Jokerit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin Jokerit
Jokerit kaudella 2011–2012
Perustettu 1967
1967 Jokerit
1997 Jokerit HC Oyj
Historia Töölön Vesa
1946–1967
Kotiareena Hartwall-areena (1997–)
Kaupunki Suomen lippu Helsinki, Suomi
Jokerit uniform.png
Värit                    
Omistaja(t) Suomen lippu Rautakirja
Suomen lippu Hjallis Harkimo
Suomen lippu Henrik de la Chapelle
Toimitusjohtaja Suomen lippu Jarmo Kekäläinen
Päävalmentaja Suomen lippu Erkka Westerlund[1]
Kapteeni Suomen lippu Ossi Väänänen
Kultaa 6 (1973, 1992, 1994, 1996, 1997, 2002)
Hopeaa 6 (1971, 1983, 1995, 2000, 2005, 2007)
Pronssia 1 (1998)

Helsingin Jokerit on helsinkiläinen jääkiekkojoukkue, joka pelaa Suomen ylimmällä sarjatasolla SM-liigassa. Historiansa aikana seura on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta. Jokerit ry on perustettu vuonna 1967, mutta vuodesta 1997 se on toiminut osakeyhtiönä nimellä Jokerit HC Oyj. Osakeyhtiöllä on ollut myös jalkapallojoukkue FC Jokerit, joka toimi vuosina 1999–2004 ja suurimmaksi saavutukseksi jäi Suomen Cupin voitto vuonna 1999.

Kuluva kiekkokausi 2011–2012 on Jokereille sen historian 45.

Jokereiden maalilaulu on Rocky-elokuvista tuttu tunnuskappale ”Gonna Fly Now”. Yhtye nimeltä Jacotaco teki keväällä 2011 Jokereille kannatuslaulun "Jokerit meidän joukkue". Jokereilla on oma kannatusryhmä nimeltään Eteläpääty ry. [2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Töölön Vesasta Jokereiksi: 1967–1973

Jokereiden jääkiekkotoiminta alkoi alun perin helsinkiläisseura Töölön Vesasta, joka pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa vuonna 1956. Töölön Vesa kohtasi kuitenkin rahoitusongelmia 1960-luvulla. Vuonna 1967 helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Helsingin Jokerit, ostamalla Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan. Mäkinen halusi Helsinkiin HIFK:n lisäksi toisen menestyvän jääkiekkojoukkueen.[3] Uudelle seuralle mietittiin nimeä toden teolla. Veikkauksen osastopäällikkö ja Vesan joukkueenjohtaja Raimo Kähkönen keksi nimen Jokerit. Tämän jälkeen esiin otettiin korttipakka, josta löytyi esikuva seuran logolle. Pelikorttien ilveilijä siirtyi jääkiekkokaukaloon.[4]

Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27.10.1967, jolloin Mäkinen ”minijohtakuntansa” kanssa, johon kuuluivat maalarimestarit Eino Syrjänen ja Reino Vilen sekä taloudenhoitajaksi lupautunut Keijo Tamminen, pitivät perustamiskokouksen. Suuri yleisö sai kuulla uudesta seurasta 6. marraskuuta, jolloin ruotsinkielinen päivälehti Nya Pressen julkaisi uutisen uudesta seurasta.[5]

»Taloudellisten vaikeuksien vuoksi Vesa on pakotettu lakkauttamaan jääkiekkojaostonsa. Tilanne on kuitenkin hallinnassa, sillä rakennusmestari Aimo Mäkinen on selvittänyt Vesan velat, perustanut uuden seuran nimeltään Jokerit, johon kaikki Vesan entiset pelaajat johtotähtensä Timo Turusen johdolla siirtyivät. Seura tulee anomaan Jääkiekkoliitolta Vesan paikkaa Suomen sarjan länsilohkosta.»
(Nya Pressen 6.11.1967[5])

Tulokasseuran ensimmäinen peli oli 10. marraskuuta 1967 pelattu harjoitusottelu ylimmällä sarjatasolla, SM-sarjassa, pelaavaa Upon Palloa vastaan.[6] Pelaajat esiintyivät ottelussa vielä Vesan paidoissa, sillä uudet pelipuvut eivät olleet vielä valmistuneet. Ottelu päättyi Jokereiden 4–3-voittoon. Jokereiden historian ensimmäisen maalin teki Olli J. Hietanen.[7]

[muokkaa] Suomen sarjasta

Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa.[3] Jokereiden ensimmäinen sarjaottelu oli vieraspeli Karhu-Kissoja vastaan 23.11.1967. Jokereiden peli ei ollut vakuuttava, mutta se riitti silti 1–7-vierasvoittoon. Jokereiden ensimmäisen sarjaottelun maalin teki Timo Neira ja ensimmäisen jäähyn otti Osmo Kuusisto.[8] Jokereiden ensimmäisen sarjakauden loppusijoitus oli toinen 15 pisteellä, heti Rauman Lukon jälkeen, joka ei hävinnyt sarjassa yhtään ottelua.[9] Tulokaskauden paras pistemies oli Timo Turunen, joka teki 18 pistettä 12:ssa ottelussa (13 maalia ja 5 syöttöä).[10]

Turusen ohella vastaperustetun joukkueen keskeisiä pelaajia olivat Osmo Kuusisto ja Turusen kanssa ”nallipyssyketjun” muodostaneet Pentti Hiiros ja Timo Kyntölä.lähde? Ketjun nimike tuli siitä, ettei kukaan pelaajista ollut erityisen pitkä. Ketjun pisin pelaaja oli Hiiros, jolla pituutta oli 172 cm.[11] Kauden jälkeen Jokereiden valmentaja Jorma "Jerry" Salmi siirtyi Mestaruussarjaan nousseen HIFK:n valmentajaksi.[12]

Seuraavan kauden ainoa tavoite oli sarjanousu. Joukkuetta vahvistettiin edelliskaudesta ja uutena tulokkaana seuraan tuli muun muassa Tapparan nimipuolustaja Antti Perttula.[13] Kauteen lähdettäessä valmentajavastuuta kantoi Martti Sarlin, joka kuitenkin sai lähteä pian pelaajien kyllästyttyä valmentajaan, joka huusi kentänlaidalta megafonilla ohjeita. Myöskään edelliskauden valmentaja Jerry Salmi ei viihtynyt paikallisvastustajan riveissä vaan tuli takaisin Jokereihin. Sarlinin jäljiltä valmentajavastuun otti kuitenkin Jorma Kyntölä. Jokereiden taustalla vaikutti myös Gustav Bubnik, joka yhdessä Kyntölän kanssa analysoi ottelut.[12]

Sarjasysteemi oli muuttunut edelliskausista, mikä tarkoitti ettei suoria mestaruussarjapaikkoja ollut tarjolla, vaan molempien Suomen sarjan lohkojen kaksi parasta eteni mestaruussarjakarsintoihin.[9] Jokerit selvitti tiensä karsintoihin etelälohkon voittajana. Alkusarjan toisen sijan vei Jokereiden kanssa tasapisteissä ollut Turun Palloseura, joka jäi heikomman maalieron vuoksi toiseksi.[14] Jokerit voitti ensimmäisen karsintasarjan ottelu Mäntän lumipyryssä 1–2, kukistaen Kiekko-Pojat. Seuraavissa otteluissa kaatuivat Jokipojat ja Tampereen Pallo-Veikot. Nousun kannalta ratkaisevana otteluna pidettiin TPS:n ja Jokereiden kohtaamista. Alkusarjassa joukkueet kohtasivat kaksi kertaa, molempien otteluiden päättyessä 3–3 tasatulokseen. Karsintasarjan ottelussa Jokerit pelasi tiukkaa miesvartiointia. Jokereiden ketju Neira–Hietanen–Kari Puolimatka eliminoi täysin Juhani Wahlstenin johtaman TPS:n ykkösketjun. Timo Neira oli ottelussa kuin Juhani Tammisen varjo, joka ei saanut pelissä mitään aikaiseksi. Jokerit vei ottelun 2–3 lukemin, nallipyssyketjun vastatessa Jokereiden kahdesta maalista. Viimeisessä karsintasarjan ottelussa Jokerit kukisti Hilparan ja varmisti näin sarjanousun.[15] Jokereiden alkukausien luottomaalivahtina pelasi Timo Relas, joka muiden jokeripelaajien tapaan oli peruja Töölön Vesan vuonna 1964 SM-sarjasta pudonneesta joukkueesta.lähde?

[muokkaa] Mestaruussarjaan

Jokereiden juniorisarjan, Kanada-sarjan, joukkueet

Edellä mainittujen pelaajien johdolla Jokerit nousi lopulta SM-sarjaan vuonna 1969. Aimo Mäkinen oli aloittanut ennennäkemättömän joukkueenrakentamisen ja Jokereiden ensimmäiselle SM-sarjakaudelle joukkue sai lukuisia kovan tason vahvistuksia. Mäkisellä oli tapana tarjota pelaajille suoraan rahaa niin pitkään, kunnes sopimus syntyi.[3] Joukkueeseen liittyivät muun muassa Porin Ässissä maineeseen noussut Veli-Pekka Ketola, huippupuolustaja Ilpo Koskela sekä Lauri Mononen. Tuona kautena Jokereissa pelasi myös myöhemmin A-maajoukkuetta, Jokereita ja Chicago Blackhawksia valmentanut Alpo Suhonen.[16] Jokereiden pelaajista parhaiten esillä olivat Turunen ja Ketola, jotka tuona kautena sijoittuivat SM-sarjan pistepörssissä sijoille 4 ja 5. Jokereiden ensimmäisen SM-sarjakauden sijoitus oli lopulta viides sija.[17]

Samanaikaisesti edustusjoukkueen rakentamisen kanssa Jokerit organisoi Itä-Helsinkiin Kanada-sarjan, joka oli suunnattu seuran omille junioreille. Idea saatiin Tampereen Ilveksen samankaltaisesta järjestelmästä, ja Kanada-sarjassa usea tuleva huippupelaaja aloitti kiekkoharrastuksensa.[3] Sarja käynnistyi vuonna 1969. Aimo Mäkisen haavena oli saada sitä kautta kasvatetuksi edustusjoukkue täysin omista junioreista, mutta kokonaista liigajoukkuetta ei siltä pohjalta milloinkaan saatu synnytettyä.[18] Juniorien Kanada-sarja tosin tuotti nopeasti tuloksia. D-juniorit voittivat Suomen mestaruuden jo keväällä 1973, ja muun muassa kaudella 1975–76 mestareiksi pelasivat itsensä sekä B-, C- että E-pojat.[19] Vahvan ja järjestelmällisen juniorityönsä avittamana Jokerit sai itselleen kannattajia erityisesti nuorten riveistä.[3]

Kaudeksi 1970–1971 Jokerit sai riveihinsä yhden huippupelaajan lisää, kun Seppo Repo liittyi joukkueeseen osittain paikkaamaan Ässiin palanneen Veli-Pekka Ketolan lähtöä. Jokereiden ensimmäinen mestaruus oli erittäin lähellä, kun joukkue voitti runkosarjan. Jatkosarjassa Jokerit kuitenkin pelasi heikosti ja oli jatkosarjan viides eli toiseksi viimeinen. Lopullinen sijoitus oli mestaruuden vieneen Porin Ässien jälkeen toinen. Jokereista Ässiin lähtenyt Veli-Pekka Ketola oli mestarijoukkueen paras pistemies.[20]

Kaudella 1972 Jokereissa pelasi sen historian ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, kun kanadalainen maalivahti Dwight Watson oli Jokereiden kokoonpanossa seitsemässä ottelussa.[21][22] Joukkueen tärkeimpänä pelaajana kuitenkin jatkoi Timo Turunen, joka sijoittui SM-sarjan pistepörssissä viidenneksi. Jokerit sijoittui runkosarjassa viidenneksi ja ylemmässä loppusarjassa toiseksi. Lopullinen sijoitus oli neljäs kaksi pistettä kolmanneksi sijoittuneelle HIFK:lle hävinneenä.[20]

[muokkaa] Ensimmäinen mestaruus

Ensimmäisen Suomen mestaruutensa Jokerit voitti 1973, jolloin taustalla oli paljolti eri kaupunginosajoukkueissa tehty juniorityö.[23] Jokereiden hyökkäystä johti yksi sen historian nimekkäimmistä ketjuista; "nallipyssyketju". Mestarijoukkueessa pelasi myös muita huippupelaajia, kuten Lauri Mononen ja toinen jokeri-ikoni, Timo Sutinen, joka Turusen kanssa muodosti SM-sarjan pistepörssin kärkikaksikon tuona kautena. Jokerit oli saanut mestaruuskaudeksi maalivahtiosastolle huippuosaamista kun Jorma Valtonen liittyi joukkueeseen. Huippumaalivahdin torjunnat olivatkin tärkeässä roolissa mestaruuskaudella.lähde?

[muokkaa] Tasaista vajoamista: 1973–1982

Mestaruudesta huolimatta Jokereiden menestys ei ollut pitkäkestoista, sillä joukkue sijoittui jo seuraavalla sarjakaudella runkosarjassa neljänneksi heti tamperelaisseurojen Ilveksen ja Tapparan ja mestaruuden lopulta voittaneen paikalliskilpailija HIFK:n jälkeen. Jokereiden maalivahtiosastolla koettiin muutoksia, kun mestaruuskauden maalivahti Jorma Valtonen lähti joukkueesta vuoden 1974 lopuksi. Valtosen tilalla Jokereiden maalissa torjuntavastuun seuraavalla kaudella jakoivat Kyösti Majava ja Hannu Riihimäki.lähde?

SM-sarjan viimeisellä kaudella 1974–75 Jokerit sijoittui neljänneksi. Pronssimitali jäi tällä kertaa pisteen päähän, kun Jokerit jäi pronssia voittaneen Tampereen Ilveksen taakse. Jokereiden Timo Sutinen kuitenkin voitti SM-sarjan pistepörssin 54:llä pisteellään (26 maalia ja 28 syöttöä) ja Henry Leppä oli joukkueen sisäisen pistepörssin kakkonen 43:lla pisteellä.[24]

Helsingin jäähalli toimi Jokereiden kotiotteluiden näyttämönä aina kevääseen 1997 asti.

SM-liigakaudella 1975–76 Jokerit sai jälleen ulkomailta pelaajavahvistuksen. Tällä kertaa Neuvostoliitosta, kun Jokereiden venäläisvalmentajan Boris Maiorovin suosituksesta hankittiin suurin odotuksin Valeri Kuzmin. Neuvostopuolustaja osoittautui kuitenkin odotuksiin nähden heikommaksi ja Helsingin vierailu jäi kauden mittaiseksi.[25]

Jokerit oli SM-liigan ensimmäisellä pelikaudella runkosarjassa kuudensia ja jäi uusien pudotuspelien ulkopuolelle. Tästä huolimatta Jokereiden pelaaja Hannu Kapanen sijoittui runkosarjan pistepörssissä viidenneksi, joten Timo Turusen ja Timo Sutisen kaltaiset pelaajat saivat uusia seuraajia Jokereiden riveihin. Jokereiden maalinsuulle seuran ensimmäiselle SM-liigakaudelle hankittiin Hannu Kamppuri.lähde?

Jokereiden 1970-luvun juniorityön ehkä suurimpana timanttina voidaan pitää moninkertaista Stanley Cup -voittajaa, olympia- ja MM-mitalistia Jari Kurria, joka lähti Jokereista NHL:ään 1980-luvun alussa. Kurri pelasi Jokereissa kaikkiaan kolme kautta, joista tilastojen valossa paras oli kausi 1979–80, jolloin hän teki 39 pistettä (23 maalia ja 16 syöttöä) 33 ottelussa. Yhteensä Kurri teki Jokereissa 80 pistettä (41 maalia ja 39 syöttöä) 89 ottelussa ennen 17 kauden NHL-uraa.[26]

Vuonna 1977 Jokerit sijoittui runkosarjassa seitsemänneksi, mutta vuoden 1978 sijoitus oli seuran historian siihenastisista heikoin; 10:s eli SM-liigan viimeinen. Jokerit kuitenkin vältti I-divisioonaan putoamisen, joten joukkue pääsi jatkamaan SM-liigassa seuraavana kautena. Seuraavalla kaudella sijoitus oli kahdeksas, jolla vältyttiin edelliskauden putoamiskamppailulta. Tuona kautena Jokereissa nähtiin huomattavaa ulkomaalaisväriä, kun Jokereiden riveihin liittyi edelliskaudella Pohjois-Amerikan WHA-liigaa New England Whalersissa ja sitä ennen NHL-sarjaa muun muassa Detroit Red Wingsissä ja Boston Bruinsissa pelannut laitahyökkääjä Douglas Roberts sekä St. Louis Bluesissa NHL:ää pelannut Chuck Lefley. Kaudella 1977–78 Jokereissa nähtiin sen historian ensimmäisiin lukeutuneet valmentajapotkut kun Jorma Borgström sai potkut marraskuussa 1977. Päävalmentajan paikalla Borgströmin tilalla toimi ensin Pentti Katainen, joka sai väistyä helmikuussa 1978 Jokereiden pelaajan Doug Robertsin tieltä, joka toimi valmentajana yhdessä ottelussa. Kauden lopussa Jokereiden valmentajana toimi Timo Turunen, joka aloitti päävalmentajana 2. maaliskuuta 1978. Samana kautena Jokereiden puolustuspäähän ilmestyi Timo Blomqvist, joka heti osoitti varman puolustajan elkeitä.lähde?

Vuonna 1979 Jokerit jatkoi SM-liigan peräpäässä. Vaikka joukkueessa pelasi ulkomaalaispelaajina David Conte ja Robert Barnes, ei joukkue pystynyt kahdeksatta sijaa parempaan. Valmennusjohtoon tuolle kaudelle Jokerit oli pestannut Matti Väisäsen.lähde?

SM-liigakaudella 1979–80, Jokerit sijoittui runkosarjassa yhdeksänneksi. Joukkueen pistepörssin kärjen muodostivat Henry Leppä (48 pistettä), Jari Kurri (40 pistettä) ja Ari Mikkola (35 pistettä).[27]

Jokereiden heikko menestys tuntui loppumattomalta, kun joukkue uusi edelliskauden yhdeksännen sijan, vaikka joukkueessa pelasi muun muassa Anssi Melametsä, Tony Arima ja Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkueessa historiallisen olympiakullan voittanut Philip Verchota.lähde?

Kauden 1981–82 sijoitus oli niin ikään yhdeksäs. Jokereiden pistepörssin voitti tuona kautena ensimmäistä kertaa ulkomaalainen pelaaja, kun yhdysvaltalainen Jon Fontas teki 43 pistettä (20 maalia ja 23 syöttöä) 36 ottelussa. Jokereissa pelasi myös joukkueen kovuutta edustanut Charles Luksa, jolle kertyi 58 jäähyminuuttia 21 ottelussa.[28]

[muokkaa] Hetkellinen nouseminen ja liigasta putoaminen: 1982–1987

Kaudelle 1982–1983 Jokerit kuitenkin tuli vahvistuneempana kuin aikaisempina kausina. Joukkue hankki riveihinsä entisen Neuvostoliiton maajoukkueen puolustajan Nikolai "Kolja" Makarovin, joka vahvisti huomattavasti joukkueen puolustusta. Tuolloin Jokereissa oli valmennusvastuun ottanut Reino "Pappa" Ruotsalainen, joka antoi oman lisänsä Jokereiden hetkelliseen nousuun.lähde?

Jokerit voitti runkosarjan, mitä pidettiin vahvistuksista huolimatta yllätyksenä. Joukkue pääsi suoraan välieriin, jossa se pudotti Tapparan voitoin 3–0. Finaaleissa vastaan asettui runkosarjan kakkonen, paikallisvastustaja HIFK. Jokerit voitti ensimmäisen kohtaamisen 4–3 Jari Lindroosin jatkoaikamaalilla ja toisen 7–4, ollen voiton päässä mestaruudesta. HIFK kuitenkin voitti kaksi seuraavaa ottelua, ja mestaruus ratkesi viidennessä kohtaamisessa. Jokerit johti ottelua 2–0, mutta HIFK nousi tasoihin maalaten kahdesti maalivahti Rauli Sohlmanin selän taakse. Lopulta HIFK:n Pertti Lehtonen iski voittomaalin siniviivan rystylaukauksella ajassa 53.03.[29]

Kauden päätteeksi Jokereiden hopeajoukkueesta palkittiin useampikin pelaaja. Rauli Sohlman valittiin liigan parhaaksi maalivahdiksi, Nikolai Makarov parhaaksi puolustajaksi, ja Reino Ruotsalainen parhaaksi valmentajaksi.[29]

Kaudeksi 1984 Jokereiden menestys katosi jälleen ja joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle.[30] Kausien 1985[31] ja 1986[32] sijoitukset eivät olleet sen parempiakaan ja vuoden 1987 SM-liigakauden jälkeen Jokerit putosi I-divisioonaan.[33]

[muokkaa] I-divisioonaa, liiganousu ja taloussotkuja: 1987–1991

Helsingin Jokerit pelasi I-divisioonaa vuodesta 1987 aina vuoteen 1989 asti. Divarikausien aikana seurassa ilmeni suuria rahoitusvaikeuksia. Jokereiden taustalla oli kaksi yhdistystä; Aimo Mäkisen johtama Jokerit ry ja Tapani Korpelan vetämä Jokeriklubin tuki ry, joka oli hallinnut edustusjoukkuetta 1970-luvun lopulta lähtien. Kyseiset yhdistykset eivät enää päässeet yhteisymmärrykseen seuran asioista, ja Jokereiden edustusjoukkue oli ajautumassa konkurssiin.[3]

Kevättalvella 1988 Jääkiekkoliiton silloinen varapuheenjohtaja Kalervo Kummola kuitenkin osti edustusjoukkueen, jolloin se muuttui Suomen ensimmäiseksi osakeyhtiömuotoiseksi jääkiekkoseuraksi, Jokerit Hockey Oy:ksi, ja Jokerit pelastui hetkeksi.[3] Kummola sai avukseen pitkän linjan kiekkomiehet ja ystävänsä Martti Larvan, Jyrki Otilan ja Kimmo Leinosen. Larvasta tuli seuran puheenjohtaja. Mikäli Kummola apureineen ei olisi ottanut seuraa ohjaksiinsa, olisi Jokereiden taru päättynyt, sillä johtokunta oli päättänyt lopettaa seuran toiminnan, mikäli uusia jatkajia ei olisi löydetty.[34]

Kummola pyrki nostamaan osakeyhtiön imagoa tarjoamalla jokerikasvatille, silloiselle NHL-pelaajalle Jari Kurrille 10% Jokereiden osakkeista, mutta Kurri kieltäytyi. Jokerit onnistui kuitenkin saamaan osakseen positiivista julkisuutta, kun valmentaja Leo Äikäs puhui nuoren Teemu Selänteen jatkamaan vielä I-divisioonassa, vaikka hänelle tarjosivat sopimusta myös SM-liigan HIFK ja Ilves.[34]

Kaudelle 1988–89 Jokereiden toimitusjohtajaksi tuli entinen huippumaalivahti ja erotuomari Unto Wiitala. Päävalmentajaksi pestattiin Kari Mäkinen ja hänen apuvalmentajanaan toimi Leo Äikäs.[34] Tuloksena oli liiganousu. Jokerit lähetti kevään liigakarsinnoissa sarjaporrasta alemmas Oulun Kärpät voitoin 3–2. Lisäksi Teemu Selänne oli karsintojen paras pistemies, viidessä ottelussa syntyivät tehot 7+3=10.[35]

Keväällä 1989 Jokereiden johto aloitti osakeannin, jonka avulla seuran fanit pääsivät tukemaan seuraa. Se tuotti seuran hyväksi kaksi miljoonaa markkaa. Liiganousun jälkeen Unto Wiitala oli jäänyt eläkkeelle ja uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Jari Hälvä. Samalla omistuspohjaa muutettiin. Kalervo Kummola puhui sijoittaja Taito Tuunasen ostamaan Jari Kurrille tarkoitetut osakkeet sekä lisäksi osan Kummolan johtaman Moro Oy:n osakkeista. Tuunanen oli aikoinaan tehnyt onnistuneita pörssioperaatioita ja lisäksi hänellä oli hallussaan 20% Jokeri-Hockeystä. Niinpä hänet valittiin syksyllä 1989 seuran hallitukseen. Saman vuoden marraskuussa puheenjohtaja Larva luopui paikastaan työkiireisiin vedoten ja hänen tilalleen tuli Jyrki Otila, joka Larvan lailla oli kuulunut Kummolan taustajoukkoihin tämän ostaessa seuran vuonna 1988.[34]

Samoihin aikoihin toimitusjohtaja Jari Hälvä alkoi osoittautua epäpäteväksi. Hän ei joko tuntenut Jokereiden taloudellista tilaa, tai ei vain osannut raportoida tilannetta hallitukselle. Tosin hallituksen jäsenet eivät vastaavasti valvoneet riittävästi Hälvän toimintaa ja tilanteen vakavuus paljastui vasta Hälvän erottamisen jälkeen marraskuussa 1989. Kari Mäkisestä tehtiin toimitusjohtaja-valmentaja ja hän huomasi kirjanpidosta puuttuvan kuitteja, ja lisäksi kausikorttien tilityksissä oli epäselvyyksiä. Lopulta paljastui, että Jokeri-Hockey Oy:lle oli kahden tilikauden aikana kertynyt tappiota 5,6 miljoonaa markkaa. Jokerit ajautui selvitystilaan, seura joutui korottamaan osakepääomaansa ja pelaajien palkanmaksu myöhästyi.[34]

Seurasi lukuisia ristiriitoja. Kummola halusi, että toimitusjohtaja-valmentaja Kari Mäkinen jatkaa ainoastaan toimitusjohtajana, mutta Mäkinen itse halusi vain valmentaa. Kummolalla oli myös jatkuvia erimielisyyksiä osakas Taito Tuunasen kanssa.[34]

Jokereiden ensimmäinen kausi liiganousun jälkeen, 1989–90, päättyi kymmenenteen sijaan. Liigakarsinnat vältettiin seitsemän pisteen erolla.[36]

Elokuussa 1990 kilpapurjehtijana kuuluisuutta niittänyt Hjallis Harkimo osti itselleen Moro Oy:ltä 6% Jokereiden osakkeista. Kummola oli huomannut Harkimon kyvyt, ja tuki tätä voimakkaasti. Taito Tuunanen kuitenkin koki innokkaasti ideoitaan esittävän Harkimon uhkaksi omalle asemalleen. Kummolan ja Harkimon sopimuksen mukaan Harkimosta olisi tullut yhtiön seuraava puheenjohtaja, mutta 19. joulukuuta 1990 puheenjohtajaksi valittiin Tuunasen ehdokas Jorma Saarikivi. Lopulta Jokerit oli jälleen matkalla kohti selvitystilaa, ja Kummolan mukaan se oli myös Tuunasen tavoite, sillä Tuunanen olisi siten päässyt helpommin valtaan. Selvitystila kuitenkin vältettiin Kummolan esityksestä. Uuteen jokerihallitukseen valittiin puheenjohtaja Saarikiven lisäksi Harry Harkimo, Aarre Lepistö, Kari Mäkinen, Taito Tuunanen ja Kalervo Kummola.[34]

Vuoden 1991 alussa seura oli periaatteessa konkurssikypsä, eikä kukaan enää näyttänyt suostuvan satsaamaan joukkueeseen enempää rahaa.[34] Lisäksi talouslama kolkutteli jo ovelle. Erityisen hyvin ei mennyt kaukalossakaan, kaudella 1990–91 Jokerit sijoittui sarjassa yhdeksänneksi pudotuspelien jäädessä viiden pisteen päähän.[37]

[muokkaa] Harkimon dynastia: 1991–1997

Harry Harkimo osti itselleen Taito Tuunasen osakkeet helmikuun lopulla 1991, jonka jälkeen hän omisti yhdessä vanhan ystävänsä Henrik de la Chapellen kanssa 74% Jokeri-Hockey Oy:stä. Jokereilla oli tuolloin velkaa kuusi miljoonaa markkaa.[34] Harkimolla oli kokemusta urheilumarkkinoinnista ja selvät suunnitelmat Jokereiden nostamiseksi kannattavaksi liikeyritykseksi. Nuoresta jokerikasvatista Teemu Selänteestä tehtiin mediasuunnitelma ja tuote. Lisäksi pelaajia vietiin mukaan yritystilaisuuksiin ja kentällisiä ja yksittäisiä pelaajia alettiin myydä yrityksille. Harkimo toimi hyvin ennakkoluulottomasti, sillä tämänkaltainen toiminta oli uutta Suomessa. Mallin ja vaikutteet työskentelylleen hän sai NHL:stä.[38]

Aluksi Harkimo aiheutti monessa seuran fanissa vastustusta. Hän oli tunnettu naapuriseura HIFK:n kannattaja, ja oli muun muassa julkisesti pitänyt seuran pelipaitaa yllä purjehtiessaan.[39] Myöskään Harkimon suomenruotsalaisuus ei miellyttänyt kaikkia jokerikannattajia.[40]

Harkimon satsaukset tuottivat tulosta heti ensimmäisellä kaudella 1991–1992. Jokerit sijoittui runkosarjassa toiseksi, pisteen päähän JyP HT:stä. Välierissä Jokerit pudotti Ässät pronssiotteluun voitoin 3–2. Finaalissa Jokerit kohtasi runkosarjan voittajan Jyp HT:n, jonka se kukisti voitoin 4–1 (5–2, 5–1, 2–3, 4–3, 4–0).[41] Kaksi päivää myöhemmin Jokerit järjesti Helsingin keskustassa NHL-vaikutteiset kultajuhlat, jotka olivat tyyliltään ennennäkemättömät Suomessa. Autosaattue ajoi Eduskuntatalolta Helsingin jäähallille tuhansien fanien seuraamana. Hallilla juhlat jatkuivat täyden katsomon edessä myöhään iltaan.[42]

Mestaruus oli paljolti nuorten omien kasvattien Waltteri Immosen, Markus Kettererin, Teemu Selänteen, Mika Strömbergin ja Keijo Säilynojan ansiota.[23] Näistä pelaajista Selänne loi itselleen mittavan uran NHL:ssä. Waltteri Immonen toimi Jokereiden kapteenina 1990-luvun alusta aina vuoteen 1999, jolloin "Wade" lopetti pelaajauransa. Maalivahti Ketterer lähti Jokereista vuodeksi 1993 Buffalo Sabresin organisaatioon, mutta joutui tyytymään farmipelaamiseen. Kevään 1992 mestaruus oli Kettererille ennätyksellisesti neljäs perättäinen.[41] Lisäksi venäläisestä Boris Maiorovista tuli SM-liigan ensimmäinen ulkomaalainen mestarivalmentaja. Kaudesta 1991–92 katsotaan myös alkaneen "uusi aika" seuran historiassa ja monta vuotta kestäneen "Jokeri-ilmiön" keulakuvana toimi Teemu Selänne. Selänne myös palkittiin pudotuspelien parhaana pelaajana.[42]

1990-luvun alussa yhdeksi seuran tähdistä nousi tšekkoslovakialainenläinen maajoukkuepelaaja Otakar Janecký, jonka laitahyökkääjinä pelasivat lähinnä Säilynoja ja Selänne. Esimerkiksi Iltalehden lukijaäänestyksessä vuonna 2012 ketju valittiin SM-liigan historian parhaaksi hyökkäyskolmikoksi.[43]

Runkosarjan kakkostilasta huolimatta vuonna 1993 Jokerit putosi jo puolivälierissä hävittyään runkosarjan seitsemännäksi sijoittuneelle Porin Ässille suoraan kolmessa ottelussa. Karvaasta pettymyksestä huolimatta liigan parhaaksi puolustajaksi valittiin Jokereiden Erik Hämäläinen. Kauteen 1992–93 päättyi myös Boris Maiorovin vuonna 1990 alkanut aikakausi Jokereiden peräsimessä. Harry Harkimon toimesta potkut saaneen Maiorovin tilalle palkattiin maajoukkueen apu- ja päävalmentajana työskennellyt Alpo Suhonen.[44]

Hannu Aravirta johdatti Jokerit Suomen mestaruuteen vuosina 1994 ja 1996. Kuva on vuodelta 2008.

Jokereiden elpynyt talous ja omien kasvattien esiinmarssi mahdollisti uuden huippujoukkueen kokoamisen. Valmennuspuolella tosin oli sekavaa. Päävalmentajaksi palkattu Alpo Suhonen jätti päävalmentajan tehtävänsä marraskuussa 1993 ja tilalla oli kahden päivän ajan Leo Äikäs. Äikäs korvattiin joulukuussa 1993 Hannu Aravirralla. Aravirran palkkaus oli viimeinen sinetti toimivalle jokerijoukkueelle ja Jokereiden vuonna voittama 1992 mestaruus sai jatkoa vuonna 1994, jolloin Jokerit jälleen voitti mestaruuden.

Runkosarjassa Jokerit sijoittui kolmanneksi TPS:n ja Ässien jälkeen. Puolivälierissä joukkue pudotti jatkosta Tampereen Ilveksen voitoin 3–1 ja välierissä Rauman Lukon niin ikään 3–1. Jokerit kohtasi SM-liigan loppuottelussa Turun Palloseuran. Loppuottelusarjan neljäs ottelu toi ratkaisun Jokereiden hyväksi. TPS johti ottelua jo 2–0, mutta Jokereiden Juha Lind ja Antti Törmänen tasoittivat pelin kolmannen erän loppuvaiheilla siirtäen ratkaisun aina jatkoajalle asti. Kannattajien suursuosikki Otakar Janecký ratkaisi mestaruuden jatkoajalla ajassa 69.04.[45] Ratkaisumaali on jäänyt yhdeksi SM-liigan legendaarisimmista, sillä Janeckyn lyödessä kiekon ilmasta maaliin, maila oli korkean mailan rajamailla. TPS protestoi maalia, mutta päätuomari Seppo Mäkelä hyväksyi maalin ja mestaruusjuhlat saivat alkaa.[46]

Kaudella 1994–1995 oli NHL:ssä työsulku, jonka vuoksi NHL-kausi oli peruuntua kokonaan. Tämän vuoksi NHL-pelaajia tuli Eurooppaan pelaamaan. Jokereissa kauden aikana pelasi kaksi sen suurinta kasvattia, kun Jari Kurri ja Teemu Selänne pelasivat parikymmentä ottelua Suomessa NHL-lakon takia. Pohjois-Amerikan luetuin jääkiekkolehti The Hockey News listasi lakon aikana Jokerit maailman toiseksi parhaimmaksi jääkiekkoseuraksi IHL-liigan Detroit Vipersin jälkeen. The Hockey News perusteli Jokereiden sijoitusta muun muassa hyvällä puolustuksella ja taitavalla tšekkihyökkääjällä Otakar Janeckyllä.[47]

3. joulukuuta 1994 pelattiin Helsingin jäähallissa näytösottelu, kun Jokerit kohtasi NHL-tähdistä koostuneen Wayne Gretzky -All Starsin. Jari Kurri pelasi ottelussa Gretzkyn rinalla. Ottelun avauskentällisessä nähtiinkin Edmonton Oilersin suuruuden aikojen lyömäase: maalissa Grant Fuhr, puolustajaparina Charlie Huddy – Paul Coffey ja hyökkäyskolmikkona Mark Messier – Wayne Gretzky – Jari Kurri. NHL-ammattilaiset voittivat ottelun selvin lukemin 1–7. Jokereiden maalia vartioi ottelussa Ari Sulander aina 1–6-tilanteeseen asti, jonka jälkeen maaliin vaihdettiin Marko Rantanen. Ottelun viimeisestä maalista vastasi Wayne Gretzky ja ottelun jälkeen Jokerien ainoan maalin tehnyt Teemu Selänne virnuili, että mahtaa Suloa harmittaa, kun Gretzky teki maalin Rantasen taakse. Lehdistössä ottelua luonnehdittiin "rusettiluisteluksi" pelin pehmeyden vuoksi.[48]

Vuoden vaihteessa 1994–95 Jokerit voitti Eurooppa Cupin Helsingissä. Loppuottelussa kukistui venäläinen Lada Togliatti luvuin 4-2. Ottelun voittomaalin ujutti maalivahti Aleksei Marjinin taakse Teemu Selänne Juha Jokiharjun syötöstä. Myös toinen NHL-tähti Jari Kurri oli ottelussa vahva.[49]

NHL-pelaajien poistuttua SM-liigakentiltä Jokerit sai hopeaa hävittyään TPS:lle loppuottelusarjan ratkaisevan viidennen ottelun kotikentällään maalein 1-5. Hyvin koko kauden pelannut ykkösketju ei tehnyt finaaleissa pistettäkään. Jokerit johti ottelusarjaa voitoin 2-1, mutta joukkue lähti huonolla asenteella Turkuun pelaamaan neljättä peliä ja hävisi sekä sen että seuraavan. Arveltiin, että joukkue halusi voittaa mestaruuden kotihallissa.lähde? Vuoden 1995 jälkeen SM-liigan finaaleissa ei ole kertaakaan pelattu täyttä ottelumäärää.lähde?

Jokerit palasivat kultakantaan vuonna 1996. Aravirran aikakausi päättyi 1996 voitettuun mestaruuteen ja hänet päävalmentajana korvasi ruotsalainen Curt Lundmark, jolta löytyi kokemusta muun muassa Ruotsin maajoukkueen peräsimestä. Aravirran aikana Jokereiden joukkueessa pelasi useita huipputason puolustajia kuten Mika Strömberg, Waltteri Immonen, Kari Martikainen, Rauman Lukon pelaajana tunnetumpi Erik Hämäläinen ja nuori puolustajalupaus Janne Niinimaa, joka jo 19-vuotiaana oli noussut Suomen A-maajoukkueen riveihin, ollen voittamassa maailmanmestaruutta Tukholmassa 1995. Jokereiden puolustuspään takana maalissa vartioi A-maajoukkueessakin palannut Ari Sulander.lähde?

Jokerit jatkoi mestaruudella myös vuonna 1997, jolloin seura voitti neljännen Harkimon aikana voitetun Suomen mestaruutensa. Joukkueen mestaruuteen johti hyökkäyskolmikko Petri Varis-Otakar Janecký-Timo Saarikoski sekä maalivahti Ari Sulanderin hyvät esitykset jokerimaalilla. Ykkösketjun lisäksi joukkueessa pelasi myös muita hyviä hyökkääjiä, kuten Juha Lind, Pasi Saarela ja NHL:stä palannut Törmänen[50]. Kevään 1997 mestaruus on historiallinen, koska joukkue ei hävinnyt pudotuspeleissä otteluakaan. Tähän saavutukseen ei ollut yksikään joukkue Suomessa pystynyt.lähde?

Kauden 1996–1997 mestaruuteen asti Jokerit pelasi Helsingin jäähallissa Nordenskiöldinkadulla, josta se siirtyi Ilmalassa sijaitsevaan Hartwall-areenaan. Jokereiden päävalmentaja Curt Lundmark jätti tehtävänsä kauden päätteessä, ja hänet korvasi Sakari Pietilä.[51]

[muokkaa] Uuteen Areenaan: 1997–1999

Kaudella 1997–1998 Jokerit aloitti pelinsä upouudessa Hartwall-areenassa. Seuralla oli koossaan nimellisesti todella vahva joukkue, pelaajista peräti neljätoista oli edustanut Suomen A-maajoukkuetta ja puheenjohtaja Harry Harkimo kuvaili tähtisikermää unelmajoukkueeksi.[52] Jokerit oli hankkinut itselleen muun muassa maailmanmestari Mika Niemisen[53], NHL-pelaaja Patrik Juhlinin[54] ja puolustaja Sami Salon TPS:stä.[55] Muita vahvistuksia olivat muun muassa hyökkääjä Jani Hassinen (HPK), hyökkääjä Mika Arvaja (Ilves) sekä puolustaja Rami Alanko (HPK). Jokerit sai myös paluumuuttajana riveihinsä 1990-luvun menestyksen avainpelaajiin kuuluneen Markus Kettererin, joka muodosti Ari Sulanderin kanssa hyvän maalivahtikaksikon kauden aikana. Ennen kauden alkua arvioitiin jopa, että Jokereilla olisi Suomen kaksi parasta maalivahtia riveissään.[52]

Syyskuun Jääkiekkolehti julisti Jokerit erittäin todennäköiseksi suomenmestariksi ja arvioi joukkueesta muun muassa seuraavasti.

»Kiekkotoimittajat ennustavat yllätyksetöntä SM-liigakautta. Mutta mitä muuta voisi odottaa, kun katsoo Jokerien maajoukkuemiehiä vilisevää pelaajalistaa. Vertaa Jokereita muihin joukkueisiin millä mittarilla tahansa, tulos on aina parempi kuin vastustajilla. [...] Ellei kauden aikana tapahdu poikkeuksellisen suuria kiekkoihmeitä, Jokerit on vuorenvarma runkosarjan voittaja.»
(Jääkiekkolehti, syyskuu 1997[56][57])

Kausi alkoi kuitenkin odottamattoman takkuisesti. Jokereiden kaksi ensimmäistä runkosarjaottelua päättyivät tappioon ja kaksi seuraavaa nihkeään voittoon. Joukkue joutui kovaan mediapommitukseen, koska avaus oli kaikkea muuta kuin odotettu. Esimerkiksi kauden avausottelu, ja seuran ensimmäinen peli Hartwall-areenalla Ilvestä vastaan 11. syyskuuta 1997 11 043:n katsojan edessä, päättyi Ilveksen 3–2-voittoon.[58] Joukkueen pelaajat saivat alkukaudesta arvostelua osakseen, ja ainoastaan Otakar Janeckýn sanottiin pelaavan edes lähellä omaa tasoaan.[59]

Sakari Pietilä erotettiin lokakuussa ja tilalle palkattiin väliaikaisesti edelliskauden menestysvalmentaja Curt Lundmark. Joulukuun puolivälissä Jokereihin liittyi ruotsalaisesta Frölundasta lähtöpassit saanut laitahyökkääjä Kai Nurminen, joka hankittiin joukkueeseen maalintekijäksi. 17. joulukuuta ilmoitettiin tšekkihyökkääjä Petr Tonin palkkaamisesta ja myös hänet hankittiin ensisijaisesti tekemään joukkueelle maaleja.[60] Valmentaja Lundmark korvattiin maaliskuussa 1998 entisellä Jokeri-pelaajalla Hannu Kapasella. Runkosarjassa Jokerit sijoittui lopulta neljänneksi.[61]

Puolivälierissä Jokerit pudotti Tapparan jatkosta voitoin 3–1, mutta välierissä toinen tamperelaisseura Ilves oli parempi selvästi voitoin 3–0. Pronssiottelussa runkosarjan voittajan TPS:n puolivälierissä pudottanut Kiekko-Espoo taipui Hartwall-areenalla lukemin 8–0.[61]

Seuraavalle kaudelle 1998–1999 Jokereiden menestysodotukset olivat yhtä kovat kuin edelliskaudella. Tuosta todisteena olivat pelaajahankinnat, joihin kuuluivat muun muassa Kimmo Rintanen, Jari Kauppila, ruotsalaishyökkääjä Fredrik Nilsson ja NHL:ssäkin pelannut puolustaja Yves Racine. Uuden kauden suurena kysymysmerkkinä oli kuitenkin pitkäaikaisen maalivahdin Ari Sulanderin lähdön jättämä aukko maalinsuulla, jota paikkaamassa olisivat Markus Ketterer ja kokematon Ari Kumpula. Hannu Kapanen jatkoi joukkueen peräsimessä. Myös joukkueen logo oli muuttunut "ilkeämpään" muotoon.lähde?

Ketterer epäonnistui ikävästikenen mukaan? kauden aikana eikä Kumpulastakaan ollut pelastajaksi, joten Jokerit pestasi ykkösmaalivahdikseen yhdysvaltalaisen Parris Duffuksen. Myös valmennusosastolla tehtiin jälleen muutoksia kauden aikana Hannu Kapasen jouduttua väistymään helmikuussa 1999. Tilalle nimettiin apuvalmentaja Timo Lahtinen. Duffus onnistui pitämään Jokerit taistossa mukana ja joukkue sijoittui lopulta runkosarjassa kolmanneksi heti TPS:n ja HIFK:n jälkeen. Jokereiden pelaajista suurin tähti oli Pasi Saarela, joka voitti maalikuninkuuden 38:lla maalilla ja ylsi pistepörssissäkin toiseksi tehoin 38+20=58.[62]

Pudotuspeleissä joukkueen kausi kuitenkin päättyi tylysti. Vuonna 1994 alkanut mitaliputki katkesi, kun Jokerit hävisi puolivälierissä yllättäen Saimaan Pallolle suoraan voitoin 3–0 (4–1, 4–3, 5–4).[62]

[muokkaa] Uusi vuosituhat: 1999–2003

1990-luvun lopulla menestystä niittäneeltä organisaatiolta alettiin odottaa vankkaa menestymistä 2000-luvulla. Jokereiden pelaajabudjetti olikin SM-liigan suurimpia 2000-luvun alkupuolella ja joukkueessa pelasi nimekkäitä paluumuuttajia toinen toisensa perään.lähde?

2000-luvulle valmistautuva helsinkiläisseura hankki kaudelle 1999-2000 tukun uusia ulkolaisvahvistuksia, joiden joukossa oli Saksan maajoukkueeseen kuulunut Jan Benda, entinen NHL-pelaaja Dmitri Kvartalnov, Miroslav Hlinka ja fyysinen puolustaja Sean Gagnon. Kotimaisesta osaamisesta vastasivat muun muassa hyökkääjät Tero Lehterä ja Jari Kauppila sekä puolustajat Tom Koivisto ja NHL:stä Suomeen palannut Tuomas Grönman. Joukkueeseen nuoruutta toivat lupaavat Ossi Väänänen, Eero Somervuori ja Jani Rita. Jokereiden uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin kaudella 1997-1998 paikalliskilpailija HIFK:n mestaruuteen johdattanut Erkka Westerlund. Westerlund toi mukanaan HIFK:sta kakkosvalmentajakseen 1995 maailmanmestaruuden pelaajana voittaneen Raimo Summasen.lähde?

Jokereiden yksi kohutuimmista hetkistä oli joukkueen hankkiessa monenkertaisen Stanley Cup -voittajan, maajoukkuepelaajan ja paikallisvastustaja HIFK:n kasvatin Esa Tikkasen riveihinsä kauden alussa.lähde? Runkosarjassa viidenneksi sijoittunut Jokerijoukkue pääsi lopulta finaaliin asti, mutta joutui taipumaan TPS:lle voitoin 3-1.[63]

Jokereiden menestys vaikutti saavan jatkoa 2001, kun joukkue voitti SM-liigan runkosarjan. Jokereille kuitenkin koitti aikainen kesäloma pudotuspeleissä, kun joukkue hävisi sarjanousija Kärpille 2–3-otteluvoitoin puolivälierissä.[64] Samalla kaudella palattiin perinteiseen, nykyisinkin käytössä olevaan logoon.lähde?

Kaudelle 2001–02 Jokerit hankki riveihinsä NHL-pelaajia kuten Antti Aallon, Pavel Rosan ja Frank Banhamin. Joukkueeseen liittyivät kauden alla myös maalivahti Jamie Ram, jolle povattiin ykkösmaalivahdin asemaa, sekä Suomeen palannut Ville Peltonen, jonka seuravalinta ehti herättää kohua fanipiireissä, sillä Peltonen oli Jokereiden paikalliskilpailija HIFK:n kasvatti.lähde? Erkka Westerlundin lähdettyä päävalmentajan paikaltaan, hänen tilalleen nostettiin kakkosvalmentajana toiminut Raimo Summanen.[63]

Kauden aikana Jokerit sai uuden huippumaalivahdin Kari Lehtosen tehdessä läpimurron ja nousten joukkueen johtavien pelaajien joukkoon. Lisäksi kesken kauden hankittiin huippupelaaja Vladimir Machuldan sarjajumbo SaiPasta.[65]

Machulda ja Lehtonen olivat pelaajat, jotka johdattivat runkosarjan kolmanneksi sijoittuneen joukkueen SM-liigan finaaleihin. Finaaleissa vastaan asettui runkosarjan voittanut Tappara. Tappara aloitti finaalisarjan voitolla, mutta Jokerit nousi taisteluun ja vei lopulta sarjan 3–1.[66] Kauden jälkeen, vuoden 2002 NHL-varaustilaisuudessa, Lehtonen varattiin NHL:ään varausnumerolla 2, joka on alhaisin, jolla suomalaispelaaja on varattu.[67]

Kaudelle 2002–03 Jokerit teki niin ikään mittavia pelaajahankintoja. Joukkueeseen liittyi aikaisemmin Timo Pärssisen ja Niko Kapasen ketjussa Hämeenlinnan Pallokerho:ssa vaikuttanut Jukka Hentunen. Hentusen lisäksi joukkuetta vahvisti Pelicansissa pelannut Tommi Turunen, Tapparassa pelannut Timo Vertala ja ulkomaalaisvahvistuksena entinen NHL-kovanaama Terran Sandwith. Edelliskauden avainpelaajista joukkueessa jatkoivat Ville Peltonen, Kari Lehtonen ja Frank Banham. Paluun teki 1990-luvun kärkipelaajiin lukeutunut puolustaja Mika Strömberg.lähde?

Joukkue kuitenkin kohtasi vastoinkäymisiä kauden mittaan, kun joukkueen parhaimmistoon kuulunut Frank Banham ilmoitti kesken kauden siirtyvänsä NHL:ään Phoenix Coyotesin organisaatioon. Tämän lisäksi joukkueeseen hankitut Tommi Turunen ja Timo Vertala osoittautuivat pettymyksiksi, eikä kovuutta tuomaan hankittu Terran Sandwith viipynyt joukkueessa kuin 31 ottelun verran. Tilannetta paikkaamaan Jokerit hankki Ilveksestä hyökkääjä David Nemirovskyn ja puolustaja Martti Järventien. 23. tammikuuta 2003 Jokereihin liittyi hyökkääjä Pavel Vostřák, joka ei ollut löytänyt JYP:issä rooliaan ja jäänyt vähäiselle peliajalle. Toimitusjohtaja Matti Virmasen mukaan Jokerit turvasi siirrolla iskukykynsä mestaruuskamppailussa.[68]

Jokerit sijoittui runkosarjassa lopulta toiseksi HPK:n jälkeen. Puolivälierissä Jokerit pudotti paikallisvastustaja HIFK:n jatkosta suoraan voitoin 4–0 (2–1, 4–2, 5–2, 4–1). Välierissä joukkue hävisi kuitenkin Kärpille kaksi kertaa peräkkäin, johdettuaan jo sarjaa voitoin 2–1. Jokereiden kausi päättyi lopulta neljänteen sijaan, kun joukkue hävisi pronssiottelun välierissä Tapparalle hävinneelle HPK:lle vieraissa 3–0. Kauden päätteeksi Jokerit kuitenkin sai Aaro Kivilinnan muistopalkinnon Suomen parhaana jääkiekkoseurana. Lisäksi Kari Lehtonen palkittiin liigan parhaana maalivahtina ja Ville Peltonen herrasmiespelaajana.[69]

[muokkaa] Menestyspaineita: 2003–2010

[muokkaa] Jortikan ensimmäinen aikakausi

Kaudeksi 2003–2004 Jokerit vahvistui muun muassa Glen Metropolitilla ja Marko Jantusella, mutta Kari Lehtosen lähtö NHL:ään oli jättänyt maalinsuulle aukon, jota paikkaamaan laitettiin kaksikko Markus Helanen-Pasi Häkkinen. Metropolitin lisäksi joukkueeseen ulkomaalaisväriä toivat kanadalaiset P.C Drouin ja Todd Warriner sekä ruotsalaiset Anders Burström ja Thomas Sjögren. Raimo Summanen jätti tehtävänsä Jokereiden päävalmentajana vuonna 2003, kun hänet palkattiin maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi. Uudeksi päävalmentajaksi palkattiin TPS:n useaan otteeseen mestaruuteen luotsannut Hannu Jortikka, joka turunvuosinaan ansaitsi lisänimen "Midas". Jokereiden maalivahtiosastolla kauden aikana vieraili pariin otteeseen Stanley Cupin Detroit Red Wingsissä voittanut Kevin Hodson, josta ei kuitenkaan ollut johtamaan maalivahtiosastoa, vaan hänen sopimuksensa päättyi 12 pelatun ottelun jälkeen. Uusina nuorina jokeripelaajina kauden aikana ensiesiintymisensä tekivät Valtteri Filppula, Sami Lepistö ja Kevin Kantee.lähde?

Kauden aikana Helsingissä vieraili NHL-seura Toronto Maple Leafs, joka pelasi Jokereita vastaan Hartwall-areenassa 16. syyskuuta 2003.[70]

Pudotuspeleissä pelattiin ensimmäistä kertaa sijoille 7–10 sijoittuneiden joukkueiden kesken playoffsien ensimmäinen kierros. Jokerit sijoittui runkosarjassa sijalle seitsemän ja kohtasi pudotuspelien avauskierroksella JYP:in, jonka se pudotti jatkosta suoraan voitoin 2–0 (5–2, 3–2). Jokereiden kohtaloksi koitui kuitenkin puolivälierissä tuleva suomenmestari Oulun Kärpät, joka lähetti Jokerit kesälomalle voitoin 4–2 (3–2, 3–2, 2–5, 2–1, 1–2, 2–1).[71]

Kaudella 2004–2005 NHL oli jälleen työsulun edessä ja SM-liigaan saapui useita NHL-pelaajia. Jokerit sai osansa pelaajista, kun puolustajat Brian Campbell ja Ossi Väänänen liittyivät joukkueeseen. Jokereiden riveihin saapui myös aikaisemmin Suomessa HIFK:ssa ja Oulun Kärpissä pelannut maalivahti Tim Thomas, joka onnistui runkosarjassa hyvin, tehden uuden SM-liigan nollapeliennätyksen, 15 nollapeliä.[72]

Jokerit teki pelaajasopimuksen myös loukkaantumisista aikaisempina kausina kärsineen Teemu Selänteen kanssa, joka ei kuitenkaan pelannut otteluakaan Jokereissa vaan tyytyi kuntouttamaan itseään Suomessa koko kauden ajan.lähde?

Työsulkukauden lopussa, Jokerit pelasi loppuottelussa Oulun Kärppiä vastaan. Jokereiden piti kuitenkin tyytyä hopeaan, sillä runkosarjassa 15 nollapeliä torjunut Tim Thomas petti odotukset ja hävisi vakuuttavasti pelanneelle Kärppien Niklas Bäckströmille maalivahtien välisen mittelön finaalisarjassa.lähde?

[muokkaa] Katastrofikausi

SM-liigakausi 2005-06:sta tuli Jokereiden historian karvaimpia kausia sitten 1980-luvun vaikeuksien.

Ensimmäisen ongelman joukkueelle aiheutti maalivahti Tim Thomas, joka purki sopimuksensa Jokereihin päivää ennen liigakauden alkua ja liittyi NHL-seura Boston Bruinsin riveihin. Jokerit hankki hätäapuna maalilleen - Thomasin suosituksesta - Karl Goehringin, joka kuitenkin epäonnistui pahasti. Goehringia Jokerit koitti paikata ensin Steve Passmorella ja lopulta HIFK:sta ostetulla Tom Askeylla, mutta kumpikaan ei kyennyt onnistumiseen kauden aikana.lähde?

Hyökkäyspäässäkin ilmeni ongelmia, kun Jokerit oli menettänyt edelliskauden avainpelaaja Glen Metropolitin. Jokereissa pelasi kauden 2005–06 aikana ulkomaalaispelaajina Brett Harkins, Eric Beaudoin ja Justin Mapletoft, joista kukaan ei onnistunut antamaan sitä nostetta mitä heiltä odotettiin. Harkins pelasikin vain alkukauden, koska suuntasi Ruotsiin. Myös kannattajien keskuudessa fyysisyydestään ja asenteestaan suosituksi tullut yhdysvaltalaispuolustaja Brad Norton pelasi Jokereissa, mutta hän yllättäen jätti joukkueen joulukuussa 2005 sopimuksensa NHL-pykälän turvin. Joukkueen muista johtopelaajista Marko Jantunen ja Jesse Niinimäki myytiin muualle kauden aikana heikkojen suoritusten ja henkilökohtaisten ongelmien takia. Joukkueen johtavaksi pistemieheksi nousi lopulta NHL:sta kesken kauden kasvattajaseuraansa palannut Tommi Santala.lähde?

Jokerit oli vaihtanut valmentajaa ennen kauden alkua ja valmennusvastuun oli ottanut entinen pitkäaikainen jokerikapteeni Waltteri Immonen. Katastrofaalisen alkukauden seurauksena Immonen erotettiin ja hänen tilalle hankittiin Suomen 1995 MM-kultaan johtanut Curt Lindström. "Kulta-Kurre" ei kuitenkaan kyennyt nostamaan Jokereita play-offeihin ja näin ollen joukkue jäi playoffien ulkopuolelle ensi kertaa sitten vuoden 1991. Jokereiden loppusijoitus oli vaatimaton yhdestoista.lähde?

[muokkaa] Orastavaa valoa

Kuva vuoden 2007 toisesta finaalista Jokerit–Kärpät

Kauden 2005–06 flopista haluttiin tehdä seuran ainoa "epäonnistuminen" 2000-luvulla, joten joukkueen uusi päävalmentaja hankittiin jälleen paikallisvastustaja HIFK:n riveistä. Valmennusvastuun otti HIFK:n edelliskaudella neljänneksi luotsannut Doug Shedden.lähde?

Uudelle kaudelle Jokereihin hankittiin suurella rahalla pelaajia; maalivahdiksi Porin Ässissä hopeaa voittanut Juuso Riksman, Sheddenin luottopelaajaksi HIFK:ssa noussut Kim Hirschovits, NHL:ssä pelannut puolustava hyökkääjä Clarke Wilm sekä HPK:ssa mestaruuden voittanut Jyrki Louhi. Pistenikkariksi hankittiin pienikokoinen Tim Stapleton ja puolustukseen varmaksi pelaajaksi Marko Tuulola. Uutena jokerikasvona nähtiin myös Tony Virta. Joukkue vahvistui myös NHL:stä Jokereihin paluun tehneellä jokerikasvatti Jani Ritalla.lähde?

Ykkösmaalivahdiksi hankittu Juuso Riksman loukkaantui kauden aikana ja Jokereilla oli kauden aikana eräänlainen maalivahtipula ja torjuntavastuuta kauden aikana saivat myös Joonas Hallikainen ja lupaava Niko Hovinen. Jokereiden maalinsuulle hankittiin Riksmanin jättämää aukkoa tilkitsemään Ari Ahonen Espoo Bluesista.lähde?

Sheddenin komennossa Jokerit teki hienon paluun playoffseihin, jonka finaaleissa Jokerit lopulta kärsi tappion Oulun Kärppiä vastaan suoraan voitoin 3–0.lähde?

Doug Sheddenin toinen kausi Jokereissa alkoi myös menestysodotuksin. Jokereihin hankittiin ehkä kovimpana vahvistuksena NHL:ssä ja Suomen maajoukkueessa useita otteluita pelannut maalivahti Jussi Markkanen sekä aikaisemminkin Jokereissa piipahtanut Sami Helenius. Jokerit hankki itselleen pistevoimaa HPK:sta Ville Leinon muodossa ja ehti jo julkistaa tehneensä sopimuksen toisen HPK-pelaaja, Janne Lahden kanssa, mutta tämä päätti lähteä NHL-paikkaa tavoittelemaan Pohjois-Amerikkaan. Doug Shedden kuitenkin vastasi isosta yllätyksestä kauden aikana, kun ilmoitettiin hänen siirtyvän Sveitsiin valmentamaan seuraavaksi kaudeksi. Sheddenin mukaan olisi lähdössä myös kakkosvalmentajana toiminut Waltteri Immonen. Maalivahtirintamallakin oli liikehdintää loppukaudesta, kun kakkosmaalivahdin paikalle hankittiin Joni Puurula SaiPa:sta. Hankinta tuli tarpeeseen, sillä Jussi Markkanen loukkasi itsensä pudotuspelien avausottelussa ja loppukausi jäi hänen osaltaan pelaamatta.lähde?

Tästä huolimatta Jokerit selvisi välieriin saakka, jossa se kärsi tappion Espoo Bluesia vastaan. Jokerit johtivat sarjaa jo voitoin 1–3, mutta hävisivät lopulta 4–3 espoolaisseuralle.lähde?

Pronssiotteluun Jokerit–Tappara valmentaja Shedden oli nostanut omia nuoria, kuten Jiri Veistolan, Ossi Saarisen ja Heikki Hyvösen ja jättänyt vastaavasti Robert Kantorin, Kim Hirschovitsin, Kalle Kermanin ja Petri Variksen pois. Tapparan nuori tanskalainen Nichlas Hardt iski kypärätempun, kolme maalia. Kahden erän jälkeen tilanne oli tasan 3–3, mutta kolmannessa erässä jokeripuolustaja Marko Kauppinen iski maalivahti Joni Puurulan torjuman kiekon epähuomiossa omaan verkkoon. Tapparan kapteenille Janne Ojaselle merkitty osuma jäi ottelun viimeiseksi ja näin Tappara haki pronssiset mitalit Helsingistä. Neljäs sija oli valmentaja Doug Sheddenille raskas pettymys.[73]

»Oli todella vaikea motivoida pelaajia tähän otteluun, mutta yleensä kotijoukkue on vienyt nämä. Olen todella pettynyt, sillä emme rakentaneet tätä joukkuetta sijoittumaan neljänneksi. [...] Emme olleet tarpeeksi hyviä emmekä tehneet tarpeeksi töitä. Se on suurin syy tämän kauden tulokseen.»
(Päävalmentaja Doug Shedden pronssiottelun jälkeen.[73])

[muokkaa] Puolustusasemiin

Glen Hanlon Laura Ruoholan haastattelussa syyskuussa 2008

Seuraavaksi kaudeksi Jokereihin saapui uudeksi päävalmentajaksi kanadalainen Glen Hanlon sekä paluun tekivät Juha Lind, Tomi Mäki, Tomek Valtonen ja Juuso Riksman. Tim Stapleton, Clarke Wilm ja pettymykseksi osoittautunut loppukauden vahvistus Matt Hussey jättivät seuran kauden päätteeksi. Jokereiden kauden 2008–09 ulkomaalaishankintoja olivat Hanlonin alaisuudessa ennenkin pelannut Joey Tenute ja Ilveksestä hankittu 41 pistettä menneellä kaudella tehnyt Mike Bishai.lähde?

Valmennukseen Hanlonin aisapariksi liittyi vielä entinen HIFK:n ja TuTon päävalmentaja Ismo Lehkonen. Joukkueenjohtajaksi ja maalivahtivalmentajaksi hankittiin entinen Pelicans- ja Kiekko-Vantaa-luotsi Jarmo "Jami" Kauppi. Seura vaihtoi myös toimitusjohtajaa kauden alla; Matti Virmanen siirtyi urheilutoimenjohtajaksi ja toimitusjohtajan paikan otti entinen jokeripelaaja Keijo Säilynoja.lähde?

2. lokakuuta 2008 Jokerit jatkoi perinteitään kohtaamalla NHL-joukkue Pittsburgh Penguinsin näytösottelussa Hartwall Areenalla. 28 minuutissa loppuunmyyty ottelu päättyi vierailijoiden 4-1 -voittoon Sidney Crosbyn syöttäessä kolme joukkueensa maaleista. Janne Lahti viimeisteli Jokereiden ainoan maalin hänelle tuomitusta rangaistuslaukauksesta. Penguins jatkoi ottelun jälkeen matkaansa Tukholmaan valmistautumaan NHL-avaukseen Ottawa Senatorsia vastaan.lähde?

Jokereiden joukkueeseen liittyi kauden aikana jo kertaalleen aikaisemminkin Jokereissa pelannut Quinn Hancock. Jokerit tosin koki menetyksen, kun puolustaja Mikko Kuparinen joutui lopettamaan uransa lonkkavaivojen takia. 2. tammikuuta 2009 Jokereiden joukkueeseen neljänneksi ulkomaalaispelaajaksi liittyi kanadalainen David Ling, jolla oli kokemusta NHL:stä 93 ottelun verran. Ling valittiin Kanadan korkeimman junioriliigan, CHL:n parhaaksi pelaajaksi vuonna 1995. Kyseisen kunnianosoituksen on saanut Lingin lisäksi mm. NHL-tähdet Mario Lemieux, Pat LaFontaine ja Sidney Crosby.lähde?

Jokereiden maalivahtiosasto koki kovia kauden aikana. Vuoden 2009 puolella Jokereissa pelasi tammikuussa pikahälytyksellä lainapelaajana HPK:n Mikko Strömberg[74] ja loppukaudesta varamaalivahdiksi Norjan pääsarjan Furuset I.F.:stä hankittu Mikael Vuorio, jolta löytyi pelikokemusta Rauman Lukosta.[75]

Jokerit ilmoitti tammikuussa 2009, että Hanlon ei jatka kauden jälkeen Jokereissa. Päätös oli seuran ja Hanlonin yhteinen.[76]

Jokerit ja Kärpät vastakkain ensimmäisessä puolivälierässä Hartwall-areenalla.

Puolustusvoittoista jääkiekkoa pelannut Jokerit sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Kausi päättyi pudotuspelien puolivälierissä putoamiseen Oulun Kärpille voitoin 4–1. Hartwall-areenalla pelatussa viimeisessä ottelussa ratkaisun iski Kärppien Toni Koivisto, kun jatkoaikaa oli pelattu seitsemän ja puoli minuuttia.[77]

Joukkueen puolustusvoittoinen, kilpikonnamaiseksi kuvailtu pelityyli, herätti keskustelua läpi kauden. Jokereiden ottamat voitot olivat useimmiten niukkoja, vähämaalisia ja perustuivat maalivahti Riksmanin torjuntoihin. Kauden päätyttyä myös joukkueen nuori lupaus, laitahyökkääjä Teemu Pulkkinen, arvosteli päävalmentaja Glen Hanlonin pelisysteemiä ankarin sanoin.[78]

»Pelisysteemissämme ei ollut mitään järkeä. Me vain puolustimme, ei ollut mitään muuta kuin puolustus. Pelejä lähdettiin voittamaan 1–0. Ei ollut faneillekaan kivaa, kun peleissä ei tapahtunut mitään.»
(Teemu Pulkkinen.[78])

[muokkaa] Kotimaisista voimista NHL-vahvistuksiin

Pääartikkeli: Jokerien SM-liigakausi 2009–2010
Fredrik Bremberg saapui vahvistamaan Jokereita lokakuussa 2009.

Seuran puheenjohtaja Harry Harkimo ilmoitti huhtikuussa 2009 Jokereiden lähtevän tulevaan kauteen puhtaasti kotimaisin voimin. Kenenkään Jokereissa pelanneen ulkomaalaisen sopimusta ei jatkettu kaudelle 2009–10.[79] Kauteen 2008–09 päättyi myös Jokereiden kapteenin ja maalitilaston ykkösnimen Petri Variksen SM-liigaura. Varis ehti toimia Jokereiden kapteenina vuodesta 2005 vuoteen 2009 saakka.lähde? Varis pelasi Jokereissa vuosina 1993–97, 1999–2002 ja 2004–09.[80]

Jokereiden uudeksi päävalmentajaksi palkattiin 1990-luvun menestysvuosien jokerivalmentajana ja A-maajoukkueen entisenä apu- ja päävalmentajana tunnettu Hannu Aravirta, joka palasi Jokereihin 13 vuoden tauon jälkeen. Aravirran avuksi valmennukseen palkattiin entinen jokeripelaaja Antti Törmänen. Edelliskauden valmennusjohdosta vain maalivahtivalmentaja Jami Kauppi jatkoi Jokereissa.[81] Kauden 2009–2010 uusiin pelaajahankintoihin kuuluivat muun muassa Jokeri-kasvatti Antti-Jussi Niemi, joka toimi myös joukkueen kapteenina sekä aiemminkin Jokereissa kiekkoilleet Jukka Hentunen ja Esa Pirnes. 5. toukokuuta 2009 julkistetussa tulevan kauden joukkueessa oli 29 sopimuspelaajaa, joista 11 juniori-ikäisiä. Seuran johdon mukaan uusia pelaajia ei enää etsitty joukkueeseen.[82] Kuitenkin kolmentoista ottelun jälkeen puheenjohtaja Harkimo ja urheiluntoimenjohtaja Matti Virmanen joutuivat syömään sanansa; sarjan viimeisellä sijalla olevan joukkueen hyökkäystä vahvistamaan palkattiin ruotsalainen Fredrik Bremberg.[83]

Jokerit erotti Aravirran sekä Törmäsen keskiviikkona 25. marraskuuta 2009.[84] Pari tuntia myöhemmin Jokerit vahvisti palkanneensa uudeksi päävalmentajaksi Hannu Jortikan. Tässä vaiheessa Jokerit oli sarjassa hetkellisen nousun jälkeen jälleen viimeisenä.[85]

Jokerit näytti ilmoittautuvan mestaruustaistoon tammikuun lopulla, kun joukkue hankki itselleen kaksi NHL-taustan omaavaa hyökkääjää, ruotsalaisen Michael Nylanderin ja yhdysvaltalaisen Bates Battaglian.[86] Jokerit varmisti paikkansa pudotuspeleihin kuitenkin vasta runkosarjan päätöskierroksella. Joukkue pääsi kymmenennen sijan turvin niin sanottuun villi kortti -sarjaan.[87] Nimellisesti kovista loppukauden vahvistuksistaan huolimatta Jokereiden kohtaloksi koitui pudotuspelien avauskierroksella Tappara, joka voitti Jokerit otteluvoitoin 2–1.[88]

[muokkaa] Kekäläisen aikakausi 2010–

[muokkaa] Kausi 2010–11

Pääartikkeli: Jokerien SM-liigakausi 2010–2011
Janne Lahti oli 37 osumallaan runkosarjan paras maalintekijä kaudella 2010–11. Kuva on kaudelta 2011–12.

Pian kauden jälkeen 2009–10 Jokerit ilmoitti, että pitkäaikainen joukkueen toimitusjohtaja ja urheilutoimenjohtaja Matti Virmanen lopettaa uransa Jokereissa.[89] Jokerit julkaisi kauden 2010–2011 joukkueensa 4. toukokuuta pitämässään tiedotustilaisuudessaan. Samassa tilaisuudessa joukkueen omistaja Harry Harkimo vaati seuralle täysremonttia, jossa käydään läpi niin edustusjoukkue kuin junioritoiminta. Edellisen kauden puolen miljoonan euron tappiot ja heikot hankinnat toivat seuralle suuria paineita, koska tuleva kausi ei enää kestäisi vastaavaa näkymättä enää seuran kassassa. Harkimo nosti tiedotustilaisuudessa esille myös menneen kauden tuhkimotarinan, Turun Palloseuran, joka liigan kolmanneksi pienimmällä budjetilla vei Suomen mestaruuden.[90]

Jokerit julkaisi toukokuussa uuden joukkueensa. Yksi nimekkäimmistä hankinnoista oli paluumuuttaja Ossi Väänänen.[91] Sopimus tehtiin myös Ilari Filppulan kanssa, mutta tämä siirtyi lopulta NHL-seura Detroit Red Wingsiin, eikä näin ollen pelannut Jokereissa.[92]

24. toukokuuta Jokerit uudisti jälleen organisaationsa johtoporrasta. Seuran toimitusjohtajaksi valittiin Jarmo Kekäläinen, joka oli toiminut muun muassa NHL-seura St. Louis Bluesin varatoimitusjohtajana, pelaajatarkkailijana sekä jääkiekkoasiantuntijana YLE:llä. Kekäläisen vastuulla tuli olemaan myös seuran kehittäminen sekä pelaaja- ja valmentajavalinnat.[93] Pesti oli viisivuotinen ja Kekäläinen halusi omien sanojensa mukaan parantaa Jokereiden junioritoimintaa selvästi paremmaksi. Tarkoituksena oli myös luoda joukkueeseen pysyvä runko.[94]

Kausi alkoi odotettua heikommin. Päävalmentaja Hannu Jortikka vapautettiin tehtävistään kesken kauden, 24. marraskuuta 2010, ja uudeksi luotsiksi pestattiin jo vuosina 1999–2001 Jokereita valmentanut Erkka Westerlund. Apuvalmentajaksi Sami Rannan tilalle tuli Lahden Pelicansin A-nuoria valmentanut Tomi Lämsä.[95] Päävalmentaja Westerlundille kaavailtiin roolia myös seuran kehittämisessä. Hänen sopimuksestaan tehtiin 1,5 vuoden mittainen.[96]

Jokerit sijoittui runkosarjassa kuudenneksi.[97] Janne Lahti voitti maalintekijätilaston 37 osumalla ollen pistepörssissäkin kolmas, ja Teemu Pulkkinen ylsi pistepörssissä viidenneksi.[98] Kausi päättyi puolivälierätappioon paikallisvastustaja HIFK:lle voitoin 4–3.[99] Naapurusten toinen erityisen merkittävä kohtaaminen oli niin sanottu Talviklassikko. Kyseessä oli helmikuussa 2011 Helsingin olympiastadionilla järjestetty ulkoilmaottelu, jonka HIFK voitti 4–3. Kyseinen runkosarjapeli veti paikalle yleisöä yli 36 000 silmäparia, mikä oli samalla ennätys eurooppalaisessa seurajääkiekkoilussa.[100]

[muokkaa] Kausi 2011–12

SM-liigakauteen 2011–12 Jokerit lähti hyvistä asetelmista, sillä joukkue saavutti ennen kauden alkua pelatuissa European Trophy -otteluissa lopputurnauspaikan.[101] Jokereiden merkittävimpiä pelaajahankintoja olivat muun muassa maalivahti Eero Kilpeläinen,[102] puolustaja Markus Nordlund[103] sekä hyökkääjät Ilari Filppula, Riku Hahl,[104] ja yli 600 NHL-ottelun uran omaava Jarkko Ruutu, jonka kanssa solmittiin syyskuussa kolmen vuoden sopimus.[105] Jokerit myös uusi pelipaitansa, ja pääosaan nostettiin mainosten sijaan seuran logo sekä pelaajan nimi ja numero.[106]

[muokkaa] Kotihalli

Pääartikkeli: Hartwall-areena
Hartwall-areena

Jokereiden kotihallina seuran perustamisvuodesta 1967 aina vuoteen 1997 asti toimi Helsingin jäähalli, joka sijaitsee Töölössä, Nordenskiöldinkadulla.

Jokereiden omistajan Harry Harkimon mielestä taloudellisesti toimiva joukkue tarvitsee oman jäähallinsa ja vuonna 1997 Helsingin Jokerit siirtyi nykyiseen kotiareenaansa, Hartwall-areenaan, joka sijaitsee Ilmalassa, Pasilassa. Areenaan mahtuu vuonna 2006 tehdyn remontin jälkeen 13 349 katsojaa.[107]

[muokkaa] Tunnukset

Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

[muokkaa] Nykyinen peliasu

Jokerit pelaa kotipelinsä sini-puna-keltaisella paidalla, joka on samaa mallia kuin NHL-seura Florida Panthersin käyttämä, sinisillä housuilla sini-puna-keltaisilla sukilla sekä valkoisella kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa valko-puna-keltaisella paidalla ja valko-puna-keltaisilla sukilla. Jokerit alkoi kuitenkin pelata sini-valkoisella kypärällä kaudella 2010-2011.

[muokkaa] Vanhat peliasut

Jokereiden ensimmäisessä peliasussa oli käytössä niin ikään siniset paidat joissa toisena värinä toimi valkoinen. Sini-valkoinen väritys säilyi ensimmäisestä kaudesta aina 1970-luvun lopulle asti. 1980-luvun liigavuosina pelipaitojen väritys oli puna-valkoinen, joissa jokerilogon pähineen värit olivat keltainen ja sininen. Divisioonavuosina Jokereiden peliasut vaihtuivat takaisin sini-valkoisiin, joissa jokerilogo oli kuvattuna yhdessä siivekkään J-kirjaimen kanssa. 1990-luvun menestysvuosien aikaan Jokereiden peliasun värityksenä toimi vihreät pelipaidat joissa oli mukana sinistä väriä (90-luvun alku) ja violettia (90-luvun puoliväli). Kypärien värityksenä Jokereilla on toiminut lähes aina nykyinen valkoinen väritys lukuun ottamatta 1990-luvun puoliväliä jolloin kypärät oli maalattu hetkellisesti hopeisen värisiksi. Jokerit palasi perinteiseen siniseen kotipaitaan ja valkoiseen vieraspaitaan syksyllä 1997, jolloin seura siirtyi pelaamaan vastavalmistuneeseen Hartwall-areenaan. Kausiksi 1998–1999 ja 1999–2000 myös seuran logo koki muutoksen.

[muokkaa] Logot

  • Jokereiden alkuperäinen ja nykyinen logo

  • Jokereiden vuosina 1998–2000 käyttämä logo

[muokkaa] Saavutukset

[muokkaa] Pelaajat ja valmentajat

[muokkaa] Nykyinen joukkue

(Päivitetty: 30. tammikuuta 2012)

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
18 Suomen lippu Ben-Amor, SemirSemir Ben-Amor Loukkaantunut LH L 29 2012 Helsinki, Suomi
78 Ruotsin lippu Boumedienne, JosefJosef Boumedienne P L 34 2012 Tukholma, Ruotsi
2 Yhdysvaltain lippu Dehner, JeremyJeremy Dehner P L 24 2013 Madison, WI, Yhdysvallat
42 Yhdysvaltain lippu Eaves, BenBen Eaves KH R 29 2012 Minneapolis, MN, Yhdysvallat
21 Suomen lippu Eronen, TeemuTeemu Eronen P L 21 2012 Vantaa, Suomi
81 Suomen lippu Filppula, IlariIlari Filppula Loukkaantunut KH L 30 2015 Vantaa, Suomi
32 Suomen lippu Hahl, RikuRiku Hahl (A) Loukkaantunut KH L 31 2012 (2013) Hämeenlinna, Suomi
43 Tanskan lippu Hardt, NichlasNichlas Hardt LH L 23 2012 Kööpenhamina, Tanska
55 Suomen lippu Heino, HenriHenri Heino KH L 25 2013 Lahti, Suomi
29 Unkarin lippu Hetényi, ZoltánZoltán Hetényi MV L 23 2012 Budapest, Unkari
15 Suomen lippu Hännikäinen, MarkusMarkus Hännikäinen LH L 18 2013 Helsinki, Suomi
44 Suomen lippu Kerälä, AnttiAntti Kerälä KH L 24 2012 Hattula, Suomi
37 Suomen lippu Kilpeläinen, EeroEero Kilpeläinen MV L 26 2013 Juva, Suomi
50 Suomen lippu Kivistö, TommiTommi Kivistö P L 20 2012 Vantaa, Suomi
63 Suomen lippu Koski, EetuEetu Koski KH L 19 2012 Uusikaupunki, Suomi
47 Suomen lippu Lahti, JanneJanne Lahti LH L 29 2013 Riihimäki, Suomi
3 Suomen lippu Lindbohm, PetteriPetteri Lindbohm P L 18 2014 Helsinki, Suomi
88 Kanadan lippu Lupaschuk, RossRoss Lupaschuk P R 31 2012 Edmonton, Alberta, Kanada
58 Suomen lippu Manelius, NicoNico Manelius P L 20 2013 Vantaa, Suomi
14 Suomen lippu Mäki, TomiTomi Mäki (A) LH L 28 2012 Helsinki, Suomi
7 Suomen lippu Niemi, Antti-JussiAntti-Jussi Niemi (A) P L 34 2012 Vantaa, Suomi
40 Suomen lippu Nordlund, MarkusMarkus Nordlund P L 26 2013 Eurajoki, Suomi
6 Suomen lippu Pulkkinen, TeemuTeemu Pulkkinen LH R 20 2013 Vantaa, Suomi
28 Suomen lippu Rita, JaniJani Rita LH L 30 2014 Helsinki, Suomi
9 Suomen lippu Ruuttu, AlexanderAlexander Ruuttu LH R 19 2013 Chicago, IL, Yhdysvallat
25 Suomen lippu Ruutu, JarkkoJarkko Ruutu LH L 36 2014 Vantaa, Suomi
86 Suomen lippu Teräväinen, TeuvoTeuvo Teräväinen LH L 17 2013 Helsinki, Suomi
33 Suomen lippu Tuohimaa, FransFrans Tuohimaa Loukkaantunut MV L 20 2012 Helsinki, Suomi
22 Suomen lippu Tyrväinen, JuhaniJuhani Tyrväinen LH L 21 2013 Seinäjoki, Suomi
4 Suomen lippu Väänänen, OssiOssi Väänänen (C) P L 31 2013 (2014) Vantaa, Suomi

Muokkaa kokoonpanoa


Valmentajat:

Huolto:

[muokkaa] Kapteenit

[muokkaa] Päävalmentajat

[muokkaa] Jäädytetyt pelinumerot

  • 5 Esa Tikkanen. Tikkasen numeron jäädytys on saanut rankkaa arvostelua siitä, että Tikkanen ei urallaan pelannut kuin vajaan kauden Jokereissa NHL-uransa päättymisen jälkeen.[108] Tikkanen toimi nuorempana seuran "maskottina" laukomalla kiekkoja maaliin kotiottelujen erätauoilla.[109] Tikkasen kasvattajaseurana pidetään paikallisvastustaja HIFK:ta, jossa hän pelasi juniorivuosien lisäksi SM-liigaa neljällä kaudella.[108] Tikkanen oli HIFK:n riveissä voittamassa Suomen mestaruuden kaudella 1982–83, jolloin Jokerit hävisi finaalisarjan otteluvoitoin 2–3.[110] Tikkanen pelasi NHL:ssä lähes koko uransa numerolla 10, Jokereissa numerolla 5.[111]
  • 17 Jari Kurri. Numero jäädytettiin Jokereiden 40-vuotisjuhlaottelussa Lukkoa vastaan 27. lokakuuta 2007. Kurri ei tosin koskaan pelannut Jokereissa numerolla 17, vaan numeroilla 11 ja 71.[112]
  • 24 Waltteri Immonen toimi Jokereiden kapteenina lähes koko 1990-luvun.
  • 91 Otakar Janecký on kaikkien aikojen tehokkain ulkomaalaisvahvistus SM-Liigan historiassa[113] ja Jokereiden historian toiseksi tehokkain heti Petri Variksen jälkeen.[114] Janecký pelasi kaikkiaan kahdeksan kautta Jokereissa ja voitti tuona aikana neljä Suomen mestaruutta.

Vielä jäädyttämättömät, mutta käytöstä poistetut pelinumerot

  • 8 Teemu Selänne [115] Teemu Selänne pelasi Jokereissa pääsarjatasolla vuosina 1987–1992 ja vuoden 1995 NHL-työsulun aikana. Selänteellä oli myös sopimus Jokereissa kauden 2004–05 työsulun aikana, mutta hän ei pelannut tuolloin otteluakaan. Selännettä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista Jokeri-kasvateista ja hänen Jokereissa käyttämäänsä pelinumeroa 8 ei ole käyttänyt yksikään muu pelaaja Selänteen lähdettyä NHL:ään vuonna 1992. Keväällä 2011 Jokereiden puheenjohtaja Harry Harkimo ilmoitti, että Selänteen pelinumero 8 jäädytetään jos Selänne päättää lopettaa uransa kauteen 2010–11. Jäädytys tapahtuisi ennen Jokerit – Anaheim Ducks -ottelun alkua.[116]
  • 11 Tomek Valtonen [115] Puolassa syntynyt Valtonen pelasi debyttikauttaan (1997–98, Tampereen Ilves) lukuun ottamatta kaikki SM-liiga pelikautensa helsinkiläisseurassa. Kahdeksan Jokeri-kautensa aikana Valtonen nousi Jokereiden fanikatsomon yhdeksi suosikkipelaajaksi. Jokereista lähdettyään Valtosen käyttämä pelinumero varattiin Valtoselle itselleen. Tomek Valtonen jotui lopettamaan peliuransa ennen kauden 2009–2010 alkua, terveydellisistä syistä johtuen.
  • 23 Petri Varislähde? Petri Variksen lopettaessa kiekkouransa kauden 2008–2009 päätteeksi, hän oli Jokereiden all-time pistepörssin kärkinimi. Varis pelasi Jokereissa kymmenen kautta ja voitti Jokereissa kolme Suomen mestaruutta ja tuli kahdesti valituksi SM-liigan ykköstähdistöön. Varis toimi Jokereiden kapteenina kausina 2005–09. Variksen pelinumeroa ei ole annettu kenellekkään hänen lopetettua uransa.

[muokkaa] Palkitut

Aarne Honkavaara -palkinto - runkosarjan paras maalintekijä

Jari Kurri -palkinto - pudotuspelien paras pelaaja

Jarmo Wasaman muistopalkinto - vuoden tulokas

Kalevi Numminen -palkinto - vuoden valmentaja

Lasse Oksanen -palkinto - runkosarjan paras pelaaja

Matti Keinonen -palkinto - vuoden tehopelaaja

Pekka Rautakallio -palkinto - vuoden puolustaja

Raimo Kilpiö -palkinto - vuoden herrasmiespelaaja

Urpo Ylönen -palkinto - paras maalivahti

Veli-Pekka Ketola -palkinto - pistepörssin voittaja

Kultainen kypärä - pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja


[muokkaa] Seurakohtaiset tilastot

[muokkaa] Jokereiden menestys kausittain

Runkosarja
Kausi Sarja O V T H TM PM P Sija Lähde
1967–68 Suomen sarja
länsilohko		 12 7 1 4 15 76 54 Sarjan 2.sija [117]
1968–69 Suomen sarja
länsilohko		 14 11 2 1 95 35 24 Sarjan 1.sija [117]
karsintasarja 5 5 0 0 10 27 9 Nousu SM-sarjaan [117]
1969–70 SM-sarja 22 13 2 7 125 78 28 Sarjan 5.sija [117]
1970 Suomen cup Hopeaa
1970–71 SM-sarja 32 20 3 9 145 97 43 Hopeaa [117]
1971–72 SM-sarja 32 18 3 11 132 111 39 Sarjan 4.sija [117]
1972–73 SM-sarja 36 29 3 4 193 86 61 Kultaa [117]
1973–74 Euroopan cup 4 2 0 2 14 13 9.–16.
1973–74 SM-sarja 36 20 5 11 192 116 45 Sarjan 4.sija [117]
1974–75 SM-sarja 36 18 4 14 174 128 40 Sarjan 4.sija [117]
1975–76 SM-liiga 36 17 2 17 169 156 36 Runkosarjan 6.sija [117]
1976–77 SM-liiga 36 14 5 17 137 153 33 Runkosarjan 7.sija [117]
1977–78 SM-liiga 36 7 3 26 125 177 17 Runkosarjan 10.sija [117]
liigakarsinta 6 3 1 2 39 16 7 säilytti sarjapaikan [117]
1978–79 SM-liiga 36 14 3 19 137 181 31 Runkosarjan 8.sija [117]
1979–80 SM-liiga 36 11 4 21 151 199 26 Runkosarjan 9.sija [117]
liigakarsinta 6 4 1 1 49 34 9 säilytti sarjapaikan [117]
1980–81 SM-liiga 36 6 3 27 114 188 15 Runkosarjan 9.sija [117]
liigakarsinta 6 5 0 1 48 13 10 säilytti sarjapaikan [117]
1981–82 SM-liiga 36 9 2 25 121 178 20 Runkosarjan 9.sija [117]
liigakarsinta 3 3 0 20 3 säilytti sarjapaikan [117]
1982–83 SM-liiga 36 27 1 8 193 119 55 Runkosarjan 1.sija [117]
playoff 8 5 3 32 29 Hopeaa [117]
1983–84 SM-liiga 37 17 3 17 191 162 37 Runkosarjan 7.sija [117]
1984–85 SM-liiga 36 13 2 21 154 176 28 Runkosarjan 8.sija [117]
1985–86 SM-liiga 36 10 2 24 131 181 22 Runkosarjan 9.sija [117]
liigakarsinta 7 5 0 2 38 31 säilytti sarjapaikan [117]
1986–87 SM-liiga 44 12 3 29 161 226 27 Runkosarjan 10.sija
suora putoaminen sarjasta		 [117]
1987–88 I-divisioona 44 20 6 18 193 182 46 Runkosarjan 7.sija [117]
1988–89 I-divisioona 44 30 4 10 278 173 64 Runkosarjan 2.sija [117]
liigakarsinta 5 3 2 22 22 nousu SM-liigaan [117]
1989–90 SM-liiga 44 15 3 26 165 183 33 Runkosarjan 10.sija [117]
1990–91 SM-liiga 44 17 6 21 150 162 40 Runkosarjan 9.sija [117]
1991–92 SM-liiga 44 28 3 13 195 132 59 Runkosarjan 2.sija [117]
playoff 10 7 3 41 20 Kultaa [117]
1992–93 Euroopan cup 9 6 0 3 33 24 Pronssia
1992–93 SM-liiga 48 28 7 13 185 133 63 Runkosarjan 2.sija
playoff 3 0 3 11 14 Liigan 5.sija
1993–94 SM-liiga 48 26 4 18 181 131 56 Runkosarjan 3.sija
playoff 12 9 3 35 19 Kultaa
1994–95 Euroopan cup 4 4 0 0 22 8 Kultaa
1994–95 SM-liiga 50 34 6 10 202 122 74 Runkosarjan 1.sija
playoff 11 8 3 45 23 Hopeaa
1995–96 Euroopan cup 4 3 1 0 16 10 Kultaa
1995–96 SM-liiga 50 31 11 8 190 91 73 Runkosarjan 1.sija
playoff 11 9 2 51 13 Kultaa
1996–97 EHL 5.–8.
1996–97 SM-liiga 50 35 4 11 192 116 74 Runkosarjan 1.sija
playoff 9 9 0 37 16 Kultaa
1997–98 EHL Alkulohkon 2.
1997–98 SM-liiga 48 24 5 19 139 137 53 Runkosarjan 4.sija
playoff 8 4 4 33 22 Pronssia
1998–99 EHL 5.–8.
1998–99 SM-liiga 54 31 3 20 171 140 65 Runkosarjan 3.sija
playoff 3 0 3 8 13 Liigan 5.sija
1999–00 SM-liiga 54 27 9 18 147 131 63 Runkosarjan 5.sija [118]
playoff 11 7 4 29 22 Hopeaa [118]
2000–01 SM-liiga 56 35 7 14 184 128 77 Runkosarjan 1.sija [118]
playoff 5 2 3 7 11 Liigan 5.sija [118]
2001–02 SM-liiga 56 29 11 16 160 102 71 Runkosarjan 3.sija [118]
playoff 11 9 2 39 23 Kultaa [118]
2002–03 Continental Cup Kultaa
2002–03 SM-liiga 56 35 6 15 154 108 76 Runkosarjan 2.sija [118]
playoff 10 6 4 22 17 Liigan 4.sija [118]
O V T H JaV TM PM P Sijoitus Lähde
2003–04 SM-liiga 56 23 14 19 4 131 120 64 Runkosarjan 7.sija [118]
playoff 8 4 4 23 17 Liigan 7.sija [118]
O V JaV JaT H TM PM P Sijoitus Lähde
2004–05 SM-liiga 56 34 4 3 15 163 96 113 Runkosarjan 2.sija [118]
playoff 12 8 4 35 22 Hopeaa [118]
2005–06 SM-liiga 56 19 4 4 29 149 190 69 Runkosarjan 11.sija [118]
2006–07 SM-liiga 56 32 6 3 15 194 144 111 Runkosarjan 2.sija [118]
playoff 10 7 3 30 19 Hopeaa [118]
2007–08 SM-liiga 56 29 5 8 14 179 152 105 Runkosarjan 3.sija [118]
playoff 14 7 7 47 46 Liigan 4.sija [118]
2008–09 SM-liiga 58 28 4 6 20 134 132 98 Runkosarjan 4.sija
playoff 5 1 4 10 17 Liigan 7.sija
2009–10 SM-liiga 58 22 4 4 28 144 157 78 Runkosarjan 10.sija [119]
playoff 3 1 2 10 13 Liigan 10.sija [119]
O=Ottelut, V=Voitot, T=Tasapelit, H=Häviöt, JaV=Jatkoaikavoitto, JaT=Jatkoaikatappio, P=Pisteet, TM=Tehdyt maalit, PM=Päästetyt maalit

[muokkaa] Tehokkaimmat pelaajat runkosarjassa

[120]

  • Tilanne kauden 2009–10 jälkeen.
Sija Nimi Pelipaikka Kaudet Ottelut Maalit Syötöt Pisteet
1. Petri Varis H 12 501 200 220 420
2. Otakar Janecký H 8 355 99 279 378
3. Henry Leppä H 11 363 179 168 347
4. Timo Turunen H 8 263 194 123 317
5. Mika Strömberg P 12 470 87 177 264
6. Jari Lindroos H 8 298 94 169 263
7. Antti Törmänen H 9 410 137 113 250
8. Timo Sutinen H 6 179 106 144 250
9. Keijo Säilynoja H 9 334 128 115 243
10. Juha Lind H 9 422 110 120 230

[muokkaa] Tehokkaimmat pelaajat pudotuspeleissä

[121]

  • Tilanne kauden 2009–10 jälkeen.
Sija Nimi Pelipaikka Kaudet Ottelut Maalit Syötöt Pisteet
1. Otakar Janecký H 8 66 22 67 89
2. Petri Varis H 10 95 35 34 69
3. Mika Strömberg P 9 76 16 40 56
4. Juha Lind H 9 66 18 19 37
5. Antti Törmänen H 8 66 17 18 35
6. Pasi Saarela H 4 31 15 14 29
7. Tim Stapleton H 2 24 15 12 27
8. Marko Tuulola P 5 52 3 24 27
9. Petri Pakaslahti H 5 51 8 17 25
10. Keijo Säilynoja H 7 53 14 10 24

[muokkaa] Parhaat maalintekijät runkosarjassa

[122]

  • Tilanne kauden 2009–10 jälkeen.
Sija Nimi Pelipaikka Kaudet Ottelut Maalit M per O
1. Petri Varis H 12 501 200 0,40
2. Timo Turunen H 8 263 194 0,74
3. Henry Leppä H 11 363 179 0,49
4. Antti Törmänen H 9 410 137 0,33
5. Keijo Säilynoja H 9 334 128 0,38
6. Risto Kerminen H 8 275 114 0,41
7. Pentti Hiiros H 9 301 112 0,37
8. Juha Lind H 9 422 110 0,26
9. Timo Sutinen H 6 179 106 0,59
10. Jari Kapanen H 6 206 104 0,50

[muokkaa] Kotiotteluiden yleisömäärät

[123]

  • Mukana vain runkosarjaottelut.
Kausi Keskiarvo Yleisöä yhteensä
2000–01 10 421 291 784
2001–02 9 662 270 548
2002–03 9 581 268 264
2003–04 9 093 254 595
2004–05 9 637 269 822
2005–06 8 850 247 788
2006–07 8 928 249 980
2007–08 8 591 240 548
2008–09 8 456 245 214
2009–10 8 295 240 556
2010–11 8 487 254 611

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  • Aalto, Seppo: Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta jokeri-kiekkoa. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1992. ISBN 952-9743-01-7.
  • Mennander, Ari: Hjallis – Hartwall Areena. Keuruu: Otavan Kirjapaino, 1997. ISBN 951-1-14874-5.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Liigatähdet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 951-20-6684-X.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ SM-liigan potkuviikko jatkuu – Nyt oli Hannu Jortikan vuoro 24.11.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.11.2010.
  2. ↑ http://www.jokerifanit.net/n/?m=pages&a=showpage&t=545
  3. ↑ a b c d e f g Mennander & Mennander 2003, s.172-174.
  4. ↑ Aalto 1992, s.25
  5. ↑ a b Aalto 1992, s.26
  6. ↑ Historiaa jokerit.com. Viitattu 12.5.2010.
  7. ↑ Aalto 1992, s.28
  8. ↑ Aalto 1992, s.29
  9. ↑ a b Aalto 1992, s.30
  10. ↑ Aalto 1992, s.277
  11. ↑ Jukonen, Masi: Pentti Hiiros, mestari mallia 1973. Jokerit Kausikirja 2002–2003, 2002. Huittinen: Lauttapaino Oy.
  12. ↑ a b c d Aalto 1992, s.36
  13. ↑ Aalto 1992, s.34
  14. ↑ Aalto 1992, s.278
  15. ↑ Aalto 1992, s.32
  16. ↑ Aalto 1992, s.40–43
  17. ↑ Aalto 1992, s.280–281.
  18. ↑ Jokeri historia 70-luku: Ensimmäinen mitali Jokerit.com. Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 11.5.2010.
  19. ↑ Jokeri historia 70-luku: SM-sarjasta liigaksi Jokerit.com. Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 11.5.2010.
  20. ↑ a b Mennander & Mennander 2004, s.336.
  21. ↑ Jokerit 1969/70 – 2001/02 Pelaajarekisteri / Runkosarja. Jokerit Kausikirja 2002–2003, 2002. Huittinen: Lauttapaino Oy.
  22. ↑ Julkaisija = jokerit.com: Pistepörssit vuosittain Viitattu 12.5.2010.
  23. ↑ a b Harry Harkimo: "Juhlakaudella juhlatunnelma!". Elämyksiä, 2007, nro ?, s. 3.
  24. ↑ Aalto 1992, s.290–291
  25. ↑ Aalto 1992, s.146
  26. ↑ Jari Kurri - player profile and career stats eurohockey.net. Viitattu 11.5.2010.
  27. ↑ Aalto 1992, s.300–301.
  28. ↑ Aalto 1992, s.304–305
  29. ↑ a b Mennander & Mennander 2004, s.168-169.
  30. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.175.
  31. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.181.
  32. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.187.
  33. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.197.
  34. ↑ a b c d e f g h i Mennander 1997, s.35-39.
  35. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.211.
  36. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.225.
  37. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.233.
  38. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.264-266
  39. ↑ Mennander 1997, s.33.
  40. ↑ Mennander 1997, s.40.
  41. ↑ a b Mennander & Mennander 2004, s.238-239.
  42. ↑ a b Mennander & Mennander 2004, s.242.
  43. ↑ Juha Jaakkonen: Kaikkien aikojen ketju. Iltalehti Urheilu, 31.1.2012, s. 2.
  44. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.244-245.
  45. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.250-251.
  46. ↑ Pelipaitakisan palkinnot postitettu! SM-liiga.fi. 9.4.2008. SM-liiga. Viitattu 4.5.2010.
  47. ↑ Jokerit toisena Hockey Newsin rankilistalla. Pohjolan Sanomat, 19.10.1994. Kemi:
  48. ↑ STT: Ei taklauksia, ei rajuja kaksinkamppailuja – Jokereiden ja NHL-tähdistön pelistä puuttuivat jääkiekon peruselementit. Pohjolan Sanomat, 4.12.1994. Kemi:
  49. ↑ STT: Jokerit Euroopan mestari. Pohjolan Sanomat, 31.12.1994. Kemi:
  50. ↑ Törmänen palaa. Pohjolan Sanomat, 30.5.1996. Kemi:
  51. ↑ Jokerien hurja valmentajaruletti 24.11.2010. MTV3. Viitattu 4.5.2010.
  52. ↑ a b Jääkiekkolehti, syyskuu 1997, 7. vuosikerta. vsk, s. 39-41. Tampere: Alprint Rahola. ISSN 1238-0903.
  53. ↑ Mika Nieminen - player profile and career stats eurohockey.net. Viitattu 12.5.2010.
  54. ↑ Patrik Juhlin - player profile and career stats eurohockey.net. Viitattu 12.5.2010.
  55. ↑ Sami Salo hockey statistics & profile at hockeydb.com hockeydb.com. Viitattu 11.5.2010.
  56. ↑ Mika Nieminen vie pytyt. Jääkiekkolehti, syyskuu 1997, 7. vuosikerta. vsk, s. 18. Tampere: Alprint Rahola. ISSN 1238-0903.
  57. ↑ Jokerit taas lyömätön?. Jääkiekkolehti, syyskuu 1997, 7. vuosikerta. vsk, s. 19. Tampere: Alprint Rahola. ISSN 1238-0903.
  58. ↑ Mestari joutui mediapommitukseen. Jääkiekkolehti, lokakuu 1997, s. 58. ISSN 1238-0903.
  59. ↑ Jokerien identiteetti kateissa. Jääkiekkolehti, lokakuu 1997, s. 78. ISSN 1238-0903.
  60. ↑ Liigaseurojen kokoonpanot elävät yhä. Jääkiekkolehti, tammi-helmikuu 1998, s. 94.
  61. ↑ a b Mennander & Mennander 2004, s.281.
  62. ↑ a b Mennander & Mennander 2004, s.293.
  63. ↑ a b Mennander & Mennander 2004, s.299.
  64. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.305.
  65. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.310.
  66. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.310-311.
  67. ↑ http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/nhl/2011/06/tiesitko_taman_nhln_varaustilaisuudesta_2678051.html
  68. ↑ Pavel Vostrak siirtyy Jokereihin 23.1.2003. mtv3.fi. Viitattu 27.5.2010.
  69. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.319.
  70. ↑ Jokerifanit.net - Ottelut - Jokerit-Toronto 3.9.2003. jokerifanit.net. Viitattu 11.5.2010.
  71. ↑ Mennander & Mennander 2004, s.324-325.
  72. ↑ Tim Thomas ja 15 nollapeliä 10.5.2005. jatkoaika.com. Viitattu 11.5.2010.
  73. ↑ a b Tappara vei pronssimitalit jokerit.com. Viitattu 13.5.2010.
  74. ↑ Mikko Strömberg lainalle Jokereihin hpk.fi. Viitattu 11.5.2010.
  75. ↑ Mikael Vuorio Jokereiden maalille jatkoaika.com. Viitattu 11.5.2010.
  76. ↑ Jokereiden päävalmentaja Glen Hanlon ei jatka tehtävässään ensi kaudella. Jokerit.com. Viitattu 11.5.2010.
  77. ↑ Toni Koivisto passitti Jokerit kesälomalle iltalehti.fi. Viitattu 11.5.2010.
  78. ↑ a b Teemu Pulkkinen: Glen Hanlonin pelitavassa ei ollut mitään järkeä iltasanomat.fi. Viitattu 30.8.2009.
  79. ↑ Markku Lahti: Jokerit sai tarpeekseen ulkomaalaispelaajista 2.4.2009. hs.fi. Viitattu 2.4.2010.
  80. ↑ Petri Varis - player profile and career stats eurohockey.net. Viitattu 11.5.2010.
  81. ↑ Aravirta palaa Jokereihin jatkoaika.com. Viitattu 20.4.2009.
  82. ↑ Jokerit.com: Suomalaiseen Jokereihin kuusi uutta vahvistusta Viitattu 12.12.2011
  83. ↑ STT: Ruotsalainen ikämies jumbo-Jokerien avuksi HS.fi. Viitattu 19.10.2009.
  84. ↑ Hannu Aravirta sai potkut Jokereista 25.11.2009. iltasanomat.fi. Viitattu 25.11.2009.
  85. ↑ Jortikka Jokereihin: ”Muutos tarvittiin” 25.11.2009. uusisuomi.fi. Viitattu 11.5.2010.
  86. ↑ Jokerit kalasti isolla haavilla 28.1.2010. jatkoaika.com. Viitattu 29.1.2010.
  87. ↑ Edelleen elossa! 21.3.2010. Jokerit.com. Viitattu 11.5.2010.
  88. ↑ STT: Jokerit ja Blues kesälomalle 26.3.2011. Iltalehti. Viitattu 20.10.2011.
  89. ↑ Matti Virmanen ei jatka Jokereissa Jokerit.com. 29.4.2010. Jokerit. Viitattu 4.5.2010.
  90. ↑ Harkimo vaatii täysremonttia YLE Urheilu. 4.5.2010. YLE. Viitattu 4.5.2010.
  91. ↑ Filppula siirtyy Detroit Red Wingsiin jokerit.com. 16.6.2010. jokerit.com. Viitattu 16.6.2010.
  92. ↑ Jokerit julkaisi ensi kauden joukkueensa Jatkoaika.com. 4.5.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 4.5.2010.
  93. ↑ Helsingin Jokerit uudistaa organisaationsa johtoa 24.5.2010. jokerit.com. Viitattu 24.5.2010.
  94. ↑ "Mahdotonta kieltäytyä" 24.5.2010. jokerit.com. Viitattu 24.5.2010.
  95. ↑ Jokerit vaihtaa päävalmentajaa 24.11.2010. jokerit.com. Viitattu 24.11.2010.
  96. ↑ Haaste sai Westerlundin palaamaan 24.11.2010. jokerit.com. Viitattu 24.11.2010.
  97. ↑ Sarjataulukko - SM-liiga SM-liiga.com. Viitattu 24.11.2010.
  98. ↑ Pistepörssi runkosarjassa 10-11 SM-liiga.com. Viitattu 24.11.2010.
  99. ↑ STT: HIFK myllytti Jokerit kesälomalle 28.3.2011. HS. Viitattu 18.10.2011.
  100. ↑ HIFK vei Talviklassikon, JYP liigan kärkipelin 5.2.2011. MTV3. Viitattu 19.10.2011.
  101. ↑ STT: SM-liiga: Jokerit jatkoon European Trophyssä 3.9.2011. jokerit.com. Viitattu 18.10.2010.
  102. ↑ Maalivahti Kilpeläinen uusin vahvistus jokerit.com. Viitattu 19.10.2011.
  103. ↑ TPS:n tehopakki Markus Nordlund siirtyy Jokereihin 10.4.2011. Turun Sanomat. Viitattu 19.10.2011.
  104. ↑ Jokereille kaksi huippuvahvistusta 10.5.2011. MTV3. Viitattu 19.10.2011.
  105. ↑ Jarkko Ruutu siirtyy Jokereihin! 9.9.2011. Iltalehti. Viitattu 19.10.2011.
  106. ↑ HS: Jokerit mullistaa pelipaitansa 23.4.2011. Iltalehti. Viitattu 19.10.2011.
  107. ↑ Areenafaktaa Hartwall-areena. Viitattu 11.5.2010.
  108. ↑ a b Player Profile - Esa Tikkanen Eurohockey.net. Viitattu 3.1.2008.
  109. ↑ Kontulan Tiki kotikentällä YLEn elävä arkisto. Viitattu 3. tammikuuta 2008.
  110. ↑ 5. mestaruus 1982-1983 HIFK.fi. Viitattu 3. 1.2008.
  111. ↑ 1983 NHL Extry Draft - Esa Tikkanen Hockeydraftcentral.com. Viitattu 3.1.2008.
  112. ↑ Kurrin paita kattoon Jokerien 40-vuotisjuhlassa 26. lokakuuta 2007. HS.fi. Viitattu 3.1.2008.
  113. ↑ Tehokkain ulkomaalainen mtv3.fi. Viitattu 4. huhtikuuta 2000.
  114. ↑ Jokereiden toiseksi tehokkain pistemies jokerit.com. Viitattu 3.11.2006.
  115. ↑ a b Virmanen: "Jos Teemu ei jatka uraansa, nostamme kasipaidan kattoon" 2007. marskicup.fi. Viitattu 3.12.2009.
  116. ↑ Helsingin NHL-avaus ja jalkapallon Suomi-Ruotsi osuu samalle päivälle 11. huhtikuuta 2011. TS.fi. Viitattu 23.5.2011.
  117. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Aalto 1992, s.277-323.
  118. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Suomen mestaruuskilpailut 2000–2008. Jääkiekko – SM-liigan kausiopas 2008–2009, 2008, nro 7, s. 129. Tampere: Egmont kustannus Oy Ab. 895060-08-07.
  119. ↑ a b Ottelupuu SM-Liiga. 28.4.2010. SM-Liiga. Viitattu 10.5.2010.
  120. ↑ Pistepörssi, runkosarja TOP 30 (7.5.2010) jokerit.com. Viitattu 8.5.2010.
  121. ↑ Pistepörssi, playoffs TOP 30 (7.5.2010) jokerit.com. Viitattu 11.5.2010.
  122. ↑ Maalipörssi, runkosarja TOP 20 (7.5.2010) jokerit.com. Viitattu 14.5.2010.
  123. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 09-10 - SM-liiga sm-liiga.fi. Viitattu 7.5.2010.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Jokerit
Jääkiekon SM-liigajoukkueet
        Blues • HIFK • HPK • Ilves • Jokerit • JYP • KalPa • Kärpät • Lukko • Pelicans • SaiPa • Tappara • TPS • Ässät
Jääkiekon Suomen mestarit

1928–1929: 1928: Viipurin Reipas | 1929: HJK 
1930–1939: 1930: ei pelattu | 1931: TaPa | 1932: HJK | 1933: HSK | 1934: HSK | 1935: HJK | 1936: Ilves | 1937: Ilves | 1938: Ilves | 1939: KIF 
1940–1949: 1940: ei pelattu | 1941: KIF | 1942: ei pelattu | 1943: KIF | 1944: ei pelattu | 1945: Ilves | 1946: Ilves | 1947: Ilves | 1948: Tarmo | 1949: Tarmo 
1950–1959: 1950: Ilves | 1951: Ilves | 1952: Ilves | 1953: TBK | 1954: TBK | 1955: TBK | 1956: TPS | 1957: Ilves | 1958: Ilves | 1959: Tappara 
1960–1969: 1960: Ilves | 1961: Tappara | 1962: Ilves | 1963: Lukko | 1964: Tappara | 1965: Karhut | 1966: Ilves | 1967: RU-38 | 1968: Koo-Vee | 1969: HIFK 
1970–1979: 1970: HIFK | 1971: Ässät | 1972: Ilves | 1973: Jokerit | 1974: HIFK | 1975: Tappara | 1976: TPS | 1977: Tappara | 1978: Ässät | 1979: Tappara 
1980–1989: 1980: HIFK | 1981: Kärpät | 1982: Tappara | 1983: HIFK | 1984: Tappara | 1985: Ilves | 1986: Tappara | 1987: Tappara | 1988: Tappara | 1989: TPS 
1990–1999: 1990: TPS | 1991: TPS | 1992: Jokerit | 1993: TPS | 1994: Jokerit | 1995: TPS | 1996: Jokerit | 1997: Jokerit | 1998: HIFK | 1999: TPS 
2000–2009: 2000: TPS | 2001: TPS | 2002: Jokerit | 2003: Tappara | 2004: Kärpät | 2005: Kärpät | 2006: HPK | 2007: Kärpät | 2008: Kärpät | 2009: JYP 
2010–2019: 2010: TPS | 2011: HIFK
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokerit&oldid=11216416
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä