Andorra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andorran ruhtinaskunta
Principat d'Andorra
Andorran lippu. Andorran vaakuna.
lippu vaakuna

Andorran sijainti kartalla.

Valtiomuoto ruhtinaskunta

Ruhtinaskumppanit



Pääministeri
François Hollande (Ranskan presidentti)
Joan Enric Vives Sicília (La Seu d'Urgellin piispa)
Antoni Martí

Pääkaupunki Andorra la Vella (22 035 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 468[1] km² (sijalla 194)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2013) 85 293[1] (sijalla 200)
– väestötiheys 182,9 / km²
– väestönkasvu 0,22 % (2013)

Viralliset kielet katalaani

Valuutta Euro (€) (EUR)

BKT (2012) sijalla 167
– yhteensä 3 163 miljoonaa USD[1]
– per asukas 37 200 USD

HDI (2012) 0.846[2] (sijalla 33)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 14% %
– teollisuus 79% %
– palvelut 6% %

Aikavyöhyke +1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys

1278

Lyhenne AD

– ajoneuvot: AND
– lentokoneet: C3

Kansainvälinen
suuntanumero
+376

Motto Virtus Unita Fortior

Kansallislaulu El Gran Carlemany
Andorra satelliittikuvassa

Andorran ruhtinaskunta (kat. Principat d'Andorra) eli Andorra (kat. Andorra) on kääpiö- sekä sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa.

Andorra on pinta-alaltaan 468 km², mikä tekee siitä Euroopan kuudenneksi pienimmän valtion. Asukkaita on hieman yli 85 000.

Andorran virallinen kieli on katalaani, mutta myös espanjaa ja ranskaa puhutaan yleisesti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perimätiedon mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle erioikeuden palkkiona heidän taistelustaan maureja vastaan vuonna 805. Varhaisin historiallinen dokumentti Andorrasta on vuodelta 839 peräisin oleva Urgellin katedraalin vihkiasiakirja, jonka mukaan maan seurakunnat kuuluivat Urgellin kreivikuntaan. Vuonna 988 Urgellin kreivi luovutti Andorran hallinnan Urgellin piispalle vastineena muista alueista Cerdanyan laaksossa. Andorralaiset tunnustivat alamaisuutensa vasta piispa Bernat Sançille vuonna 1176. Sen jälkeen Andorran hallinnasta käytiin valtataistelua kirkon ja kreivikunnan välillä, kunnes vuosina 1278–1288 Urgellin silloinen piispa ja Foix’n kreivi Roger Bernat III allekirjoittivat niin sanotun Pariatge-sopimuksen. Sopimusta pidetään Andorran ruhtinaskunnan perustamisasiakirjana, ja siihen sisältyy erikoinen kahden päämiehen malli, joka on symbolisena voimassa edelleen. Vuonna 1589 Foix’n kreivin omistusoikeus Andorraan siirtyi Ranskan kuninkaalle ja nykyään se on Ranskan presidentillä.[3]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran perustuslaki vuodelta 1993 määrittelee maan itsenäiseksi oikeusvaltioksi, joka noudattaa demokratian ja sosiaalisuuden periaatteita. Andorra on OECD:n luokittelun mukaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muiden Euroopan kääpiövaltioiden tavoin pyrkinyt eroon erityisasemastaan. Andorra ei kuulu Euroopan unioniin, mutta toimii sen kanssa monilla aloilla läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.

Urgellin piispa ja Ranskan presidentti ovat Andorran viralliset hallitsijat, mutta todellista valtaa pitää 28-henkinen parlamentti. Sekä Espanjalla että Ranskalla on edustaja parlamentissa.

Pitäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorrassa on seitsemän pitäjää tai seurakuntaa. Perinteisesti maassa oli kuusi hallinnollista seurakuntaa, kunnes vuonna 1978 Escaldesin seurakunta erotettiin Andorra la Vellasta. Maan pääkaupungissa on Seitsemän lukon arkku, jossa säilytetään maan tärkeimpiä asiakirjoja ja jokaisella pitäjällä on yksi avain arkkuun, eli sen voi avata vain kaikkien pitäjien edustajien läsnä ollessa. (parròquies, yksikkö - parròquia):

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran kartta

Andorran keskikorkeus merenpinnasta on lähes 2 000 metriä, minkä ansiosta se on korkeimmalla sijaitseva Euroopan maa. Matalin kohta on Espanjan rajalla, noin 800 metrin korkeudessa. Korkeimmat vuoret ovat noin 2 900 metrin korkuisia. Korkein kohta on Coma Pedrosa, 2 946 metriä.[1]

Maata halkoo Y-kirjaimen muotoinen keskuslaakso, jossa sijaitsee suurin osa asutuksesta. Andorrassa on lukuisia pienikokoisia vuoristojärviä. Tärkein joki on nimeltään Valira.[4]

Andorrassa vallitsee välimerellinen vuoristo-ilmasto. Talvi on ankara ja runsasluminen. Kesät ovat lämpimiä ja vähäsateisia. Eniten sadetta saadaan syksyllä.[4]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu kattaa 80 prosenttia Andorran bruttokansantuotteesta. Maassa vierailee vuosittain noin 11 miljoonaa matkailijaa.[1] Suurin osa matkailijoista on päivän viipyviä ostosmatkailijoita, mutta talvisin matkailu on talviurheilupainotteista.[5] Maa on yhtä suurta laskettelukeskusta, ja Escaldesissa on Etelä-Euroopan suurimpiin lukeutuva viihdekylpylä.[6]

Vain kaksi prosenttia maan pinta-alasta on viljelykelpoista, perinteisesti tärkein maatalouden ala onkin lampaankasvatus. Myös tupakanviljely on tuottoisaa. Vähäisen teollisuuden päätuotteita ovat sikarit, tupakka ja huonekalut.[7]

Veroparatiisin asema on houkutellut maan pankkeihin ulkomaisia varoja. Toisaalta rahalaitoksia on muiden verovapaiden maiden tavoin syytetty muun muassa rahanpesusta.[8]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat vesivoimapotentiaali, puu, rautamalmi, mineraalivesi ja lyijy. Merkittävimpiä vientituotteita ovat tupakkatuotteet ja huonekalut.[1]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Andorrassa arvioitiin olevan 85 293 asukasta. Syntyperäiset andorralaiset olivat vuoden 2008 tilastoissa maan asukkaista 33 prosentin suuruisena vähemmistönä (31 363). Virallinen kieli on katalaani, muita yleisiä kieliä ovat espanja, ranska ja portugali.[1] Andorrassa asuu runsaasti siirtotyövoimaa muun muassa Espanjasta (27 300), Portugalista (13 794), Ranskasta (5 213), Britanniasta (1 085) sekä muista Euroopan maista ja Etelä-Amerikasta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran kulttuuri on saanut paljon vaikutteita naapurimaista Ranskasta ja erityisesti Espanjan Kataloniasta. Ensimmäiset andorralaiset olivat katalaaninkielisiä heimoja. Andorra on katolinen maa siihen kuuluvine traditioineen. Maa eli pitkälle 1900-luvun puolelle saakka eristyksissä muusta maailmasta. Viime vuosikymmeninä matkailu ja siirtolaisuus ovat muokanneet myös kulttuurielämää. Andorrassa on äskettäin aloitettu oma yliopistotasoinen opetus. Andorra on saanut osallistumisoikeuden Eurovision laulukilpailuihin, minkä ansiosta kilpailussa on käytetty katalaanin kieltä.[9]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Andorrasta yksi kohde, Madriu-Claror-Perafitan laakso.[10]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilussa Andorra on tunnettu lähinnä jalkapallosta ja talviurheilulajeista, kuten laskettelusta. Niissäkään se ei ole kuitenkaan saavuttanut suurta menestystä. Jalkapallomaajoukkue on voittanut vajaan kymmenvuotisen historiansa aikana vain kolme ottelua. Kuitenkin Saksan MM-kilpailujen karsinnoissa se saavutti viisi pistettä voittamalla Makedonian ja pelaamalla tasan sekä Makedonian että Suomen kanssa. Suoritusten arvoa nostaa se, että maassa on vain noin 300 lisensioitua jalkapalloilijaa. FIFAn rankingissa joulukuussa 2010 maa oli sijalla 202. Korkein sijoitus on ollut 125. vuonna 2005.[11]

Andorra on hakenut talviolympialaisia, mutta ei ole niitä saanut.[12] Esimerkiksi liikenneyhteydet ovat nykyisellään riittämättömät. Suorituspaikat maassa on valmiina lähinnä alppilajeille ja murtomaahiihtoon. Lisäksi siellä on muun muassa täysimittainen jääkiekkoareena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g The World Factbook: Andorra CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. History Official site for Andorra Tourism. Viitattu 17.3.2011.
  4. a b About Andorra Villa Spain
  5. Tiny Andorra Opens Tourism Office In U.S. Chicago Tribune 1989
  6. Total wellbeing at the very source Official Site of Andorra Tourism
  7. Background note (arkistoitu versio) 2012. US Department of State. Viitattu 18.10.2013.
  8. MONEYVAL publishes its 3rd Round Evaluation Report on Andorra Council of Europe 2008
  9. Irish Eurovision Website
  10. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)
  11. FIFA 3.4.2008
  12. Olympic.org

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]