Magmakivi

Wikipedia

Magmakivet jaetaan kolmeen ryhmään muodostumistapansa perusteella. Syväkivilajit eli plutoniset kivilajit kiteytyvät kivisulasta eli magmasta hitaasti syvällä maankuoressa. Juonikivet syntyvät samalla tavoin, mutta kuoren ulkokerroksissa magmasäiliössä, kun taas tulivuoresta maan pinnalle purkautunut magma muodostaa vulkaanisia kivilajeja eli vulkaniitteja, joita kutsutaan yhteisellä nimellä myös eruptiivikiviksi tai pintakiviksi.

Magmakivet jaetaan myös kemiallisen koostumuksensa mukaan happamiin, neutraaleihin (engl. intermediate) ,emäksisiin ja ultraemäksisiin kivilajeihin.

• Hapan kivilaji sisältää runsaasti piidioksidia eli SiO₂. Siinä on siis kvartsia. Graniitti, granodioriitti ja näiden kaltaiset kivilajit ovat happamia kivilajeja.

• Neutraali kivilaji on koostumukseltaan happaman ja emäksisen sekoitus. Näihin kuuluvat andesiitti ja dioriitti.

• Emäksinen kivilaji sisältää vähemmän piidioksidia kuin hapan kivilaji. Kvartsia ei ole. Piidioksidi on piiloutunut silikaattimineraaleihin. Tummat tai tummanharmaat mineraalit ovat vallitsevina mineraaleina. Gabrot ja sen kaltaiset kivilajit, sekä diabaasit ovat emäksisiä kivilajeja.

• Ultraemäksiset kivilajit eivät sisällä juuri ollenkaan piidioksidia. Vallitsevina mineraaleina ovat mustat taikka tummanvihreät , magnesium- ja rautarikkaat mineraalit kuten pyrokseeni ja oliviini. Pyrokseniitit, peridotiitit ja duniitit ovat ultraemäksisiä syväkivilajeja, kun taas komatiitit ja pikriitit ovat ultraemäksisiä vulkaanisia pintakiviä.

Magmat, josta magmakivilajit syntyvät ovat silikaattisulia. Ne sisältävät pääasiassa alkuaineita, kuten piitä (Si), natriumia (Na), happea (O), kaliumia (K), magnesiumia (Mg), rautaa (Fe), alumiinia (Al) sekä pieniä määriä muita alkuaineita.

Magmassa on myös kaasuja. Tärkeimpänä niistä vesihöyry, mutta myös muita aineita sisältyy niihin, kuten esimerkiksi rikkiä (S), klooria (Cl), fluoria (F) ja booria (B).

Magmoja voidaan myös luokitella alkuperänsä, alkulämpötilansa ja kemiallisen koostumuksensa perusteella. Esimerkiksi basalttiset magmat ovat syntyneet maankuoren syvimpien osien ja maapallon ylemmän vaipan sulaessa paikallisesti. Graniittista magmaa taas voi muodostua muinaisten kivilajien sulaessa syvällä maan kuoressa tai kivisulan erilaistumisen tuloksena magmasäiliössä.

Magmakivilajit^[1]

	Alkuperä	Syväkivet	Juonikivet	Pintakivet
Raekoko		Yli 2 mm, helppo havaita	0,2-2 mm, havaittavissa	Alle 0,2 mm, havaittavissa suurennuslasilla
Hapan	Sulava maankuori	Graniitti	Mikrograniitti	Ryoliitti
Neutraali	Vaippa ja sulava maankuori	Dioriitti	Mikrodioriitti	Andesiitti
Emäs	Vaipan ulkokerros	Gabro	Diabaasi	Basaltti
Ultraemäs	Vaipan sisäosat	Peridotiitti

[muokkaa] Lähteet

• Kiviopas.fi Suomussalmen kunta. Viitattu 24.8.2007.
• Chris Pellan (editor): Earthscope. Salamander Books Ltd., 1985. ISBN 0-86101-144-9.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Chris Pellan (editor): Earthscope. Salamander Books Ltd., 1985. ISBN 0-86101-144-9.