Jääkiekko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Atlanta Thrashersin hyökkääjä Peter Bondra tekemässä maalia Florida Panthersia vastaan. Maalissa Roberto Luongo.

Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa. Kaukalossa pelaa normaalissa pelitilanteessa toisiaan vastaan kaksi kuusihenkistä joukkuetta luistimet jaloissa. Yhdestä joukkueesta on normaalissa pelitilanteessa kentällä yksi kentällinen eli yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Joukkueeseen kuuluu normaalisti kolmesta neljään kentällistä sekä kaksi maalivahtia. Hyökkäyskolmikkoa kutsutaan ketjuksi. Molemmilla joukkueilla on kaukalossa oma maali, jonka edustalla on maalialue. Maali on normaalisti metallikehikko, jossa on verkko kaikilla muilla sivuilla paitsi etusivulla, josta joukkueet yrittävät jääkiekkomailoja käyttäen siirtää pelivälineen, kumisen kiekon, maalivahdin ohi vastustajan maaliin ja estää vastustajaa siirtämästä kiekkoa omaan, puolustettavaan, maaliin. Kun peli loppuu, voittaja on enemmän maaleja tehnyt joukkue. Harrastajamäärältään jääkiekko on Suomen toiseksi suosituin joukkuelaji heti jalkapallon jälkeen.

Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja ja Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on Kalervo Kummola. Kansainvälisen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on sveitsiläinen René Fasel.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Jääkiekon historia
Jääkiekkoa pelataan luistelukentällä McGillin yliopistossa Montrealissa 1884.
Jääkiekko-ottelu McGillin yliopistossa Montrealissa 1901.

Jääkiekko syntyi Pohjois-Amerikassa eurooppalaissiirtolaisten tuomien shintyn, hurlingin ja jääpallon kaltaisten pelien muunnelmana. Ensimmäiset kirjalliset maininnat jäällä pelatuista joukkuepallopeleistä ovat vuoden 1800 tietämiltä. Brittiläiset sotilaat ryhtyivät ensimmäisenä pelaamaan virallisia otteluita Kingstonissa ja Halifaxissa 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin pelaajamäärä oli yhdeksän.

Nykymuotoisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto julisti Montrealin jääkiekon syntypaikaksi vuonna 2007.[2] Alkuaikoina kentällä on ollut viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen kuuden pelaajan kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli kaikki samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun saakka.

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekkokaukalo.
Erotuomari on nostanut kätensä pystyyn, mikä merkitsee kotijokkueen vaihtovuoroa (tässä tilanteessa, muuten olisi rangaistus).

Säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain ja maittain. Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin maissa, käytetään Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) sääntökirjaa. NHL:ssä käytetään eri sääntöjä.

IIHF:n sääntöjen mukaan jääkiekkokaukalon suurin sallittu pituus on 61 m ja maksimileveys 30 m, minimipituus on 56 m ja minimileveys 26 m. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 17 m ja siniviivojen etäisyys toisistaan on myös 17 m. NHL:n sääntöjen mukaan kaukalon suurin sallittu pituus on 61 m leveys 26 m. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 19,3 m ja siniviivojen etäisyys toisistaan on 15 m. Pohjois-Amerikan sarjoissa kaukalot ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin Euroopan sarjoissa. Kaukalon kulmat ovat aina pyöristetyt.

Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun kuluessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua yleensä enintään 18–20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Eri sarjojen säännöissä on eroavaisuuksia joukkueen minimi- ja maksimipelaajamäärissä, mutta kentällä on jokaisessa sarjassa normaalitilanteessa yhteensä 12 pelaajaa.

Pelin tarkoitus on saada kuminen musta pyöreä laatta, kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja massa 156–170 g), vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa.

Peliaika voi olla periaatteessa mikä tahansa. Peliaika ja erien määrä määritellään sarjojen tai organisaatioiden säännöissä. Peliaika on yleisimmin 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on yleensä tehokasta, mikä tarkoittaa, että tuomarin keskeyttäessä pelin pelikello pysäytetään. Joissakin sarjoissa ja turnauksissa saatetaan pelata myös suoraa aikaa, jolloin pelikelloa ei pysäytetä pelikatkon ajaksi. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen yleensä 15–18 minuuttia, mutta juniori- ja harrastesarjoissa erätauko voi olla vain muutaman minuutin mittainen. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan, saatetaan peliä jatkaa jatkoajalla (yleensä 5 minuutin lisäaika) ja/tai voittomaalikilpailulla. Peliä voidaan myös pelata käytännössä loputtomasti jatkoerillä, kunnes ratkaisu syntyy. Nämä säännöt kuitenkin vaihtelevat eri sarjoissa ja turnauksissa.

Olennaisia pelitilannesääntöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paitsio: Hyökkäävän joukkueen pelaaja on paitsiossa, jos hän luistellessaan keskialueelta vastustajan puolustusalueelle ylittää vastustajan kenttäpuolen siniviivan ennen kiekkoa. Mikäli hyökkäävä joukkue toimittaa kiekon vastustajan puolustusalueelle, kun yksikin sen pelaaja on paitsiossa, ja joukkue saa kiekon haltuunsa, katkaisee tuomari pelin, jota jatketaan keskialueen aloituksella. Mikäli paitsio aiheutettiin syöttämällä kiekko yli siniviivan, aloitetaan peli syötön lähtökohdasta tai sitä lähimpänä olevasta aloituspisteestä. Mikäli hyökkäävä pelaaja on paitsiossa, kun kiekko ammutaan tarkoituksella kohti maalia, tai tuomari tulkitsee pelaajan muutoin aiheuttaneen tahallaan paitsion, on kyseessä tahallinen paitsio, jonka seurauksena peliä jatketaan hyökänneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Paitsiotilanne purkautuu ilman pelikatkoa, mikäli kaikki hyökkäävän joukkueen pelaajat poistuvat kiekkoon koskematta ja vastustajaa häiritsemättä vastustajan puolustusalueelta.
  • Pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaajan lyödessä kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyalueelle siten, että kiekko ei kosketa matkallaan muihin pelaajiin tai heidän mailoihinsa, syntyy pitkä kiekko. Tällöin tuomari katkaisee pelin ja jatkaa sitä pitkän kiekon aiheuttaneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. joukkue joka on lyönyt pitkän kiekon ei saa vaihtaa pelaajia ennen aloitusta. Pitkä kiekko voidaan jättää tuomitsematta, jos tuomari katsoo kiekkoa tavoittelevan pelaajan hidastelevan tai väistelevän kiekkoa. Mikäli joukkue pelaa alivoimalla, ei sille tuomita pitkää kiekkoa.
  • Aikalisä: Joukkueella on mahdollisuus ottaa yhden kerran ottelun aikana puolen minuutin mittainen "aikalisä", jonka aikana valmentajat ehtivät antaa pelaajille ohjeita pelitaktiikkaa koskien. Kaikissa jääkiekkosarjoissa ei ole käytössä aikalisää.
  • Maali syntyy, kun hyökkäävä joukkue saa kiekon kulkemaan sääntöjen mukaisesti maalipuiden (valmistettu oikeasti metallista) välistä. Jotta maali voidaan hyväksyä, on tilanteen täytettävä muun muassa seuraavat ehdot: Tilanne, josta maali syntyi, ei saanut olla paitsio tai pitkä, kiekon pelasi maaliin a) hyökkäävä joukkue mailalla siten, ettei tilanteessa ohjattu kiekkoa kädellä, muulla vartalonosalla tai luistimella tarkoituksellisesti maaliin. Luistimesta kimpoamisessa ratkaiseva tekijä on potkuliike. Kaikkia muihin kohteisiin osumisia on edellettävä mailalla pelaaminen. Kiekkoa ei saa pelata maalin välittömässä läheisyydessä maalin yläriman tason yläpuolella olevalla mailalla. Lisäksi maalin, johon maali tehdään, on oltava täydellisesti paikallaan. Hyökkäävän joukkueen pelaajat eivät saa olla maalialueella ennen kiekkoa. b) Puolustava joukkue miten tahansa. Lisäksi maali voi syntyä ilman kiekon kulkemista maaliin. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa puolustava joukkue on poistanut maalivahtinsa ja aiheuttaa jollain rikkeellä hyökkäävälle joukkueelle rangaistuslaukauksen. Koska rangaistuslaukauksen tarkoitus on palauttaa kohtuullinen maalintekotilanne ja vastustajalla ei ollut maalivahtia, tuomitaan suoraan maali.
  • Maali hylätään, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy (lista ei täydellinen):
    • Kiekko ei ylittänyt maaliviivaa kokonaan/kokonaisena
    • Maali oli pois paikaltaan, ennen kuin kiekko ylitti maaliviivan
    • Hyökkäävän joukkueen pelaaja tekee rangaistavan rikkeen ennen kiekon maaliin menoa ja peliä ei ehditty katkaista
    • Hyökkäävän joukkueen pelaaja oli maalialueella ennen kiekkoa tai esti maalivahtia
    • Kiekko kimposi tuomarista suoraan maaliin
    • Maali tehtiin kädellä tai muulla vartalon osalla tarkoituksellisesti ohjaamalla
    • Maali tehtiin potkulaukauksella (tarkoittaa mailan potkaisemista ja siten kiekon saattamista liikkeeseen)
    • Maali tehtiin korkealla mailalla
    • Maali tehtiin maaliverkon (esim. sivuverkon) läpi
    • Aiemmassa tilanteessa toisessa päässä syntyi hyväksyttävä maali jota erotuomari ei huomannut ja linjatuomari kertoi tämän myöhemmin
    • Peli oli katkaistu muusta syystä ennen maalia, tai erä loppunut
    • Jos kiekko on maalivahdin alla, eikä sitä näy, jos maalivahti ei ole kokonaan maalissa
    • Jos vastustaja on ennen kiekkoa maalissa.

Varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HC Kometa Brnon pukukoppi, jossa pelaajien varusteet.

Peliasu koostuu numeroidusta pelipaidasta, jossa on yleensä pelaajan nimi selässä sekä pelihousuista ja pelisukista, jotka kaikki on erikseen suunniteltu jääkiekkoon.

Kenttäpelaajan varusteisiin kuuluvat:

  • Luistimet
  • Polvisuojat
  • Alasuoja
  • Säärisuojat
  • Housut, joissa on yleensä muovilevystä tehtyjä suojia topatun kankaan sisällä
  • Rintasuoja, johon kuuluu hartiasuojat
  • Kyynärsuojat
  • Hansikkaat
  • Kaulasuoja on pakollinen varuste Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa. Kaulasuojan on oltava vähintään 6,5 cm (alle 160 cm:n pituisilla pelaajilla vähintään 5,0 cm ) korkea CE-hyväksytty varuste.
  • Kypärä
  • Juniorisarjoissa (G-B) sekä naisten kaikissa sarjoissa on käytettävä kokokasvosuojusta, kaikissa miesten ja A-juniorien sarjoissa on käytettävä vähintään visiiriä (SJL). Kaikki NHL-pelaajat käyttävät visiiriä. A-juniorien on käytettävä lisäksi tilausvalmisteista hammassuojaa, jos he käyttävät visiiriä. Kokokasvosuojuksen käyttäjän ei ole pakko käyttää hammassuojaa.
  • Erillistä leukasuojaa näkee jääkiekossa enää harvoin.
  • Valtaosa pelaajista käyttää myös hammassuojia.
  • Maila


Maalivahdin varusteet eroavat kenttäpelaajan varusteista lähinnä ulkomuodon suhteen, niiden käyttötarkoituksen erilaisuuden vuoksi. Luistimien terät ja luistimien suojukset ovat maalivahdilla erilaisia kuin kenttäpelaajalla. Maalivahdin polvisuojat ovat huomattavasti kenttäpelaajan suojia suuremmat ja niitä pidetään pelisukkien päällä, kun kenttäpelaaja pitää polvisuojia pelisukkien alla. Maalivahdin pelihousuissa on enemmän suojausta kuin kenttäpelaajien housuissa. Maalivahdilla ei ole erillisiä hartia- ja kyynärsuojia, vaan ne on yhdistetty maalivahdin ylävartalon suojaksi, jossa on huomattavasti enemmän suojausta kuin kenttäpelaajan ylävartalon suojissa. Maalivahdin käsineet eroavat kenttäpelaajan käsineistä siten, että maalivahdilla on sekä mailakäsine, että kiinniottokäsine. Mailakäsineessä, jolla pidetään kiinni mailasta, on koko käsineen peittävä tai ylittävä levy, jolla kiekon kulkua pyritään estämään tai kulkusuuntaa muuttamaan. Kiinniottokäsineessä on erityinen pussi, johon kiekkoa pyritään ottamaan kiinni, esimerkiksi estettäessä vastustajaa tekemästä maalia. Maalivahti voi käyttää pään suojaamiseen kypärää, johon on kiinnitetty kasvosuojus, mutta nykyään suurin osa maalivahdeista käyttää pääsuojusta, joka suojaa yleensä koko pään. Pääsuojus on yleensä valmistettu sisäpuolelta pehmustetuista, pään muotoon muovatuista muovilevyistä ja näkökentän kohdalla olevasta rautaverkosta, ristikosta. Erikseen maalivahdille suunniteltua pääsuojusta kutsutaan maalivahdin maskiksi. Osa maalivahdeista käyttää myös erillistä muovista kaulasuojaa, joka kiinnitetään maskiin tai kasvosuojaan. Maalivahdin varusteita rajoitetaan sääntöjenmukaisilla mitoilla, joita maalivahdin varusteiden on noudatettava.

Rangaistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin Ässien pelaajia rangaistusaitiossa.

Rangaistukset ovat seuraus kaukalossa tapahtuvasta sääntörikkeestä. Rangaistukset ovat yleensä henkilökohtaisia eli rikkeen tehnyt pelaaja poistetaan määräajaksi kaukalosta. Joukkueelle voidaan määrätä myös joukkuerangaistus, jolloin joukkue voi päättää, kuka pelaajista kärsii rangaistuksen. Joukkuerangaistus voidaan määrätä esimerkiksi siitä, että joukkueella on samanaikaisesti liian monta pelaajaa kaukalossa. Rangaistuksen kärsivä henkilö joutuu olemaan rangaistuksen ajan poissa kaukalosta, kentän laidan ulkopuolella olevassa rangaistusaitiossa ja joukkue saa tällöin pelata maalivahdin lisäksi vain neljällä tai kolmella kenttäpelaajalla, riippuen rangaistusten määrästä.

Vaikka rangaistukset määrätäänkin yleensä tietylle pelaajalle, ne koskevat samalla koko joukkuetta siten, että rangaistuksen aikana joukkueen tulee pelata vajaamiehisenä (alivoimalla). Rangaistusaika kuluu samaa tahtia peliajan kanssa; rangaistusaika ei siis kulu pelikatkon aikana, mikäli peliaika pysäytetään pelikatkon ajaksi. Joukkue, jolla on vastustajaa enemmän pelaajia kentällä, pelaa ylivoimalla. Mikäli ylivoimalla pelaava joukkue tekee maalin ylivoiman aikana vastustajan kärsiessä niin sanottua pientä eli kahden minuutin pituista rangaistusta, päättyy rangaistun pelaajan rangaistus riippumatta siitä, paljonko sitä olisi ollut jäljellä. Tällöin pelaaja pääsee pois rangaistusaitiosta, ja alivoimalla pelannut joukkue saa ottaa yhden kenttäpelaajan lisää kentälle. Tämä sääntö on voimassa vain, mikäli kyseinen rangaistus on ollut alivoiman aiheuttaja. Mikäli molempien joukkueiden pelaajille tuomitaan samalla pelikatkolla esimerkiksi yksi pieni rangaistus ja muita pelaajien määrään vaikuttavia rangaistuksia ei käy kummallekaan joukkueelle (eli joukkue ei ole alivoimalla), ei mikään rangaistuksista pääty maalin synnyttyä. Mikäli esimerkiksi joukkueesta A on jo yksi pelaaja jäähyllä ja tämän jälkeen tuomitaan kummallekin joukkueelle samalla pelikatkolla samanmittainen rangaistus, ne "kumoavat" toisensa, eli peli jatkuu edelleen A-joukkueen 4 pelaajalla B-joukkueen 5:ttä pelaajaa vastaan. Samanaikaisesti rangaistut pelaajat pääsevät pois jäähyltä heidän rangaistustensa päättymisen jälkeisellä ensimmäisellä pelikatkolla. Tämä johtuu siitä, että jos pelaajat saisivat palata peliin heti kun rangaistukset loppuvat, olisi jäällä liikaa pelaajia. Iso rangaistus (5 min tai OR) ei pääty maalista.

Yleisin rangaistus on kahden minuutin mittainen (pieni rangaistus). Erotuomari voi harkintansa mukaan määrätä rikkeestä myös ankarampia rangaistuksia sääntöjen puitteissa. Rangaistus voi olla myös neljän (merkitään 2+2 min), viiden tai kymmenen minuutin mittainen. Pelaaja voi saada myös pelirangaistuksen (merkitään yleensä 20 min rangaistuksena) tai ottelurangaistuksen. Molemmissa tapauksissa rangaistuksen saanut pelaaja joutuu poistumaan kaukalosta pukusuojaan.

Kymmenen minuutin mittainen rangaistus on aina henkilökohtainen, joten se ei aiheuta alivoimaa, ellei tuomari ole samassa yhteydessä määrännyt pelaajalle muita rangaistuksia. Mahdolliset muut rangaistukset kärsii joku muu rangaistun joukkueen pelaajista, joukkueen oman valinnan mukaan. Suomessa käytössä olevissa kansainvälisen jääkiekkoliiton säännöissä 5 min rangaistus tarkoittaa aina lisäksi "automaattista pelirangaistusta käytöksestä", jonka seurauksena pelaaja poistetaan pelistä loppuajaksi (merkitään 5+20 min tai 5+PRK). Hänen 5 min rangaistuksensa kärsii "sijaiskärsijä," joka pääsee rangaistusaitiosta 5 min kuluttua.

Peli- ja ottelurangaistuksen ero on tyhjentävästi seuraava: "Pelirangaistuksen jälkeen pelaaja on edustuskelpoinen, kunnes kurinpitoelin on käsitellyt asian. Ottelurangaistuksen jälkeen pelaaja EI OLE edustuskelpoinen ennen kuin kurinpitoelin on käsitellyt asian." Ottelurangaistus aiheuttaa ainakin yhden ottelun pelikiellon, ja lisäksi pelaaja voidaan määrätä pidempään pelikieltoon. Päätuomari raportoi kaikki isot rangaistukset (peli- ja ottelurangaistukset) sekä ottelun päättymisen jälkeen annetut rangaistukset asiaankuuluvalle kurinpitoelimelle. Ottelurangaistus merkitään 25 min rangaistuksena kyseisen pelaajan tilastoon. Ottelurangaistus aiheuttaa aina myös 5 min vajaalukuisuuden sen hankkineen pelaajan tai toimihenkilön joukkueelle. Pelirangaistus on henkilökohtainen eikä aiheuta vajaalukuisuutta. Siinä tapauksessa, että joukkueen toimihenkilö saa ottelurangaistuksen, hänen on poistuttava pukuhuoneeseen samoin kuin rangaistun pelaajankin ottelun loppuajaksi.

Joukkotappelu

Seuraavassa on esitelty joitain rangaistusnimikkeitä. Monissa rangaistuksissa erotuomari voi harkintansa mukaan käyttää hyvinkin laajaa skaalaa eri rangaistuksia. Yleensä vastustajan loukkaantumiseen johtanut tai muutoin törkeä rike tuomitaan ottelurangaistuksena (katso myös Jääkiekkoväkivalta). Muulloin käytetään lievempiä rangaistuksia. Seuraavassa 5+20 min tarkoittaa 5 min rangaistusta ja automaattista pelirangaistusta käytöksestä ja OR ottelurangaistusta, JR joukkuerangaistusta ja RL rangaistuslaukausta.

  • Koukkaaminen (2 min, 5+20 min, OR)
  • Kiinnipitäminen vastustajan mailasta (2 min)
  • Estäminen (2 min)
  • Päähän kohdistuva taklaus (2+10, jos pelaaja ei loukkaannu, 5+20 min, OR, jos pelaaja loukkaantuu)
  • Huitominen (2 min, 5+20 min, OR)
  • Väkivaltaisuus (2 min, 2+2 min 5+20 min, OR)
  • Ryntäys (Tarkoitetaan jos taklaava pelaaja vauhtia otettuaan rajusti taklaa vastustajaa. Myös hyppytaklaus tulkitaan ryntäykseksi.) (2 min, 5+20 min, OR)
  • Kohtuuttoman kova peli (OR)
  • Tappelu (Molemmille 5+20 min, OR)(NHL:sääntöjen mukaan molemille henkilökohtainen 5 min)
  • Liian monta pelaajaa kentällä (2 min joukkuerangaistus)
  • Poikittainen maila (2 min, 5+20 min, OR)
  • Kampitus (2 min, 5+20 min, 10 min, OR)
  • Kiinnipitäminen (2 min)
  • Mailan heitto (2 min, JR, RL)
  • Laitataklaus, aiheutetaan vastustajan raju kaatuminen laitaa vasten hieman irti laidasta suoritetulla taklauksella tai kampilla. (2 min, 5+20 min, OR)
  • Sukeltaminen, tuomitaan mikäli rikottu pelaaja räikeästi jäljittelee kaatumista, reaktiota tai teeskentelee loukkaantumista hankkiakseen toiminnallaan vastapelaajalle rangaistuksen (SJL sarjat 2 min, SM-liiga 2+10 min)
  • Kyynärpäätaklaus (2 min, 5+20 min, OR)
  • Pelin viivyttäminen (kiekon laukominen/lyöminen/heittäminen katsomoon omasta pelipäädystä) (2 min)
  • Kiekon sulkeminen (2 min)
  • Korkea maila (2 min, jos maila osuu kypärään/visiiriin/kasvoihin, mutta pelaaja ei loukkaannu, 2+2 min, 5+20 min, OR, jos pelaaja loukkaantuu)
  • Selästä taklaaminen (2+10, jos pelaaja ei loukkaannu, 5+20 min, OR, jos pelaaja loukkaantuu)
  • Polvitaklaus (2min, 5+20 min, OR)
  • Leikkaaminen (heittäydytään vastustajan jalkoihin) (2 min, 5+20 min, OR)
  • Mailan päällä lyöminen, myös yrittäminen tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan yläpäällä. (yritys 2+2+10 min, 5+20 min, OR)
  • Keihästäminen, myös yrittäminen tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan lappeen kärjellä. (yritys 2+2+10 min, muuten 5+20 min, jos rikottu pelaaja loukkaantuu, OR)
  • Rikkoutunut maila, jos pelaa rikkoutuneella mailalla. (2 min)
  • Rangaistus voidaan määrätä myös väärästä varusteesta. (2 min, ja pelaajan on korjattava/vaihdettava varuste)
  • Rangaistus voidaan määrätä myös, jos pelaajaa ei ole merkitty pöytäkirjaan. Pelaaja poistetaan pelistä.
  • Pelaaja lyö tai yrittää lyödä päällään vastustajaa. (OR)
  • Pelaaja potkaisee tai sylkee toista pelaajaa (OR)

Rangaistuslaukaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slough Jetsin Blaž Emeršič tekemässä maalia rangaistuslaukauksella ottelussa Guildford Flamesia vastaan.

Mikäli vastustaja estää sääntöjä rikkomalla pelaajaa selvässä maalintekotilanteessa eikä pelaajan ja maalin välissä ole muita kun maalivahti, voi erotuomari määrätä aikaan perustuvan rangaistuksen sijaan rangaistuslaukauksen. Rangaistuslaukaus voidaan tuomita myös, jos joku muu puolustavan joukkueen pelaaja kuin maalivahti peittää kiekon maalialueella tai puolustavan joukkueen pelaaja siirtää oman maalinsa tahallisesti pois paikoiltaan. Rangaistuslaukauksen saa ampua kuka tahansa rikotun joukkueen kenttäpelaaja, joka oli rikkeen tapahtuessa kentällä. Rangaistuslaukauksen suorittava pelaaja saa vapaasti edetä keskipisteestä yrittämään maalintekoa. Vastustajalla saa olla ainoastaan maalivahti estämässä maalin tekoa. Kiekkoa ei saa liikuttaa kertaakaan taaksepäin, eikä peliaika kulu rangaistuslaukauksen aikana. Kuitenkin on sallittua, että rangaistuslaukausta suorittava pelaaja pyörähtää kokonaan ympäri pitäen kiekkoa hallussaan ja suorittaa laukauksen sitten (Spin-O-Rama). Rangaistuslaukauksessa oleellista on, että rangaistuslaukaus päättyy heti kun kiekko on ylittänyt maaliviivan tai joutunut maalivahdin haltuun. Rangaistuslaukauksesta ei voida tehdä maalia missään olosuhteissa toisella laukauksella kimmokkeesta. Jos rikotulla pelaajalla on edessään tyhjä maali (eli vastustaja on ottanut maalivahdin pois ja lisännyt kuudennen kenttäpelaajan jäälle), rikotulle joukkueelle merkataan maali suoraan, eikä tilanteesta tule rangaistuslaukausta. Maali tuomitaan vain, jos rikottu pelaaja on ylittänyt puolessa kentässä olevan punaviivan. Rangaistuslaukaus tuomitaan vain seuraavien viiden ehdon ollessa voimassa:

  • Rikottu pelaaja on rikottaessa kokonaan oman puolustusalueensa ulkopuolella.
  • Pelaajaa rikotaan takaapäin sääntöjenvastaisella rikkeellä.
  • Rikotulla pelaajalla ei maalivahdin lisäksi ole muita vastustajia ohitettavanaan.
  • Rikotulla pelaajalla on kiekko hallussaan.
  • Rikotulta joukkueelta viedään rikkeellä kohtuullinen maalintekotilanne.

Mikäli rangaistuslaukauksen aiheuttavaan rikkeeseen ei sisälly muita rikkeitä, rangaistuslaukaus tuomitaan normaaliin tapaan ja tilanne ei aiheuta lisärangaistuksia. Kuitenkin, tilanteesta seuraavat isot rangaistukset tuomitaan normaaliin tapaan (muuten olisi oletettavaa, että läpiajossa oleva tähtipelaaja otettaisiin varsinkin play-offeissa varsin brutaalilla tavalla tilanteesta pois, koska seurauksena olisi vain rangaistuslaukaus).

Lisätietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekon levinneisyys ja suosio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjan liigan ottelu, jossa vastakkain FC Barcelona sekä sarjassa pelannut ranskalainen Anglet Hormadi Élite.
Stanley Cup on yksi arvostetuimmista jääkiekkopalkinnoista.
Talviolympialaisten jääkiekkoturnausta pidetään arvostetuimpana kansainvälisenä jääkiekkoturnauksena.

Harrastajamäärältään jääkiekko on maailman mittakaavassa varsin pieni laji. Jääkiekko on National Geographic Societyn mukaan suosituin urheilulaji kahdessa maassa, Kanadassa ja Suomessa. Pääsarjatason yleisömäärillä mitattuna jääkiekko on selvästi suosituin laji Kanadan lisäksi Suomessa ja jalkapallon jälkeen suosituin laji Slovakiassa ja Tšekissä.[3] Lisäksi sillä on vahva asema yleisöurheiluna myös Ruotsissa, Venäjällä, Latviassa, Sveitsissä ja Saksassa. Harrastajamäärien perusteella jääkiekko toisaalta ei ole suosituin laji missään päin maailmaa. Yhdysvalloissa lajilla on vahva asema tietyillä alueilla, mutta se ei ole noussut suosiossa kolmen suuren ammattilaisurheilulajin tasolle (baseball, amerikkalainen jalkapallo ja koripallo). Kuitenkin Yhdysvalloissa jääkiekon yleisömäärät ovat maailman suurimmat, sillä NHL:n 30 seurasta 23 toimii Yhdysvalloissa. Jo edesmenneet Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia ovat Kanadan ja Ruotsin ohella voittaneet suurimman osan kansainvälisten arvokilpailujen mitaleista.

Jääkiekkoa pelataan kilpailumuotoisena muun muassa Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Meksikossa, mutta laji on niissä yleensä pienen harrastajajoukon varassa.

Rekisteröityjen pelaajien määrä maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Pelaajia Jäähalleja
Flag of the Netherlands.svg Alankomaat 3059 22
Flag of Andorra.svg Andorra 73 1
Flag of the United Arab Emirates.svg Arabiemiraatit 532 4
Flag of Armenia.svg Armenia 578 2
Flag of Australia.svg Australia 3184 21
Flag of Belgium.svg Belgia 1157 15
Flag of Bosnia and Herzegovina.svg Bosnia ja Hertsegovina 249 2
Flag of the United Kingdom.svg Britannia 4901 46
Flag of Bulgaria.svg Bulgaria 230 3
Flag of Spain.svg Espanja 679 16
Flag of South Africa.svg Etelä-Afrikka 312 1
Flag of South Korea.svg Etelä-Korea 1607 36
Flag of Georgia.svgGeorgia 187 2
Flag of Hong Kong.svg Hongkong 161 4
Flag of India.svg Intia 352 0
Flag of Ireland.svg Irlanti 428 2
Flag of Iceland.svg Islanti 613 3
Flag of Israel.svg Israel 500 2
Flag of Italy.svg Italia 6707 44
Flag of Austria.svg Itävalta 10465 45
Flag of Japan.svg Japani 20575 100
Flag of Canada.svg Kanada 577077 2475
Flag of Kazakhstan.svg Kazakstan 3108 12
Flag of the People's Republic of China.svg Kiina 527 15
Flag of Greece.svg Kreikka 596 0
Flag of Croatia.svg Kroatia 437 2
Flag of Kuwait.svg Kuwait 229 2
Flag of Latvia.svg Latvia 4691 17
Flag of Liechtenstein.svg Liechtenstein 80 0
Flag of Lithuania.svg Liettua 547 5
Flag of Luxembourg.svg Luxemburg 332 3
Flag of Macau.svg Macao 58 1
Flag of Malaysia.svg Malesia 154 1
Flag of Mexico.svg Meksiko 1073 18
Flag of Mongolia.svg Mongolia 962 0
Flag of Namibia.svg Namibia 450 2
Flag of Norway.svg Norja 6256 40
Flag of North Korea.svg Pohjois-Korea 1575 3
Flag of Portugal.svg Portugali 116 1
Flag of Poland.svg Puola 2179 21
Flag of France.svg Ranska 16026 124
Flag of Romania.svg Romania 767 8
Flag of Sweden.svg Ruotsi 59504 327
Flag of Germany.svg Saksa 28428 175
Flag of Serbia.svg Serbia 564 4
Flag of Singapore.svg Singapore 360 1
Flag of Slovakia.svg Slovakia 8671 45
Flag of Slovenia.svg Slovenia 943 8
Flag of Finland.svg Suomi 67336 240
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 25000 156
Flag of the Republic of China.svg Taiwan 880 2
Flag of Denmark.svg Tanska 4058 22
Flag of Thailand.svg Thaimaa 114 3
Flag of the Czech Republic.svg Tšekki 99462 157
Flag of Turkey.svg Turkki 790 2
Flag of Ukraine.svg Ukraina 4500 25
Flag of Hungary.svg Unkari 2075 25
Flag of New Zealand.svg Uusi-Seelanti 1510 6
Flag of Belarus.svg Valko-Venäjä 3302 19
Flag of Russia.svg Venäjä 53280 316
Flag of Estonia.svg Viro 1510 6
Flag of the United States.svg Yhdysvallat 474592 1800

Päivitetty 3.5.2011 [4]

Organisaatioita, jääkiekkosarjoja ja turnauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekon kattojärjestö on Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF, International Ice Hockey Federation), johon kuuluu 65 jäsenmaata.

Jääkiekkoliigoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekon kovatasoisimpana liigana pidetään Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivaa NHL-liigaa (National Hockey League), jonka kuuluisuuksien galleriaan Hockey Hall of Fameen pääsevät vain harvat. NHL:ää pelataan Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Siihen osallistuu tällä hetkellä 30 joukkuetta. AHL on liiga, jossa pelaa NHL-seurojen farmiseuroja (eli joukkueita pelaajille, jotka eivät mahdu NHL-seuransa kokoonpanoon). Ennen myös IHL oli NHL:n farmiliiga. ECHL tunnetaan farmijoukkueiden farmina.

NHL:n jälkeen toiseksi kovatasoisin sarja ja sen mahdollinen tulevaisuuden haastaja on Venäjän KHL. Muita Euroopan kovatasoisia pääsarjoja ovat Suomen, Ruotsin, Tšekin, Sveitsin ja Saksan pääsarjat.

Suomessa pelataan sekä naisten SM-sarjaa että miesten SM-liigaa. Vuosina 1928–1933 miehet pelasivat cup-muotoisesti SM-tittelistä ja 1933–1975 SM-sarjaa. Miesten SM-liigassa on tällä hetkellä 14 joukkuetta. Mestis on Suomen toiseksi korkein miesten jääkiekon sarjataso (vuosina 1974–2000 I-Divisioona). Naisten toiseksi korkein sarjataso on yksinkertaisesti divisioona. Suomi-sarja on sekä naisten että miesten kolmanneksi korkein sarjataso. Lisäksi Suomessa pelataan alueiden järjestämiä jääkiekkosarjoja, sisältäen miesten 2–4 -divisioonat ja harrastesarjat.

Nykyään on alkanut kehittyä monikansallisia jääkiekkoliigoja, joissa pelaa joukkueita useista eri maista. Myös Venäjän KHL on tällainen; siinä pelaa joukkueita Latviasta, Valko-Venäjältä ja Kazakstanista. Balkanilla pelataan kahta liigaa, MOL liga ja Pannonian liiga, joihin osallistuu joukkueita monista niemimaan valtioista.

Maa Kansallinen pääsarja Toissijainen sarja
Alankomaiden lippu Alankomaat Eredivisie Tweede Divisie
Espanjan lippu Espanja Super Liga
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta Elite Ice Hockey League English Premier Ice Hockey League
Irlanti Irish Ice Hockey League
Italia Serie A Serie B
Kanada ja Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat NHL AHL
Norjan lippu Norja GET-Liiga I-divisioona
Ranskan lippu Ranska Ligue Magnus Division 1
Ruotsin lippu Ruotsi SHL Allsvenskan
Saksan lippu Saksa DEL 2. Bundesliga
Slovakian lippu Slovakia Slovakian Extraliga
Suomen lippu Suomi SM-liiga Mestis
Flag of Switzerland.svg Sveitsi Nationalliga A Nationalliga B
Flag of the Czech Republic.svg Tšekki Tšekin Extraliga 1. Národní Hokejová Liga
Tanskan lippu Tanska Oddset Ligaen
Unkarin lippu Unkari Borsodi Jégkorong Liga
Venäjän lippu Venäjä KHL VHL
Viron lippu Viro Meistriliiga

Entisiä liigoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailusarjat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [5]

Juniorisarjojen ikärajat (kauden alkaessa samana vuonna täyttävät):

  • A-nuoret 18-20 vuotiaat
  • B1 17 v
  • B2 16 v
  • C1 15 v
  • C2 14 v
  • D1 13 v
  • D2 12 v
  • E1 11 v
  • E2 10 v
  • F1 9 v
  • F2 8 v
  • G 7 v ja nuoremmat

[6]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hazard, Kaarina & Summanen, Raimo: Lätkä – kirja urheilusta. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-336-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The IIHF's executive body IIHF. Viitattu 16.10.2009. (englanniksi)
  2. http://www.mtv3.fi/urheilu/hockeynight/uutiset.shtml/arkistot/hockeynight/2007/05/525827
  3. Prahan talouskorkeakoulu, Kansainvälisten suhteiden laitos, toukokuu 2005, "Případová studie: Sponzorovat raději hokej nebo fotbal?", [1]
  4. Survey of Players
  5. Kilpailutoiminta 2011-2012 Suomen jääkiekkoliitto
  6. Kilpailusäännöt (PDF) (7.14. Ikärajat) 2011. Suomen jääkiekkoliitto. Viitattu 13.3.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta jääkiekko.