Taimen
Tätä sivua ei ole | Taimen | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Salmo trutta Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||||
| Alalajit tai muodot | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Taimen Wikispeciesissä |
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava lohikala. Kalasta käytetään yleiskielessä muun muassa nimityksiä tammukka ja forelli, sekä purotaimenesta käytetty nimitys tonko.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Yleisesti taimen ja lohi erotetaan toisistaan sillä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohen pilkutus sijoittuu kylkiviivan yläpuolelle. Toinen yleinen ero on, että taimenen pyrstön pää on yleensä suora, ja lohella pyrstössä on lovi. Kumpikaan näistä menetelmistä ei ole täysin varma, ja on aiheuttanut ongelmia jopa tutkijoille. Suomunäytteellä asiasta saadaan kuitenkin täysi varmuus. Taimen on yleensä pituudeltaan 40–70 cm. Taimen on myös lohta pienempi. Suomen ennätystaimen saatiin Helsingin edustalta. Kalalla painoa oli 16 kg ja pituutta 104 cm.lähde?
[muokkaa] Levinneisyys
Taimenen luontainen levinneisyysalue rajoittuu Eurooppaan, jossa sitä tavataan lähes kaikkialla lukuun ottamatta Välimeren maita ja Kaakkois-Eurooppaa.[1] Lajia on kuitenkin istutettu myös monille muille alueille, kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, eteläiseen ja itäiseen Afrikkaan, useisiin Aasian valtioihin, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.[1] Uusilla elinalueilla taimenesta on paikoitellen muodostunut uhka alkuperäiselle eliöstölle, ja se on siksi luokiteltu sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.[2]
[muokkaa] Elinkierto
Taimen syntyy keväisin kudusta yleensä jokiin ja pieniin puroihin. Sieltä se poikasvaiheen jälkeen joko suuntaa vaellukselle suurempiin vesistöihin tai jää synnyinseuduilleen elämään ns. paikallisena kalana. Muutaman vuoden kuluttua taimen palaa synnyinseudulleen kutemaan. Taimennaaras saavuttaa sukukypsyyden kolmesta viiteen vuotiaana. Pariksi kelpaa missä tahansa elinvuosiaan viettänyt taimen, eli merivaellukselta saapunut suurikokoinen taimen saattaa valita kutuparikseen puroon paikalliseksi jääneen niukemmalla ravinnolla eläneen kalan siinä missä toisen merivaellukselta saapuneen kalankin.
Elinympäristön ravintotilanne ja mahdollisuudet oman elinympäristönsä ulkopuoliseen vesistöön pääsemiseen vaikuttavat suuntaako taimen poikasvaiheen jälkeen noin kahden vuoden ikäisenä vaellukselle järveen, mereen tai suurempaan jokeen, vai jääkö se paikallisena kalana asustamaan synnyinalueilleen. Kutupuroonsa jäävät taimenet kasvavat niukemmalla ravinnolla ja hitaammin, kuin suurilla selillä pikkukaloja ravinnokseen nauttivat yksilöt. Näin ollen puroon jäävät kalat saavuttavat sukukypsyyden pienempikokoisina kuin vaelluksella käyneet kalat.
[muokkaa] Luokittelu
Taimen jaetaan lähteestä riippuen vaelluskohteensa mukaisesti joko kolmeen alalajiin tai muotoon, meritaimeneen, järvitaimeneen ja purotaimeneen. Monien tutkijoiden mukaan kyseessä ovat vain ekologiset muodot, mutta esimerkiksi FishBase jakaa lajin edelleen kolmeen alalajiin. Tämä luokittelu on sikäli huono , että sama kala voi esiintyä esimerkiksi puro- ja järvitaimenena elämänsä aikana.
[muokkaa] Lähteet
- Salmo trutta (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 9.5.2008. (englanniksi)
- Taimen Kala-atlas. 2007. RKTL. Viitattu 9.5.2008.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c Salmo trutta IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)
