Jari Kurri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jari Kurri
Jari Kurri 1997.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 18. toukokuuta 1960 (ikä 54)
Helsinki
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 182 cm
Paino 90 kg
Lempinimi The Spicy Finn
Pelinumero 17
Pelaajaura
Pääsarjaura 1977–1998
Seurat Helsingin Jokerit (SML)
HC Devils Milano (Serie A)
Edmonton Oilers (NHL)
Los Angeles Kings (NHL)
New York Rangers (NHL)
Mighty Ducks of Anaheim (NHL)
Colorado Avalanche (NHL)
NHL-varaus 69. varaus, 1980
Edmonton Oilers
Hockey Hall of Fame

2001

Stanley Cup
Stanley Cup winner.gif Edmonton Oilers 1984
Stanley Cup winner.gif Edmonton Oilers 1985
Stanley Cup winner.gif Edmonton Oilers 1987
Stanley Cup winner.gif Edmonton Oilers 1988
Stanley Cup winner.gif Edmonton Oilers 1990

Jari Pekka Kurri[1] (s. 18. toukokuuta 1960 Helsinki) on suomalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija, viisinkertainen Stanley Cup -voittaja sekä olympia- ja MM-mitalisti. Hän edusti Jääkiekon SM-liigassa Helsingin Jokereita, Pohjois-Amerikan NHL-liigassa Edmonton Oilersia, Los Angeles Kingsiä, New York Rangersia, Mighty Ducks of Anaheimia ja Colorado Avalanchea ja Italian Serie A-liigassa HC Devils Milanoa.

Edmonton Oilers varasi Kurrin NHL:ään vuoden 1980 varaustilaisuudessa numerolla 69 ja Kurri debytoi NHL:ssä jo seuraavalla kaudella. Hän muodosti heti NHL-uransa alussa hyvin tehokkaan kaksikon kaikkien aikojen parhaana jääkiekkoilijana pidetyn Wayne Gretzkyn kanssa ja voitti Oilersissa pelatessaan Stanley Cup-mestaruuden viisi kertaa. 1990-luvun alussa Kurri vietti välivuoden NHL-kiekkoilusta pelaten Italiassa kunnes teki sopimuksen Los Angeles Kingsin kanssa. Hän edusti Kingsiä vajaan viiden kauden ajan ennen kuin hänet kaupattiin New York Rangersiin, jossa hän pelasi kauden 1995-1996 loppuun. Uransa kaksi viimeistä kautta Kurri vietti edustaen Mighty Ducks of Anaheimia ja Colorado Avalanchea. Hän päätti ansiokkaan pelaajauransa keväällä 1998 ja oli lopettaessaan NHL:n historian paras eurooppalainen ja ei-kanadalainen maalintekijä ja pistemies.[2]

Kurri pelasi ammattilaisurallaan suurimmaksi osaksi oikeana laitahyökkääjänä, mutta Mighty Ducksia ja Avalanchea edustaessaan häntä peluutettiin myös keskushyökkääjänä. Hänen vahvuuksiaan olivat nopea ja tarkka laukaus sekä vahva kahden suunnan pelaaminen; monet pitivät Kurria hänen ammattilaisuransa huippuvuosina yhtenä NHL:n parhaimmista kahden suunnan pelaajista.[1] 1 251 ottelua NHL:n runkosarjassa pelannut Kurri viimeisteli NHL-urallaan 601 maalia ja yhteensä 1 398 tehopistettä ja hän on yhdeksänneksi eniten runkosarjaotteluita NHL:ssä pelannut eurooppalainen jääkiekkoilija. NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä Kurri on sijalla 19 ja maalitilastossa sijalla 18. Maalien määrässä hänen edelleen ovat yltäneet Jaromír Jágr ja Teemu Selänne, ja syöttöpisteiden määrässä Jágr ja Nicklas Lidström.

Nuoruus ja juniorivuodet Jokereissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jari Kurrin perhe muutti vuonna 1969 Itä-Helsingin Vuosaaresta Vantaan puolelle Vaaralaan. Samana vuonna käynnistyi Jokerien organisoima Kanada-sarja, johon Kurri välittömästi pyrki. Hän meni Vuosaaren Toronto Maple Leafsin testiin, jonka hän läpäisi. Kurrin isä ryhtyi samalla joukkueen huoltajaksi.[3]

Kevättalvella 1973 Kurri oli voittamassa Jokereille D-junioreiden Suomen mestaruutta. Sitä ennen vain yksi helsinkiläisjoukkue oli voittanut jääkiekon juniorimestaruuden, Karhu-Kissat vuonna 1950. C-nuorten mestaruuden Kurri voitti Jokereissa vuonna 1976. Sekä D- että C-junioreiden mestarijoukkueiden valmentajana toimi entinen SM-sarjapelaaja Pentti Katainen, joka oli tullut Jokereihin vuonna 1972. B-nuorissa 1976–1977 Kurri oli jo ylivoimaisesti joukkueen paras pistemies.[3]

Jääkiekon lisäksi Kurri harrasti nuoruudessaan yleisurheilua Vuosaaren Viikingeissä.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokerit (1977–1980)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurri nousi suomalaisen urheiluyleisön tietoisuuteen 18-vuotiaana vuonna 1978 iskettyään jatkoajalla poikien EM-kisojen finaalin voittomaalin Neuvostoliittoa vastaan. Jo ennen loppuottelua Helsingin Jokerien hyökkääjälupaus oli ollut Suomen johtava pelaaja. Miesten arvokisoissa Kurri pelasi ensimmäisen ottelunsa Tšekkoslovakiassa järjestetyssä Rudé právo -turnauksessa. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki 12. syyskuuta Ruotsia vastaan. Hänet valittiin Suomen joukkueeseen Lake Placidin olympialaisiin 1980. Tuloksena oli 4. sija, joka oli Suomen historian siihen asti paras sijoitus.

Seurajoukkuetasolla Kurri edusti Helsingin Jokereita. Kurri pelasi kaikkiaan kolme täyttä kautta Jokereiden SM-liigajoukkueessa. Hän teki uransa ensimmäisen liigamaalin heti ensimmäisessa ottelussaan, sarjan avauskierroksella 9. lokakuuta 1977 Rauman Lukkoa vastaan. Paras pistesaalis kertyi kaudella 1979–80, kun Kurri keräsi runkosarjan 33 ottelussa tehopisteet 23+17=40.[3]

NHL-seura Edmonton Oilers varasi Kurrin vuonna 1980 varausnumerolla 69 neljännellä varauskierroksella. Syy siihen, että NHL-seurat eivät olleen varanneet Euroopan lahjakkaimpiin kuuluvaa pelaajaa jo aiemmin saattoi olla luulo, että tällä olisi pitkäaikainen sopimus Suomen maajoukkueen kanssa.

Kurri teki 8. elokuuta 1980 Oilersin kanssa kaksivuotisen ammattilaissopimuksen.[4]

Edmonton Oilers (1980–1990)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka NHL:ssä suhtauduttiin 1980-luvulla eurooppalaissyntyisiin pelaajiin epäilevästi, Kurrilla oli takanaan Oilersin toimitusjohtajan ja päävalmentajan Glen Satherin luottamus. Luottamuksesta jotain kertoo se, että Sather alkoi peluuttaa Kurria samassa ketjussa jo tuolloin NHL:n suurimpiin tähtiin kuuluneen Wayne Gretzkyn kanssa. Vaikka Kurri ei puhunut sanaakaan englantia, yhteispeli Gretzkyn kanssa toimi kaukalossa loistavasti.

Kurrin tulo Gretzkyn ketjuun kaudella 1980–1981 näkyi myös Gretzkyn plus–miinus-tilastojen parantumisena, kun suomalaistulokas ei laiminlyönyt laitahyökkääjän puolustusvelvoitteita. Kaksikolle oli tunnusomaista siirtää kiekko yhdellä kosketuksella paikkaan, jonne toinen oli vasta menossa.

Oilersin tärkeimmäksi aseeksi noussut kaksikko pelasi alkuajat vaihtuvien ketjukaverien kanssa. Ketjun kolmantena lenkkinä pelasivat muun muassa Mark Messier, Raimo Summanen ja joukkueen poliiseihin kuulunut Dave Semenko, jonka tehtävänä oli Oilersin tähtien suojeleminen. Tilanteeseen tuli muutos vuonna 1985, kun Esa Tikkanen liittyi joukkueeseen. Tikkanen sijoitettiin laitahyökkääjäksi Gretzkyn ja Kurrin ketjuun. Tikkasen tehtävänä oli toimia ketjun puolustavana hyökkääjänä. Ketjua alettiin kutsua The Finnish Sandwichiksi (suom. "Suomalainen voileipä"). Kaikkiaan Gretzky, Kurri ja Tikkanen pelasivat yhdessä kahdeksan kautta. Gretzkyä ja Kurria pidetään yhä yhtenä NHL:n kaikkien aikojen kovimmista ja legendaarisimmista kaksikoista.[5]

Vuonna 1985 Kurri palkittiin Lady Byng Memorial Trophy-palkinnolla NHL:n herrasmiespelaajana. Vuonna 1983 hän oli ehdolla parhaalle puolustavalle hyökkääjälle annettavam Frank J. Selke Trophyn saajaksi, mutta sijoittui äänestyksessä toiseksi. NHL:n tähdistöotteluun Kurri osallistui yhdeksän kertaa. Parhaana NHL-kautenaan 1984–1985 hän saavutti 135 tehopistettä ja teki samalla kaudelle maaliennätyksensä eli 71 osumaa. Tämä oli NHL:n oikeiden laitahyökkääjien ennätys aina NHL-kauteen 1989–1990 saakka, jolloin Brett Hull rikkoi sen. Kaudella 1984–1985 Kurri myös iski NHL:n pudotuspeleissä 19 maalia, mikä on edelleen jaettu NHL:n ennätys. Kurri teki ottelusarjassa Chicago Blackhawksia vastaan kolme hattutemppua, mikä sekin on edelleen voimassa oleva NHL-ennätys.[6] Kaudella 1985–1986 Kurri voitti NHL:n maalikuninkuuden 68 osumallaan (tuolloin ei vielä jaettu nykyään parhaalle maalintekijälle annettavaa Maurice 'Rocket' Richard Trophy -palkintoa) ollen ensimmäinen runkosarjan maalipörssin voittanut ei-kanadalinen pelaaja. Kurri teki kauden 1986–1987 Stanley Cupin ratkaisseen seitsemännen finaaliottelun voittomaalin Philadelphia Flyersia vastaan.

Gretzky myytiin Los Angeles Kingsiin kaudelle 1988-89. Monet asiantuntijat epäilivät Kurrin ja Edmontonin mahdollisuuksia pelata enää samalla tasolla. Suomalainen kuitenkin nousi joukkueen keulahahmoksi ja todisti kykynsä voittamalla Stanley Cupin ilman Gretzkyä Edmontonissa vielä keväällä 1990. Lisäksi Kurri oli joukkueensa paras pistemies kaudella 1988–1989.

Italiasta Los Angelesiin (1990-1991)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1990 Kurri siirtyi Pohjois-Amerikasta Italiaan ja pelasi kauden 1990-1991 HC Devils Milanon joukkueessa Italian jääkiekkoliigassa. 30 runkosarjaottelussa tehopisteet 27+48=75 kerännyt Kurri oli mukana myös kevään 1991 MM-kisoissa. Kurrin Italiassa viettämää kautta voidaan pitää välivuotena huippukiekkoilusta, tarkoituksena samalla varmistaa myös osallistuminen MM-kotikisoihin Stanley Cupin pudotuspelien sijaan.

Edmonton Oilers myi Kurrin 30. toukokuuta 1991 Philadelphia Flyersiin. Kaupassa Philadelphiaan siirtyivät Kurrin lisäksi Dave Brown ja Corey Foster. Edmontoniin vuorostaan siirtyivät Craig Fisher, Scott Mellanby ja Craig Berube. Kauppa jäi kuitenkin nimelliseksi, sillä Philadelphia vaihtoi Kurrin pian Jeff Chychrunin kanssa Los Angeles Kingsiin saaden kaupassa Steve Duchesnen, Steve Kasperin sekä varausoikeuden[7].

Los Angelesissa Kurri pääsi jälleen pelaamaan yhdessä Gretzkyn kanssa. Yhteistyö tuotti jälleen menestystä. Muita merkittäviä Kurrin ketjukavereita Kings-ajoilta ovat muun muassa Luc Robitaille ja Tomas Sandström. Kurri saalisti 73 runkosarjaottelussa tehopisteet 23+37=60 ja oli mukana viemässä Kingsit aina Stanley Cup-finaaleihin kauden 1992-93 päätteeksi. Loppuottelusarjassa Kings joutui taipumaan Montreal Canadiensille.

Euroopasta Manhattanille (1994-1996)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NHL:ssä oli työsulku syksyllä 1994. Kurri palasi työsulun ajaksi Eurooppaan ja pelasi Teemu Selänteen kanssa Jokereissa 20 ottelua keräten tehopisteet 10+9=19. Selänne ja Kurri pääsivät myös juhlimaan Jokereissa Euroopan Mestaruutta. Kun ottelut NHL:ssä jatkuivat, Kurri palasi Los Angelesiin. Kings kuitenkin myi hänet 14. maaliskuuta 1996 New York Rangersiin yhdessä Marty McSorleyn sekä Shane Churlan kanssa. Los Angeles sai vaihdossa Ray Ferraron, Ian Laperrièren, Mattias Norströmin, Nathan LaFayetten ja 4. kierroksen varausoikeuden vuodelle 1997[7].

Kurrin visiitti New Yorkissa kesti 14 runkosarjaottelua. Rangers selvitti tiensä pudotuspeleihin, mutta ei onnistunut voittamaan mestaruutta. Kesällä 1996 Kurri teki sopimuksen kalifornialaisseura The Mighty Ducks of Anaheimin kanssa. Joidenkin mielestä sopimukseen johti Kurrin halu päästä pelaamaan yhdessä Teemu Selänteen kanssa. Aluksi Kurri pelasikin Selänteen ja Paul Kariyan muodostaman tutkaparin keskushyökkääjänä. Loppukaudella Kurrin peliaika väheni ja häntä peluutettiin kolmos- ja nelosketjuissa. Kurri pelasi kaudella täydet 82 runkosarjaottelua, mutta kausi jäi pisteiden valossa pettymykseksi Kurrin kokonaissaldon ollessa 35 tehopistettä.

Uran viimeiset vuodet (1996-1998)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anaheimissa vietetyn kauden jälkeen Kurri siirtyi Colorado Avalancheen, joka oli voittanut Stanley Cupin keväällä 1996. Coloradolla oli vahva joukkue, jossa pelasivat muun muassa Peter Forsberg, Joe Sakic sekä maalivahti Patrick Roy, joka oli murskannut Kurrin mestaruushaaveet Los Angeles Kingsin pelatessa finaalisarjassa vuonna 1993. Vahvan ja laajan pelaajamateriaalin vuoksi Kurri joutui tyytymään vähään peliaikaan. Kauden kohokohtana voidaankin pitää Kurrin kuudettasadatta NHL-maalia. Kurri oli ensimmäinen eurooppalainen pelaaja, joka saavutti kyseisen rajapyykin.

Kurri päätti menestyksekkään pelaajauransa keväällä 1998. Keväällä 1999 Philadelphia Flyers tarjosi hänelle pelipaikkaa joukkueen pelatessa pudotuspeleissä. Kurri kuitenkin kieltäytyi, koska ei uskonut vuoden tauon jälkeen olevansa enää tarpeeksi kykenevä hyppäämään lyhyellä varoitusajalla kaukaloon.

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Jari Kurri tarkkailee Suomen ottelua Salt Lake Cityn talviolympialaisissa 2002.
Jari Kurri tarkkailee Suomen ottelua Salt Lake Cityn talviolympialaisissa 2002.
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Nagano 1998 Jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Italia 1994 Jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Suomi 1980 Jääkiekko
U18 EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Suomi 1978 Jääkiekko
Kanada-cup
Pronssia Pronssia Kanada-cup 1991 Jääkiekko

Kurri pelasi urallaan 101 aikuisten maaottelua tehopistein 36+37=73.[2] Suomen jääkiekkomaajoukkuetta hän edusti neljä kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa, kolme kertaa Kanada-cupissa, kahdesti olympialaisissa ja kerran maailmancupissa saavuttaen kolmannen sijan vuoden 1991 Kanada-cupissa, hopeaa vuoden 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa ja pronssia vuoden 1998 olympialaisissa. Hänet valittiin tähdistökentälliseen vuosien 1991 ja 1994 maailmanmestaruuskilpailuissa ja äänestettiin Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi peräti yhdeksän kertaa perättäin vuosina 1982-1990.[8] Suomen Jääkiekkoliitto palkitsi Kurrin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa Suomessa jaetulla Presidents' Trophylla ja vuonna 2000 hänet nimettiin Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kunniagalleriaan. Vuonna 2002 Salt Lake Cityn talviolympialaisten urheilijat valitsivat Kurrin neljän vuoden jäsenkaudelle Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi. Suomen jääkiekkomaajoukkue on jäädyttänyt Kurrin pelinumeron 17 ja Suomen Jääkiekkomuseo on kunnioittanut Kurrin mittavaa pelaajauraa aateloimalla hänet Jääkiekkoleijonaksi numerolla 113 vuonna 1998 sekä avaamalla museon tiloihin Jari Kurri - jäänmurtaja -erikoisnäyttelyn vuonna 2013.[2][9]

Aikuisten arvokisoissa Kurri teki ensiesiintymisensä vuoden 1980 talviolympialaisissa. Kurri pelasi joukkueensa jokaisessa seitsemässä ottelussa ja teki turnauksessa kaksi maalia merkkauttaen myös yhden maalisyötön. Suomi oli mukana mitalijahdissa viimeiseen otteluun asti, mutta jäi lopulta täpärästi neljänneksi. Keväällä Kurri pelasi nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin jossa hän oli tehopisteillään 4+7=11 pistepörssin toinen Neuvostoliiton Vladimir Krutovin jälkeen. Suomi voitti kolmesta mitalipelistään kaksi ja saavutti hopeamitalin Neuvostoliiton voittaessa mestaruuden. Tappiosta huolimatta mitali oli suomalaiselle jääkiekkoilulle historiallinen, sillä se oli ensimmäinen MM-mitali jonka Suomi saavutti jääkiekossa.[10]

Kurri osallistui ensimmäisen kerran Kanada-cupiin vuonna 1981. Suomen pelaaminen turnauksessa oli kuitenkin heikkoa, sillä viidestä ottelustaan joukkue hävisi neljä saaden ainoan alkusarjan pisteensä pelattuaan 4-4 -tasapelin Yhdysvaltoja vastaan.

Ensimmäisen esiintymisensä aikuisten maailmanmestaruuskilpailuissa Kurri teki kevään 1982 MM-turnauksessa, kun hän vapautui maajoukkueen käyttöön Edmonton Oilersin pudottua yllättäen NHL:n pudotuspeleistä. Seitsemässä ottelussa yhtä monta tehopistettä tehnyt Kurri oli viidennelle sijalle päätyneen Suomen joukkueen tehokkaimpia pelaajia läpi kisojen.

Seuraavaa Kurrin maajoukkue-esiintymistä odotettiin aina vuoden 1987 Kanada-cupiin asti. Suomen menestys oli jälleen yhtä heikkoa kuin vuoden 1981 Kanada-cupissa, sillä joukkue hävisi nyt kaikki ottelunsa ja jäi turnauksessa kuudenneksi. Kevään 1989 MM-kilpailuissa Kurri oli jälleen suomalaisittain koko turnauksen tehokkainta kärkeä viimeisteltyään seitsemään otteluun viisi maalia yhdeksän tehopistettä.

Vuonna 1991 Kurri pääsi jälleen edustamaan Suomea kotiyleisönsä eteen MM-tasolla. Hän oli 12 tehopisteellään Suomen paras pistemies ja hänet valittii ensimmäistä kertaa urallaan aikuisten MM-kilpailujen tähdistökentälliseen. Suomen sijoitus turnauksessa oli viides. Syksyllä Kurri pääsi kiekkoilemaan viimeisen kerran järjestetyssä Kanada-cupissa jossa Suomi eteni aina välieriin asti saavuttaen lopulta koko turnauksen kolmannen sijan. Hän teki turnauksessa kaksi maalia.

Ensimmäisen kahdesta arvokisamitalistaan Kurri saavutti lopulta vuoden 1994 MM-turnauksessa. Hän oli Saku Koivun jälkeen Suomen paras pistemies kymmenellä tehopisteellään, ja Suomi eteni vahvoilla peliesityksillään aina loppuotteluun asti jossa se kuitenkin joutui taipumaan tiukan rangaistuslaukauksilla ratkotun taiston jälkeen Kanadalle lukemin 2-1.[11]

Vuonna 1996 Kurri osallistui Kanada-cupin tilalta ensimmäistä kertaa järjestettyyn jääkiekon maailmancupiin. Suomen tie katkesi kuitenkin jo puolivälierissä 5-0 -tappioon Venäjälle.

Kurrin maajoukkueura päättyi vuonna 1998 Naganon talviolympialaisiin, jossa Suomi saavutti pronssimitalin Kurrin osoittaessa hänen taitonsa kansainvälisissä otteluissa. Turnauksessa viisi tehopistettä tehnyt Kurri laukoi Suomen avausmaalin pronssiottelussa Kanadaa vastaan, jonka Suomi lopulta voitti numeroin 3-2.

Pelitapa ja pelaajakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurri ei ollut ammattilaisurallaan nopeudestaan huolimatta kovinkaan ketterä luistelija.[12] Hänen vahvuuksiaan olivat hyvä pelinlukutaito ja nopea, tarkka laukaus. NHL:ssä häntä pidettiin yhtenä koko liigan parhaimmista kahden suunnan pelaajista toisen Edmonton Oilersin suomalaishyökkääjän, Esa Tikkasen, kanssa. Hänet muistetaan rauhallisena mutta luotettavana maalintekijänä sekä taitavana kiekonriistäjänä ja erinomaisena alivoimapelaajana.[13]

Kurria ylistetään usein tunnollisena joukkuepelaajana. Hän oli nopea luistelija ja hän säästyi uransa aikana suhteellisen hyvin vakavimmilta loukkaantumisilta. Tämä saattoi johtua hänen matalasta kyyrymäisestä luistelutyylistä jollaisesta on vaikeampi taklata tai tyrmätä kumoon.

Pelaajauran jälkeinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jari Kurri työskentelee nykyään Suomen jääkiekkomaajoukkueen toimitusjohtajana. Kurri toimi vuodesta 2002 aina Torinon talviolympialaisiin 2006 asti Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomissiossa.

Kurri on myös toiminut kustannusalalla ja julkaissut muun muassa kirjan Aarne Honkavaarasta.

Jari Kurri työskenteli myös Hannu Aravirran, Raimo Summasen ja Erkka Westerlundin apuvalmentajan tehtävissä maajoukkueessa keväästä 2001 kevääseen 2005.

Vuonna 2013 Kurri nimitettiin Helsingin Jokereiden uudeksi general manageriksi. Nimityksen syynä on pidetty Jokereiden siirtymistä Venäjän KHL-liigaan.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jari Kurri on naimisissa entisen Miss Suomen, Vanessa Kurrin (o.s. Forsman) kanssa. Pariskunnalla on neljä yhteistä lasta: tyttäret Odessa, Alissa ja Isla sekä yksi poika, Paulus[14]. Jari Kurrilla on myös kaksospojat Ville ja Joonas entisen vaimonsa Tiina Kurrin kanssa[15].

Jari Kurri on Sami Lepistön kummisetä.

Uran tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1977–78 Jokerit SML 29 2 9 11 12 -- -- -- -- -- JEM 4 6 2 8 4
Jokerit SML-Q 6 1 7 8 2 -- -- -- -- --
1978–79 Jokerit SML 33 16 14 30 12 -- -- -- -- -- JMM 6 2 3 5 2
Jokerit SML-Q 6 7 2 9 13 -- -- -- -- --
1979–80 Jokerit SML 33 23 16 39 22 -- -- -- -- -- OK 7 2 1 3 6
JMM 5 4 7 11 0
1980–81 Edmonton Oilers NHL 75 32 43 75 40 9 5 7 12 4 KC 5 0 1 1 0
1981–82 Edmonton Oilers NHL 71 32 54 86 32 5 2 5 7 10 MM 7 4 3 7 2
1982–83 Edmonton Oilers NHL 80 45 59 104 22 16 8 15 23 8
1983–84 Edmonton Oilers NHL 64 52 61 113 14 19 14 14 28 13 Stanley Cup Kakkostähdistö
1984–85 Edmonton Oilers NHL 73 71 64 135 30 18 19 12 31 6 Stanley Cup Lady Byng Trophy Ykköstähdistö
1985–86 Edmonton Oilers NHL 78 68 63 131 22 10 2 10 12 4 Kakkostähdistö
1986–87 Edmonton Oilers NHL 79 54 54 108 41 21 15 10 25 20 Stanley Cup Ykköstähdistö
1987–88 Edmonton Oilers NHL 80 43 53 96 30 19 14 17 31 12 Stanley Cup KC 5 1 1 2 4
1988–89 Edmonton Oilers NHL 76 44 58 102 69 7 3 5 8 6 Kakkostähdistö MM 7 5 4 9 2
1989–90 Edmonton Oilers NHL 78 33 60 93 48 22 10 15 25 18 Stanley Cup
1990–91 HC Milano Devils Serie A 30 27 48 75 6 10 10 12 22 2 Pronssia MM 10 6 6 12 2
1991–92 Los Angeles Kings NHL 73 23 37 60 24 4 1 2 3 4 KC 6 2 0 2 7
1992–93 Los Angeles Kings NHL 82 27 60 87 38 24 9 8 17 12
1993–94 Los Angeles Kings NHL 81 31 46 77 48 -- -- -- -- -- MM 8 4 6 10 2
1994–95 Jokerit SML 20 10 9 19 10 -- -- -- -- --
Jokerit EC 4 3 6 9 4 -- -- -- -- -- Ykköstähdistö
Los Angeles Kings NHL 38 10 19 29 24 -- -- -- -- --
1995–96 Los Angeles Kings NHL 57 17 23 40 37 -- -- -- -- --
New York Rangers NHL 14 1 4 5 2 11 3 5 8 2
1996–97 Mighty Ducks of Anaheim NHL 82 13 22 35 12 11 1 2 3 4 WC 4 1 0 1 0
1997–98 Colorado Avalanche NHL 70 5 17 22 12 4 0 0 0 0 OK 6 1 4 5 2
NHL yhteensä
SM-liiga yhteensä
1 251
122
601
53
797
49
1 398
102
545
62
200
--
106
--
127
--
233
--
123
--
arvokisat 65 26 26 52 27

Pelaajauran saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkuetasolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NHL

Jääkiekon SM-liiga

Italian Serie A

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit

  • Nuorten Euroopan-mestaruus (1978)
  • MM-hopeaa (1994)
  • Olympiapronssia (1998)
  • Kanada-cupin kolmas sija (1991)

Henkilökohtaiset saavutukset

Muita mainintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Edmontonin vuoden urheilija (1989)
  • Valinta Suomen vuoden jääkiekkoilijaksi (1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989 ja 1990)
  • Valinta suomalaisten urheilijoiden kunniagalleriaan vuonna 2011


Ennätykset NHL:ssä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • NHL:n yhden kauden pudotuspelien maaliennätys; 19 maalia kevään 1985 pudotuspeleissä (jaettu Reggie Leachin kanssa)
  • Eniten maaleja ja kypärätemppuja yhdessä NHL:n pudotuspelisarjassa; 12 maalia ja kolme kypärätemppua ottelusarjassa Chicago Blackhawksia vastaan kevään 1985 pudotuspeleissä
  • Eniten ylivoimalla viimeisteltyjä maaleja yhdessä pudotuspeliottelussa (3 ylivoimamaalia kevään 1987 pudotuspeliottelussa)

Pelaajauran jälkeiset saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekkomaajoukkueen toimitusjohtajana sekä apuvalmentajana

  • Maailmanmestaruus (2011)
  • MM-hopeaa (2001, 2007)
  • MM-pronssia (2006, 2008)
  • Olympiahopeaa (2006)
  • Olympiapronssia (2010)
  • Olympiapronssia (2014)
  • Maailmancupin toinen sija (2004)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jari Kurri Biography legendsofhockey.net. Viitattu 9.5.2013. (englanniksi)
  2. a b c Jääkiekkoleijonat: Jari Kurri Suomen jääkiekkomuseo. Viitattu 9.5.2013.
  3. a b c d Hannula, Matti: 45 Jokeria pakan päältä, s. 78. Helsinki: Print Line Helsinki Oy, 2012. ISBN 978-952-93-1225-2.
  4. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 58. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  5. Puoli Kaupunkia 10/2006: Mr. Hockey
  6. 1980 NHL Entry Draft – Jari Kurri hockeydraftcentral.com. Viitattu 8.8.2009. (englanniksi)
  7. a b Legends of Hockey -- The Legends -- Honoured Player -- Kurri, Jari -- Statistics, Awards & Career
  8. Jari Kurri - Teemu Selänne 9-9 - Tässä vuoden parhaat kautta aikojen! 15.1.2013. leijonat.fi. Viitattu 9.5.2013.
  9. Jari Kurria kunnioitetaan erikoisnäyttelyllä - "Jäänmurtaja" 21.2.2013. leijonat.fi. Viitattu 9.5.2013.
  10. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 51. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  11. Lindfors, Jukka: Milanon raskas rankkarihäviö 1994 28.4.2009. Yleisradion Elävä arkisto. Viitattu 9.5.2013.
  12. Jari Kurri 17-dokumentti
  13. Jari Kurri 17-dokumentti
  14. Vanessa ja Jari Kurrin lapselle erikoinen nimi, MTV 26.09.2012
  15. Tiina Kurri erostaan: Kadotimme rakkauden, Me naiset 5.8.1999

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Jari Kurri -sitaatteja.