Stanley Cup

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stanley Cup
Stanley Cup esillä Hockey Hall of Fame -museossa
Stanley Cup esillä Hockey Hall of Fame -museossa
Myönnetään pudotuspelien voittajajoukkueelle
Jaettu 1893
Viimeisin voittaja Los Angeles Kings 2014

Stanley Cup on jääkiekon arvostetuin palkintopokaali, joka myönnetään vuosittain jääkiekkoliiga NHL:n pudotuspelien voittajajoukkueelle. Palkinto tunnetaan myös sen lempinimistä The Cup ja Lord Stanley's Cup, mutta lukuisat urheilutoimittajat ovat käyttäneet mestarijoukkueelle annettavasta palkinnosta myös humoristista nimeä Lordi Stanleyn muki (en. Lord Stanley's Mug) sen lahjoittajan, Frederick Arthur Stanleyn mukaisesti.[1] Stanley Cupiin liittyy myös lukuisia perinteitä, joista tunnetuin ja vanhin lienee shamppanjanjuonti pokaalista mestaruusjoukkuueen juhlissa. Poiketen muista Pohjois-Amerikan suurten urheiluliigojen (NBA, NFL ja MLB) mestaruuspalkinnoista, uutta Stanley Cupia ei teetetä vuosittain uudelleen vaan voittajajoukkue pitää sen hallussaan kunnes uusi mestari on selvillä. Myös muista palkinnoista poiketen Stanley Cupiin kaiverretaan vuosittain voittajajoukkueen pelaajien, valmentajien, huoltajien sekä koko organisaation työntekijöiden nimet. Tämän vuoksi pokaali on kasvanut vuosien saatossa melkoisesti. Vuonna 1969 pokaalista tehtiin uusi versio, koska alkuperäinen oli niin hauras ja sen pelättiin rikkoutuvan. Alkuperäinen pokaali on näytteillä Hockey Hall of Famessa Torontossa. Pokaali painaa tällä hetkellämilloin? noin 15,6 kiloa ja sillä on pituutta noin 89,5 senttimetriä.[2] Nykyinen Stanley Cup on valmistettu nikkelin ja hopean metalliseoksesta, ja sen "kruunu"- tai "hattuosa" on kopio alkuperäisestä Stanley Cupista.

Pokaali tunnettiin alun perin nimellä Dominion Hockey Challenge Cup, ja silloinen Kanadan kenraalikuvernööri Frederick Arthur Stanley lahjoitti sen vuonna 1892 Kanadan jääkiekkokilpailujen kiertopalkinnoksi. Ensimmäinen palkinnon voittanut seura oli Montreal Hockey Club vuonna 1893. Vuonna 1915 National Hockey Associationnin ja Pacific Coast Hockey Associationnin solmiman sopimuksen mukaan molempien sarjojen parhaat joukkueet ratkoisivat Stanley Cupin voittajan. Vasta vuonna 1926 Stanley Cupista tuli NHL:n mestaruuspalkinto, ja vuonna 1947 komitea teki sopimuksen Stanley Cupista siten, että NHL huolehtii pokaalista ja järjestettävästä kilpailusta sen voittamiseksi.

Kauden 1914–1915 jälkeen Stanley Cupin mestaruutta on juhlittu 94 kertaa 17 edelleen aktiivisen joukkueen ja viiden lakkautetun joukkueen parissa, sillä mestaruus on jäänyt selvittämättä vuonna 1919 espanjantaudin aiheuttaman epidemian takia, ja vuonna 2005 NHL:n työsulun takia. Eniten mestaruuksia on kanadalaisella Montreal Canadiensilla, joka on voittanut mestaruuden 24 kertaa seurahistoriansa aikana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen Stanley Cupin voittaja, Montreal AAA vuonna 1893.

Stanley Cupin ensimmäinen voittaja oli Montreal AAA (Amateur Athletic Association) vuonna 1893. Kuten ensimmäisen voittajan nimestä voi päätellä, aluksi Cupista pelattiin amatöörijoukkueilla. Joukkueiden alettua maksaa pelaajille Stanley Cup siirtyi ammattilaisjääkiekon palkinnoksi.

Alkuvuosina Stanley Cupia tavoittelivat useat joukkueet useista eri liigoista. Eri liigojen voittajat saivat haastaa kulloisenkin Stanley Cup -mestarin mestaruusotteluun.

Kaudesta 1926–1927 NHL on ollut suurin jääkiekon ammattilaisliiga, jonka pudotuspelien voittaja on voittanut Cupin. Vuonna 1947 komitea teki sopimuksen Stanley Cupista siten, että NHL huolehtii pokaalista ja järjestettävästä kilpailusta sen voittamiseksi. NHL:llä on oikeus palauttaa Stanley Cup komitealle. Samoin, mikäli NHL hajoaa tai perustetaan toinen hallitseva ammattilaisliiga, komitea voi ottaa Cupin uudelleen haltuunsa.

Pokaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanley Cupin pokaali

Cup-kannun jalustaan kaiverretaan voittajien nimet, ja pokaali on kasvanut vuosien varrella kokoa melkoisesti. Pokaali painaa tällä hetkellä noin 15,6 kiloa ja sillä on pituutta noin 89,5 senttimetriä.[2] Cupin saavuttanut pelaaja saa palkintokannun haltuunsa muutamaksi päiväksi pr-tarkoituksiin, ja esimerkiksi Ville Nieminen on käyttänyt sitä Suomessa voitettuaan cupin Colorado Avalanchen riveissä. Myös vuonna 1999 Jere Lehtisen voitettua Stanley Cupin pokaali käytettiin Suomessa. Teemu Selänne toi pokaalin Helsingin Rautatientorille kansanjuhlaan elokuussa 2007. Valtteri Filppula toi kannun Suomeen 2008 ja vei sen kasvattajaseuransa EVU:n jäähallille Vantaan Myyrmäkeen.

Jotta pelaaja voi saada nimensä pokaaliin, hänen on pitänyt pelata Stanley Cupin voittaneessa joukkueessa vähintään 41 runkosarjaottelua kauden aikana tai vaihtoehtoisesti vähintään yhdessä Stanley Cup -finaaliottelussa. Vuodesta 1994 lähtien on kuitenkin sallittu myös poikkeustapauksia.[3]

Stanley Cupin finaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanley Cup -finaali tunnetaan nykyisin Pohjois-Amerikan kiekkoliigan NHL:n vuosittain pelattavana loppuotteluna. Siinä pelaavat vastakkain Läntisen ja Itäisen konferenssin parhaat joukkueet. Finaalin osallistuvat joukkueet taistelevat maailman tunnetuimman kiekkoliigan voitosta ja näin ollen Stanley Cup -pokaalista. Loppuottelussa pelaaville joukkueille ei jaeta muita palkintoja, mutta useilla voittajajoukkueilla on tapana teettää pelaajilleen Stanley Cup -sormukset.

Ennen NHL-liigan perustamista Stanley Cup -mestarit ratkaistiin siten, että eri liigojen voittajat saivat haastaa sen hetkisen Stanley Cup -mestarin mestaruusotteluun. Kaudesta 1926–1927 Stanley Cup on kuitenkin ollut NHL:n voittajalle jaettava palkinto.

Finaaliin pääsy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finaaliin pääsyyn vaaditaan yhteensä 12 voittoa NHL:n pudotuspeleissä. Joukkueen pitää voittaa kolmella eri kierroksella oma vastustajansa neljä kertaa.

NHL:n pudotuspeleihin pääsee Itäisen ja Läntisen konferenssin kahdeksan parasta, yhteensä siis 16 joukkuetta. Pudotuspeleissä pelataan samaa joukkuetta vastaan, kunnes toinen joukkueista on voittanut neljä kohtaamista (ns. paras seitsemästä). Pudotuspeleissä ottelut pelataan aina ratkaisuun saakka. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan, pelataan jatkoeriä kunnes voittaja löytyy.

Ensimmäisellä kierroksella jatkosta putoaa kahdeksan joukkuetta, jolloin toiselle kierrokselle pääsee kahdeksan parasta. Ne pelaavat pääsystä konferenssifinaaleihin, joissa pelaavat molempien konferenssien kaksi parasta joukkuetta. Tästä syystä NHL:n välieriä kutsutaan konferenssifinaaliksi. Ne pelaavat näin ollen paitsi pääsystä Stanley Cupin -finaaleihin, myös konferenssin voitosta aina ratkaisuun saakka. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan, pelataan jatkoeriä kunnes voittaja löytyy.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stanley Cup.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Stanley Cup coming soon to a living room near you? Canada Newswire. Viitattu 13.6.2012. (englanniksi)
  2. a b Stanley Cup Finals: How Much Does the Stanley Cup Weigh? Viitattu 7.8.2011. (englanniksi)
  3. The Stanley Cup... NHL.com. Viitattu 1.11.2007. (englanniksi)