alkua.[70] Eräänlaisen tunnuskappaleen asemaan on noussut myös R.L. Burnsiden ”It’s Bad You Know”, jota on soitettu erien alussa 2000-luvun alusta saakka.[71]

Virallisiin kannustuslauluihin lukeutuu Freud Marx Engels & Jungin vuonna 1991 levyttämä kappale ”Jokerit!”.[71]

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien 1970-luvulla Itä-Helsingissä tekemä työ tuotti tuloksia myös yleisön muodossa. Jokerien pelejä kävi tuolloin kuitenkin katsomassa ihmisiä ympäri Helsinkiä. He olivat sekä Helsinkiin muuttaneita että kaupungissa pitkään asuneita, sillä seura oli perinyt Töölön Vesan kannattajakunnan. Kannattajat pystyivät myös samaistumaan joukkueeseen, sillä muutaman helsinkiläispelaajan ympärille ostettu pelaajakaarti oli kuin peilikuva Jokerien yleisöstä. Seuran lyhyt ikä ja puuttuvat perinteet eivät häirinneet, sillä kaupunkiin muuttaneilla oli Helsingissä yhtä vähän perinteitä kuin Jokereillakin. Kaupunkiin haluttiin sopeutua ja luoda oma perinne helsinkiläiselle perustalle. Naapuriseura HIFK:n ruotsinkielinen kulttuuri koettiin erityisesti Helsinkiin muuttaneiden Jokeri-kannattajien keskuudessa ylpeäksi, ylenkatsovaksi ja hieman yläluokkaiseksi. Se ei sopinut heidän ajatusmaailmaansa, sillä se ei poistanut heidän uudessa kaupungissa tuntemaansa sivullisuutta ja pienoista alemmuudentunnetta.[72] 1980-luvun alkupuolella Jokerien heikko menestys aiheutti sen, että Itä-Helsinkiä lukuun ottamatta joukkue menetti suosiotaan nuorten keskuudessa. Jatkuva tappiokierre ei houkutellut otteluihin.[73]

Seuran nykymuotoinen fanitoiminta sai alkunsa kaudella 1987–1988, jolloin Jokerit pelasi ensimmäistä kauttaan I-divisioonassa. Vaikeat ajat yhdistivät joukkueen kannattajia.[74] Lisäksi I-divisioonaan putoaminen aiheutti sen, että suurin osa Helsingin jäähallin paikoista oli numeroimattomia. Tällä tavoin nuoret kannattajat pääsivät muodostamaan ryppäitä, jotka tiivistyivät ja laajenivat. Fanitoiminta oli aluksi täysin omaehtoista. Kannattajat matkustivat ja kannustivat keskenään, ja julkaisivat omaa Mahtivärkki-nimistä lehteä. Jokerit Fan Club perustettiin Jokerien noustessa takaisin SM-liigaan. Helsingin jäähallin aikoina Jokerien fanikatsomo sijaitsi katsomossa A3.[75]

1990-luvun alussa Jokerien kannattajien koostumuksessa alkoi tapahtua muutoksia. Seura nautti edelleen suurinta suosiotaan Itä-Helsingissä, mutta vanhat rajat alkoivat murentua. Jokereista alkoi tulla yleisesti koko pääkaupunkiseudun joukkue ja ihmisiä saapui otteluihin tasaisesti ympäri Uusimaata. Jokerien kannatus levisi ympäri Suomea, mikä oli uutta, sillä maaseudulla helsinkiläisyydestä ja helsinkiläisistä joukkueista ei yleensä oltu pidetty. Myös naisten määrä katsomossa lisääntyi. Lisäksi vanha kieliraja HIFK:n kanssa alkoi murentua, sillä Jokerien kannattajiin kuului entistä enemmän ruotsinkielisiä henkilöitä. Tätä kaikkea alettiin kutsua Jokeri-ilmiöksi, joka oli pohjimmiltaan nuorisoliikettä, mutta hurmos iski uudelleen myös iäkkäämpiin kannattajiin, joiden innokkuus oli hieman vähentynyt vaikeina 1980-luvun vuosina.[76]

Nykyisin Jokerien suurin faniorganisaatio on nimeltään Eteläpääty ry. Old Chiefs on puolestaan seuran iäkkäämmille kannattajille tarkoitettu yhdistys. Lisäksi vuosina 2004–2010 oli toiminnassa Ultras Jokerit -niminen kannattajaryhmä, joka sai toisinaan osakseen negatiivista julkisuutta.[77][78]

Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuu 115 000 Jokerit-henkistä kuluttajaa. Kesäkuussa 2013 Jokereilla oli runsaat 60 000 Facebook-tykkääjää, yli 7 000 Twitter-seuraajaa ja lähes 3 000 YouTube-kanavan tilaajaa.[79] SM-liigakaudella 2013–2014 Jokerien kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 9 252 katsojaa, kun liigan keskiarvo oli 4 974. Jokerien keskiarvo oli samalla yhdeksänneksi suurin Euroopassa KHL-joukkueet mukaan lukien.[80]

Stereotyyppisen käsityksen mukaan Jokerien kannattajat asuvat Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Vaikka vanhat rajalinjat pitävät edelleen jossain määrin paikkansa, on Helsingin jääkiekkojoukkueiden keskinäinen kannatus pääkaupunkiseudulla nykyisin melko tasaista. Myyttiä rikkoi esimerkiksi Helsingin Sanomien tutkimus helmikuussa 2013. Sen mukaan Helsingin kantakaupungissa Jokerien kausikorttiosuus oli vain parikymmentä kappaletta HIFK:ta alhaisempi, kun taas Itä-Helsingissä IFK:n kannattajia oli lähes puolet. Mika Wickströmin mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttunut, ja kansankerrostumat sekoittuneet voimakkaasti toisiinsa.[34]

Vuonna 2012 Jokerien kannattajat perustivat Jokerit FC -nimisen jalkapallojoukkueen, joka on pelannut Suomen alasarjoissa.[81] Faneilla on myös oma salibandyjoukkue nimeltään Jokerit Salibandy, joka osallistuu Suomen Salibandyliiton sarjoihin.[82]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien kokoonpano
Kokoonpano Valmentajat
Maalivahdit
Hyökkääjät
Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Kokoonpano päivitetty 21.11.2014

Muokkaa kokoonpanoa


Kapteenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[83]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[84]

Jäädytetyt pelinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 5 Esa Tikkanen. Tikkasen numeron jäädytys on saanut rankkaa arvostelua siitä, että Tikkanen ei urallaan pelannut kuin vajaan kauden Jokereissa NHL-uransa päättymisen jälkeen, 1999–2000.[85] Lisäksi hän pelasi tuona kautena numerolla 5 ainoastaan jouluun asti, loppukauden ajan hän kantoi selässään numeroa 10.[86] Tikkanen toimi nuorempana seuran ”maskottina” laukomalla kiekkoja maaliin kotiottelujen erätauoilla.[87] Vaikka Tikkanen pelasi juniorina Jokereissa,[86] edusti hän junioreissa myös HIFK:ta, minkä lisäksi hän pelasi samassa seurassa neljä kautta SM-liigaa.[85] Tikkanen oli HIFK:n riveissä voittamassa Suomen mestaruuden kaudella 1982–83, jolloin Jokerit hävisi finaalisarjan otteluvoitoin 2–3.[88]
Esa Tikkasen paidan jäädyttämisen taustoista kerrotaan vuonna 2012 ilmestyneessä 45 Jokeria pakan päältä -teoksessa. Kirjassa Tikkanen kertoo, kuinka hän oli ollut lapsettomalle Aimo Mäkiselle kuin oma poika. Mäkinen oli aikoinaan toivonut, että Tikkasen maskottipaita numero 5 tulee nostaa Helsingin jäähallin kattoon. Syyskuussa 2001 Harry Harkimo ja Matti Virmanen toteuttivat toiveen osittain.[86]
  • 15 Henry Leppä siirtyi Jokereihin kaudeksi 1969–1970, ja vietti seurassa kaikkiaan yksitoista vuotta. Leppä on Jokerien kaikkien aikojen kolmanneksi paras pistemies sekä kolmanneksi tehokkain maalintekijä. Uransa lopussa, kausina 1979–1981, Leppä toimi myös Jokerien kapteenina. Lepän pelinumero jäädytettiin ottelussa Pelicansia vastaan 5. maaliskuuta 2014.[89]
  • 17 Jari Kurri. Numero jäädytettiin Jokerien 40-vuotisjuhlaottelussa Lukkoa vastaan 27. lokakuuta 2007. Kurri ei tosin koskaan pelannut Jokereissa numerolla 17, vaan numeroilla 11 ja 71.[90] Kurri liittyi 9-vuotiaana Jokerien Kanada-sarjan Vuosaaren Toronto Maple Leafsiin, ja voitti 1970-luvulla Jokereissa D- ja C-nuorten Suomen mestaruuden. Edustusjoukkueessa hän kiekkoili vuosina 1977–1980 sekä 1994–1995.[91]
  • 17 Timo Turunen oli Jokerien alkuvuosina seuran kasvot ja taitokiekon ilmentymä. Hän edusti Suomen pääsarjatasolla vain Jokereita. Pelaamassaan 263 ottelussa hän teki 317 tehopistettä, ja oli joukkueen kapteeni vuodet 1971–1976 sekä osan kaudesta 1977–1978. Turusen pelinumero jäädytettiin samanaikaisesti Henry Lepän numeron kanssa 5. maaliskuuta 2014.[89]
  • 23 Petri Varis on Jokerien kaikkien aikojen pistepörssin kärkinimi tehopistein 200+220=420. Varis pelasi Jokereissa 12 kaudella ja voitti kolme Suomen mestaruutta. Jokerien kapteenina Varis toimi kausina 2005–2009.[92]
  • 24 Waltteri Immonen toimi Jokerien kapteenina lähes koko 1990-luvun.[93] Hän pelasi joukkueessa kaikkiaan 452 SM-liigan runkosarjaottelua.[94]
  • 91 Otakar Janecký on kaikkien aikojen eniten pisteitä tehnyt ulkomaalainen SM-liigan historiassa[95] ja Jokerien historian toiseksi tehokkain pelaaja heti Petri Variksen jälkeen.[96] Janecký pelasi kaikkiaan kahdeksan kautta Jokereissa ja voitti tuona aikana neljä Suomen mestaruutta.[97]

Toistaiseksi jäädyttämättömät, mutta käytöstä poistetut pelinumerot

  • 8 Teemu Selänne Teemu Selänne pelasi Jokereissa pääsarjatasolla vuosina 1987–1992 ja vuoden 1995 NHL-työsulun aikana. Selänteellä oli myös sopimus Jokereissa kauden 2004–05 työsulun aikana, mutta hän ei pelannut tuolloin otteluakaan. Selännettä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista Jokeri-kasvateista ja hänen Jokereissa käyttämäänsä pelinumeroa 8 ei ole käyttänyt yksikään muu pelaaja Selänteen lähdettyä NHL:ään vuonna 1992.[98][99]
  • 11 Tomek Valtonen Puolassa syntynyt Valtonen pelasi debyttikauttaan (1997–98, Tampereen Ilves) lukuun ottamatta kaikki SM-liiga pelikautensa helsinkiläisseurassa. Kahdeksan Jokeri-kautensa aikana Valtonen nousi Jokerien fanikatsomon yhdeksi suosikkipelaajaksi. Jokereista lähdettyään Valtosen käyttämä pelinumero varattiin Valtoselle itselleen. Tomek Valtonen jotui lopettamaan peliuransa ennen kauden 2009–2010 alkua, terveydellisistä syistä johtuen. Tunnetuin numerolla 11 pelannut Jokeri-kiekkoilija on kuitenkin ollut Jari Kurri.[98][100][101]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarne Honkavaara -palkinto – runkosarjan paras maalintekijä[102]

Jari Kurri -palkinto – pudotuspelien paras pelaaja[103]

Jarmo Wasama -palkinto – paras tulokas[104]

Kalevi Numminen -palkinto – paras valmentaja[105]

Lasse Oksanen -palkinto – runkosarjan paras pelaaja[106]

Matti Keinonen -palkinto – tehopelaaja[107]

Pekka Rautakallio -palkinto – paras puolustaja[108]

Raimo Kilpiö -palkinto – herrasmiespelaaja[109]

Urpo Ylönen -palkinto – paras maalivahti[110]

Veli-Pekka Ketola -palkinto – pistepörssin voittaja[111]

Kultainen kypärä – pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maratontaulukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Pisteet
SM-sarja/SM-liiga[112] 5. 43 1 973 956 276 741 6 926 6 105 2 519
I-divisioona/Mestis[113] 35. 2 88 50 10 28 471 355 110

Jokerien kausittainen sarjamenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien menestys muissa kilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajatilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selitteet: PP=pelipaikka, K=kaudet, O=ottelut, M=maalit, S=syötöt, P=pisteet, RM=rangaistusminuutit

Juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerien organisoiman Kanada-sarjan joukkueita. Lähinnä Itä-Helsingin kaupunginosiin keskittynyt juniorisarja käynnistyi vuonna 1969.

Jokerien nuorisokiekkoilu sai alkunsa, kun tamperelainen kirjapainoalan yrittäjä Kalervo Lindgren muutti 1960-luvun lopulla Itä-Helsinkiin, ja alkoi ihmetellä järkevän tekemisen puutetta helsinkiläispoikien keskuudessa. Tamperelaisen silmin kaupungin juniorikiekkoilu oli täysin lamassa. Helsinkiläisseurat huolehtivat vain edustusjoukkueista, kun Tampereella sosiaalikiekkoa pelasi vuosittain 1 200 – 1 500 poikaa. Niinpä alkoi kehittyä ajatuksia tamperelaismallisen kaupunkisarjan perustamisesta myös pääkaupunkiin. Tämän pohjalta syntyi Kanada-sarja. HJK ei ensimmäisenä idealle syttynyt, mutta Jokerien Aimo Mäkisellä oli valmiina myönteinen vastaus. Hänen unelmana oli täysin omista kasvateista koostuva Jokerien edustusjoukkue. Timo Haapaniemestä tehtiin junioripäällikkö, jonka tehtäväksi tulivat käytännön järjestelyt.[170]

Ensimmäinen kokoontumistilaisuus järjestettiin Myllypuron koululla Itä-Helsingissä, ja paikalle saapui lähes viisisataa jääkiekkoilijan alkua.[170] Kanada-sarja käynnistyi talvella 1969,[171][172] jolloin siihen osallistui viisisataa pelaajaa kuudesta Helsingin kaupunginosasta sekä Espoon Tapiolasta, jossa seuraavana vuonna aloitettiin itsenäisenä Jäähongan junioritoiminta. Kanada-sarja kasvoi seuraavina vuosina. Kaudella 1971–1972 pelaajia oli lähes tuhat 32 joukkueessa, ja parissa vuodessa kortistoon oli tullut 1 500 juniorin nimet. Parhaimpana vuotena sarjaan osallistui 42 joukkuetta neljässä ikäluokassa. Heistä kaikkiaan kymmenen pelasi myös Jokerien edustusjoukkueessa.[170]

Kanada-sarjaa pelattiin kaikkiaan kahdeksan vuotta. Joukkueiden nimet tulivat suoraan NHL:stä: Myllypuron Detroit Red Wings, Vuosaaren Toronto Maple Leafs, Kulosaaren Minnesota North Stars, Puotilan Montreal Canadiens, Jakomäen New York Rangers, Kontulan Ottawa Silver Seven, Herttoniemen Chicago Black Hawks sekä Lauttasaaren Boston Bruins, joka tuli sarjan ainoana joukkueena Kulosaaren sillan länsipuolelta. Joukkueissa pelasi lukuisia tulevia huippupelaajia Jari Kurrista lähtien. Laaja kasvatustyö tuotti tulosta, ja Jokerit alkoi menestyä juniorisarjoissa.[170][173] Jokerit voitti Suomen mestaruuden D-junioreissa ensimmäisen kerran vuonna 1973 sekä E-, C- ja B-pojissa vuosina 1975–1976.[174] Ensimmäiset edustusjoukkueeseen yltäneet omat kasvatit olivat Jari Kurri ja Timo Blomqvist kaudella 1977–1978.[175]

Keväällä 1972 Jokerit suunnitteli fuusioituvansa HJK:n ja Karhu-Kissojen kanssa. Suunnitelma kariutui Jokerien Aimo Mäkiseen, joka Kanada-sarjan päätöstilaisuudessa liikuttui paikalla olleesta yli 600 juniorin joukosta. Mäkinen totesi puheessaan, että jos joku fuusio halutaan tehdä, uuden seuran nimi olisi Jokerit. Seuran yli 80 juniorihuoltajaa olivat alusta alkaen olleet yhdistymistä vastaan. Fuusio olisi merkinnyt juniorityön luhistumista, sillä HJK:n ja Karhu-Kissojen johtomiehille merkitsi vain edustuskiekkoilu. Huoltajat, vanhemmat ja pojat olivat kolmessa vuodessa oppineet pitämään Jokereita omana joukkueenaan, jonka eteen oli tehty työtä vuorotta ilman palkkaa. Jokerit oli heille jotain muuta kuin jääkiekkoseura: Itä-Helsingin ylpeys ja itsetunto.[176]

Nykyisin Jokerien junioritoiminnasta vastaa lapsi- ja nuorisojääkiekkoseura Helsingin Jokerit r.y. Joukkueita on G1-junioreista lähtien, ja nuorimmat niistä kootaan pelaajien ollessa noin 6-vuotiaita. Alle kouluikäisille järjestetään ohjelmaa luistelukoulussa. Seura tarjoaa toimintaan mukaan tulleille lapsille mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen. Lapsi opetetaan lajin perustaitoihin, terveisiin elämäntapoihin, toiset huomioivaan ryhmätoimintaan sekä tarjotaan mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun osana urheilujoukkuetta. Lopullisena tavoitteena on myös tuottaa uusia pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Seura kuitenkin muistuttaa, että valtaosalle lapsista jääkiekko on vain hyvä harrastus.[177]

»Uusia Jari Kurreja ja Teemu Selänteitä ei synny joka vuosi, mutta heidän tavoin me kaikki voimme kantaa ylpeänä Jokeri-paitaa kaukalossa ja sen ulkopuolella. Se on sitä hyvää, rehtiä ja positiivista Jokeri-henkeä jonka eteen seuramme tekee junorityötä monin eri tavoin ja pyrkii uudistumaan ja uudistamaan suomalaista juniorijääkiekkoa.»
(Helsingin Jokerit r.y.[177])

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestaruus (4): 1988, 1996, 1999, 2000
  • SM-hopeaa (5): 1972, 1980, 1998, 2003, 2012

B-juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestaruus (7): 1976, 1999, 2002, 2008, 2012, 2013, 2014
  • SM-hopeaa (5): 1974, 1987, 1996, 2001, 2003
  • SM-pronssia (8): 1977, 1979, 1985, 1986, 1998, 2004, 2005, 2006

C-juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestaruus (8): 1976, 1977, 1978, 1997, 2000, 2006, 2009, 2010
  • SM-hopeaa: (5): 1990, 1993, 1995, 1998, 2008
  • SM-pronssia (4): 1979, 1986, 2005, 2007

[178][179][180][181]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokerit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aalto, Seppo: Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta jokeri-kiekkoa. Jyväskylä: Team-Erica, 1992. ISBN 952-9743-01-7.
  • Hannula, Matti: 45 Jokeria pakan päältä. Helsinki: Print Line Helsinki, 2012. ISBN 978-952-93-1225-2.
  • Kostiainen, Pasi: Jokerit – Suomalaisen jääkiekkoilun tuhkimotarina. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22191-0.
  • Mennander, Ari: Hjallis – Hartwall Areena. Helsingissä: Otava, 1997. ISBN 951-1-14874-5.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Jyväskylä: Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Liigatähdet. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6684-X.
  • Wickstöm, Mika: HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6869-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jokerit siirtyy KHL:aan, halli uuteen omistukseen 28.06.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 28.06.2013.
  2. a b Mennander & Mennander 2003, s. 172-174.
  3. Hannula 2012, s. 12.
  4. Aalto 1992, s. 26.
  5. Historiaa jokerit.com. Viitattu 12.5.2010.
  6. Aalto 1992, s.32
  7. Kostiainen: s. 12–13.
  8. a b Kostiainen: s. 13
  9. a b c Kostiainen: s. 14
  10. Aalto 1992, s. 157
  11. Aalto 1992, s. 187–189
  12. Kostiainen: s. 15
  13. Mennander 1997, s. 35-39.
  14. Hannula: s. 21
  15. Harry Harkimo: "Juhlakaudella juhlatunnelma!". Elämyksiä, 2007, nro ?, s. 3.
  16. Wickström 2012: s. 117.
  17. Mennander & Mennander 2004: s. 242.
  18. Wickström 2012: s. 119
  19. Hannula: s. 21–22
  20. STT: Jokerit Euroopan mestari. Pohjolan Sanomat, 31.12.1994. Kemi:
  21. Mennander & Mennander 2004, s.264–265.
  22. Mennander & Mennander 2004, s.281.
  23. Hannula 2012: s. 22
  24. a b Hannula 2012: s. 23
  25. Mennander & Mennander 2004, s. 310-311.
  26. Hannula: s. 24
  27. Wickström: s. 163
  28. Hannula 2012: s. 25
  29. IL-STT: Jokerit hävisi European Trophy -finaalin 18.12.2011. Iltalehti. Viitattu 24.8.2013.
  30. Kausi päättyi puolivälieriin 28.3.2013. Jokerit.com. Viitattu 26.6.2013.
  31. Harkimo KHL-Jokereista: "Meidän budjetti pitää kolminkertaistaa" 28.6.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.7.2013.
  32. Jokerit siirtyy KHL:aan, halli uuteen omistukseen 28.06.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 28.06.2013.
  33. Kaudelle tyly päätös 16.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 28.3.2014.
  34. a b c Munukka, Jouni: Asuvatko HIFK:n kannattajat lännessä ja Jokerien idässä? Helsingin Sanomat. 23.2.2013. Viitattu 23.8.2013.
  35. Wickström 2012, s.49
  36. Wickström 2012: s. 94
  37. Wickström 2012: s. 85
  38. Arhinmäen kolumni: Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä Ilta-Sanomat. 26.3.201. Viitattu 15.4.2014.
  39. Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä (Paavo Arhinmäen blogi) ((tarkemmin kuin IS:ssa)) 13.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  40. Wickström 2012: s. 158–159
  41. Wickström 2012: s. 124
  42. Wickström 2012, s.131
  43. a b Wickström 2012, s.46–47
  44. Aalto 1992, s. 71.
  45. Aalto 1992, s. 29.
  46. a b Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 24.6.2013.
  47. Areenafaktaa Hartwall-areena. Viitattu 11.5.2010.
  48. Helsinki Areena uudistuu 14.8.2014. yle.fi. Viitattu 30.9.2014.
  49. Tiedotustilaisuus 28.6.2013. yle.fi. Viitattu 2.10.2014.
  50. Historia jokerit.com. Viitattu 2.10.2014.
  51. a b Harkimo myi lähes puolet Jokereista 960 eurolla 15.3.2014. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  52. Jokerit HC Oy kauppalehti.fi. Viitattu 2.10.2014.
  53. Jokerit jättää SM-liigan kuluvan kauden jälkeen 30.10.2014. Helsingin Uutiset. Viitattu 2.10.2014.
  54. Rotenberg: ”Olemme ostaneet 49 prosenttia Jokereista” 30.10.2013. suomikiekko.com. Viitattu 2.10.2014.
  55. Our Company arenaevents.fi. Viitattu 2.10.2014. (englanniksi)
  56. a b Hartwall-areena ei ole ollut kultasuoni 28.6.2013. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  57. Jokerit ja Hartwall Areena raskaasti tappiollisia 28.6.2013. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  58. Jokerien talous pahasti pakkaselle 16.10.2010. mtv.fi. Viitattu 2.10.2014.
  59. Jokerien talous pahasti pakkaselle 18.7.2014. mtv.fi. Viitattu 2.10.2014.
  60. Tulossa todellinen jättipotti? 5.6.2014. uusisuomi.fi. Viitattu 2.10.2014.
  61. Poliisihallitus vaatii Jokereilta selvityksen uudesta sponsorisopimuksesta 5.6.2014. iltasanomat.fi. Viitattu 2.10.2014.
  62. Wickström: s. 41–42
  63. Aalto 1992, s. 182
  64. Aalto 1992, s. 210
  65. Wickström: s. 42
  66. a b Synttäripelin pelipaidat julki! 25.10.2012. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  67. Viikonlopun pelit punakeltaisilla paidoilla! 15.9.2013. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  68. a b Punakeltaiset kolmosasu 2014-15 31.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  69. Talviklassikon paidat Töölön Vesan kunniaksi 27.11.2013. Jokerit.com. Viitattu 27.11.2013.
  70. a b Suomen hallimusat - Jokerit Suomen hallimusat. Viitattu 27.11.2013.
  71. a b c Jäähallimusiikit: Jokerit Jäähallimusiikit. Viitattu 27.11.2013.
  72. Aalto 1992, s. 127–128
  73. Aalto 1992, s. 167
  74. Hannula 2012, s. 19
  75. Kostiainen: s. 38–39
  76. Aalto 1992, s. 219–220
  77. Ultras Jokerit lopettaa 29.10.2010. Sportti.com. Viitattu 3.3.2014.
  78. Old Chiefs ry Helsinki Old Chiefs.com. Viitattu 26.3.2014.
  79. Fanimarkinoinnin kärkijoukkue 14.6.2013. Fonecta.fi. Viitattu 3.3.2014.
  80. SM-liiga vasta viides Euroopassa 19.3.2014. Ilta-Sanomat.fi. Viitattu 20.3.2014.
  81. Jokerit FC - Seura Jokeritfc.com. Viitattu 3.3.2014.
  82. Jokerit Salibandy - Rohkeaa salibandya Stadista! Jokeritsalibandy.fi. Viitattu 3.3.2014.
  83. Kapteenit Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  84. Valmentajat Jokerit.com. Viitattu 1.4.2014.
  85. a b Player Profile - Esa Tikkanen Eurohockey.net. Viitattu 3.1.2008.
  86. a b c Hannula 2012, s.112
  87. Kontulan Tiki kotikentällä YLEn elävä arkisto. Viitattu 23.8.2013.
  88. 5. mestaruus 1982-1983 HIFK.fi. Viitattu 3. 1.2008.
  89. a b Lepän ja Turusen paidat Arenan kattoon 18.2.2014. Jokerit.com. Viitattu 3.3.2014.
  90. Kurrin paita kattoon Jokerien 40-vuotisjuhlassa 26.10.2007. HS.fi. Viitattu 23.8.2013.
  91. Hannula 2012, s.78
  92. http://www.jokerit.com/uutiset/?nid=2540
  93. Eliteprospects.com -Waltteri Immonen Eliteprospects.com. Viitattu 4.11.2013.
  94. Hannula 2012, s.119
  95. Tehokkain ulkomaalainen 4.4.2000. mtv3.fi. Viitattu 6.4.2014.
  96. Jokereiden toiseksi tehokkain pistemies jokerit.com. Viitattu 3.11.2006.
  97. Otakar Janecky jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  98. a b Virmanen: "Jos Teemu ei jatka uraansa, nostamme kasipaidan kattoon" 2007. marskicup.fi. Viitattu 3.12.2009.
  99. Teemu Selänne jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  100. Tomek Valtonen jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  101. Jari Kurri jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  102. Aarne Honkavaara -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  103. Jari Kurri -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  104. Jarmo Wasama -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  105. Kalevi Numminen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  106. Lasse Oksanen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  107. Matti Keinonen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  108. Pekka Rautakallio -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  109. Raimo Kilpiö -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  110. Urpo Ylönen -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  111. Veli-Pekka Ketola -palkinto - Liiga Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  112. Kaikki kaudet: Pisteet SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  113. Muutoksia maratontaulukossa Mestis.fi. Viitattu 23.3.2014.
  114. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af Aalto 1992, s. 277-323.
  115. Aalto 1992, s. 52
  116. Aalto 1992, s. 78
  117. Aalto 1992, s. 82
  118. Aalto 1992, s. 97
  119. Aalto 1992, s. 110
  120. Aalto 1992, s. 149
  121. Aalto 1992, s. 153
  122. a b Aalto 1992, s. 166
  123. Aalto 1992, s. 176
  124. Aalto 1992, s. 176
  125. Aalto 1992, s. 184
  126. Aalto 1992, s. 241
  127. Aalto 1992, s. 255
  128. Aalto 1992, s. 271
  129. a b c d e f g h i Suomen mestaruuskilpailut 2000–2008. Jääkiekko – SM-liigan kausiopas 2008–2009, 2008, nro 7, s. 129. Tampere: Egmont kustannus Oy Ab. 895060-08-07.
  130. Yleisömäärät runkosarjassa 00-01 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  131. Yleisömäärät playoffseissa 00-01 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  132. Yleisömäärät runkosarjassa 01-02 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  133. Yleisömäärät playoffseissa 01-02 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  134. Yleisömäärät runkosarjassa 02-03 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  135. Yleisömäärät playoffseissa 02-03 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  136. Yleisömäärät runkosarjassa 03-04 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  137. Yleisömäärät playoffseissa 03-04 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  138. Yleisömäärät runkosarjassa 04-05 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  139. Yleisömäärät playoffseissa 04-05 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  140. Yleisömäärät runkosarjassa 05-06 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  141. Yleisömäärät runkosarjassa 06-07 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  142. Yleisömäärät playoffseissa 06-07 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  143. Yleisömäärät runkosarjassa 07-08 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  144. Yleisömäärät playoffseissa 07-08 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  145. Sarjataulukko 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  146. Playoffs 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  147. Yleisömäärät runkosarjassa 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  148. Yleisömäärät playoffseissa 08-09 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  149. Ottelupuu SM-Liiga. 28.4.2010. SM-Liiga. Viitattu 10.5.2010.
  150. Sarjataulukko - Liiga 09-10 SM-Liiga. Viitattu 23.3.2014.
  151. Yleisömäärät runkosarjassa 09-10 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  152. Yleisömäärät playoffseissa 09-10 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  153. Sarjataulukko - Liiga 10-11 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  154. Playoffs - Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  155. Yleisömäärät runkosarjassa 10-11 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  156. Yleisömäärät playoffseissa 10-11 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  157. Sarjataulukko - Liiga 11-12 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  158. Playoffs - Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  159. Yleisömäärät runkosarjassa 11-12 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  160. Yleisömäärät playoffseissa 11-12 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  161. Sarjataulukko - Liiga SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  162. Playoffs - Liiga 2013 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  163. Yleisömäärät runkosarjassa 12-13 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  164. Yleisömäärät playoffseissa 12-13 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  165. Sarjataulukko - Liiga 13–14 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  166. Playoffs - Liiga 2014 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  167. Yleisömäärät runkosarjassa 13-14 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  168. Yleisömäärät playoffseissa 13-14 - SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  169. a b c d e f g h i j k l Jokereiden parhaat SM-sarjassa/SM-liigassa 1969-2013 Jokerit.com. Viitattu 25.3.2014.
  170. a b c d Historia Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 24.8.2013.
  171. Jokeri historia 70-luku: Ensimmäinen mitali Jokerit.com. Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 11.5.2010.
  172. Wickström 2012, s.48
  173. Wickström 2012: s.49–50
  174. Wickström 2012: s.50
  175. Wickström 2012: s.51
  176. Aalto 1992: s. 87–88
  177. a b Toimintaperiaatteet Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 24.8.2013.
  178. Mitalitilasto Jokerit.com. Viitattu 30.3.2014.
  179. Eliteprospects.com Jokerit U20 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  180. Eliteprospects.com Jokerit U18 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  181. Leijonat.fi - B-nuorten Suomen mestari 2013: Jokerit Leijonat.fi. Viitattu 30.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]