NHL:n varaustilaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
NHL:n varaustilaisuus vuonna 2006 Vancouverin General Motors Placessa. Taustalla näkyvissä tauluissa on merkitty kierroksen varausjärjestys ja varatut pelaajat. Kuvassa Calgary Flames on seuraavaksi vuorossa.

NHL:n varaustilaisuus (engl. NHL Entry Draft) on vuotuinen tapahtuma, jossa NHL-organisaatiot varaavat oikeudet vapaana oleviin nuoriin pelaajiin. Tilaisuus järjestetään kesäkuussa tai heinäkuussa NHL-kauden päätteeksi, ja se kestää nykyään kaksi päivää.

Tilaisuuden kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varaustilaisuudessa on seitsemän kierrosta. Varausjärjestys sovitaan painotetussa arvonnassa, jossa NHL:ssä viimeiseksi sijoittuneella joukkueella on paras mahdollisuus saada ensimmäinen varausvuoro. Käännetyn järjestyksen tavoitteena on pitää liiga tasaisena. Varattavan pelaajan tulee täyttää viimeistään 15. syyskuuta varausvuotta 18 vuotta. Pohjois-amerikkalaiset pelaajat eivät saa olla yli 20-vuotiaita varausvuoden loppuun mennessä. Tilaisuudessa NHL-joukkueet huutavat vuorollaan valitsemansa pelaajan. Järjestys ei kuitenkaan välttämättä ole sama kuin arvonnan jälkeen, sillä joukkueilla on mahdollisuus myös kaupata vuorojaan yhdessä pelaajien kanssa.lähde?

Erityisen tarkasti seurataan ensimmäisenä sekä ylipäätään ensimmäisellä varauskierroksella varattuja pelaajia.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen varaustilaisuus järjestettiin vuonna 1963. Alkujaan tapahtuman nimi oli "Amateur Draft". Vuonna 1979 sen nimeksi tuli "Entry Draft", jotta myös NHL:n kanssa kilpailleissa sarjoissa pelanneet ammattilaiset voisivat tulla varatuiksi. Näin toimittiin lähinnä lopettaneen WHA-liigan takia. Ennen varaustilaisuuden käyttöönottoa NHL tuki rahallisesti juniorijoukkueita suoraan ja hankki uusia pelaajia sitä kautta. Tuosta käytännöstä luovuttiin vuodesta 1969 alkaen. Sitä ennen varaustilaisuudessa varattiin pelaajia, jotka eivät siihen mennessä olleet saaneet NHL-sopimusta. Vuodesta 1980 asti yleisö on päässyt tilaisuuteen. Vuonna 1984 Canadian Broadcasting Corporation televisioi tapahtuman ensimmäistä kertaa.lähde?

Vuoden 1983 varaustilaisuutta lukuun ottamatta kaikki NHL:ssä mukana olevat joukkueet ovat osallistuneet kaikkiin varaustilaisuuksiin. Vuonna 1983 St. Louis Blues jättäytyi pois varaustilaisuudesta, koska joukkueen omistajien ja NHL:n välit olivat tulehtuneet sen jälkeen, kun NHL oli estänyt joukkueen myymisen Saskatooniin.[2]

Kansainvälinen merkitys

Varaustilaisuus heijastelee myös jääkiekkoilun kansainvälistä tasoa, koska varausten perusteella voidaan seurata, miten eri maat tuottavat huippujääkiekkoilijoita. Keskeistä on tarkastella, minkä maan pelaaja valitaan ensimmäisenä ja minkä maan pelaajia valitaan ensimmäisellä kierroksella.[1]

Suomalaispelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1969–2022 Suomesta on varattu kymmeniä pelaajia. Vuonna 1969 varattiin yksi pelaaja. Seuraava varaus tehtiin vuonna 1974. Vuonna 1975 varattiin useita pelaajia, yhteensä kolme. Vuonna 1979 varauksia ei tullut, mutta sen jälkeen suomalaisia on varattu joka vuosi. 1980-luvulla eniten suomalaispelaajia varattiin vuonna 1981, eli 12 kappaletta. Vähiten heitä oli vuonna 1989, jolloin varattiin kolme pelaajaa. 1990-luvulla vastaavat vuodet ja määrät ovat vuosi 1999, jolloin varauksia oli 18, ja vuosi 1991, jolloin varauksia oli kuusi. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä eniten varauksia osui vuodelle 2002, ja se on ollut 26 varauksellaan koko 2000-luvun suurin määrä. Vuonna 2007 varattiin neljä pelaajaa. 2010-luvulla vähiten suomalaispelaajia varattiin vuonna 2010, jolloin heitä oli seitsemän. Vuonna 2017 varattiin 23 suomalaista. Vuonna 2019 varauksia oli 22, ja tuosta vuodesta alkaen määrä on ollut laskussa. Vuonna 2020 varauksia oli 17, vuonna 2022 14.[1]

Ketään suomalaispelaajaa ei ole varattu tilaisuuden ensimmäisenä. Vuonna 2013 Aleksander Barkov nuorempi valittiin toisena, samoin Patrik Laine vuonna 2016 ja Kaapo Kakko vuonna 2019. Vuonna 2017 Suomesta varattiin kuusi pelaajaa ensimmäisellä kierroksella, vuonna 2020 yksi ja vuonna 2021 ei yhtään. Määrien laskusuunta on ajoittain herättänyt keskustelua Suomessa 2020-luvulla.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]