Abhasia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Abhasia
Аҧсны/აფხაზეთი/Абхазия
Aphsny/Apkhazeti/Abhazija
lippu lippu
lippu vaakuna

sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Alyksandr Ankvab¹

Pääministeri Leonid Lakerbaia¹

Pääkaupunki Suhumi

Pinta-ala
– yhteensä 8 600 km² km² (sijalla –)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2003) 216 000 (sijalla –)
– väestötiheys 29 / km²

Viralliset kielet abhaasi, georgia²
abhaasi, venäjä³

Valuutta apsar, rupla (RUB)

Aikavyöhyke UTC +3

Itsenäisyys
– Julistautunut

23. heinäkuuta 1992 (ei laajasti tunnustettu)

Lyhenne

Kansallislaulu Aiaaira

¹Venäjän tunnustama hallinto.
²Georgian perustuslain mukaan.
³Abhasian tasavallan käytössä.

Abhasia (abhaasiksi Аҧсны, Aphsny, georg. აფხაზეთი, Apkhazeti, ven. Абха́зия, Abhazija) on kansainvälisesti kiistelty vuonna 1992 itsenäiseksi julistautunut alue Kaukasiassa. Abhasian pääkaupunki on Suhumi.

Vuoden 2008 sodan jälkeen Venäjä tunnusti alueen itsenäisyyden. Itsenäisyyden ovat tunnustaneet myös Nicaragua, Venezuela, Nauru ja Vanuatu[1][2][3]. Suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä katsoo alueen olevan osa Georgian valtiota.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Abhasian historia

Kansainvälinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abhasian presidentti Sergei Bagapš ja Etelä-Ossetian presidentti Eduard Kokoity Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin luona Kremlissä 14. elokuuta 2008 juuri 11. elokuuta 2008 tulitaukoon päättyneiden Etelä-Ossetien sodan taisteluiden jälkeen.

Abhasian kansainvälinen asema on kiistanalainen. Georgia pitää sitä autonomisena tasavaltanaan. Venäjän federaation liittokokouksen molemmat kamarit kehottivat yksimielisesti 25. elokuuta 2008 presidentti Dmitri Medvedeviä tunnustamaan Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden. Dmitri Medvedev ilmoitti jo seuraavana päivänä, 26. elokuuta 2008, Venäjän tunnustavan Abhasian ja Etelä-Ossetian "ihmishenkien säästämiseksi". Suurin osa kansainvälistä yhteisöä pitää Abhasiaa edelleen osana Georgiaa.

Kaksi muuta kansainvälisesti kiisteltyä itsenäiseksi julistautunutta aluetta, Transnistria ja Etelä-Ossetia, ovat myös tunnustaneet alueen itsenäisyyden.[4]

Venäjä tunnusti Abhasian tasavallan itsenäiseksi 26. elokuuta 2008. Lisäksi sen itsenäisyyden tunnusti 3. syyskuuta 2008 Nicaragua.[5] Venezuelan presidentti Hugo Chávez ilmoitti 10. syyskuuta 2009 vierailullaan Moskovassa maansa tunnustavan Abhasian ja Etelä-Ossetian.[6] Nauru tunnusti alueen itsenäisyyden vuonna 2009 ja Vanuatu vuonna 2011.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abhasian ensimmäisenä presidenttinä toimi Vladislav Ardzinba. Sergei Bagapš valittiin virkaan 12. tammikuuta 2005. Hän sai vaaleissa 91,54 % äänistä, ja hänen vastaehdokkaansa Jakob Lakoba vain 4,5 %. Bagapšin aikana käytiin Georgian sota, ja Venäjän tunnusti maan itsenäiseksi. Bagapš kuoli 2011 syöpäleikkauksen komplikaatioihin. Hänen seuraajakseen valittiin vuosina 2005–2010 pääministerinä toiminut Alyksandr Ankvab.

Abhasian parlamentti oli 2002, 2003 ja uudelleen 2004 turhaan vedonnut Venäjään Abhasian tunnustamiseksi, Abhasian liittämiseksi Venäjän rahajärjestelmään ja puolustusavun antamiseksi. Venäjä tunnusti kuitenkin itsenäisyyden vuoden 2008 sodan seurauksena.

YK perusti Abhasiaan ihmisoikeuksia edistävän ja tarkkailevan toimiston vuonna 1997. Toimiston tehtävänä oli edistää laillisuutta ja tukea sisäiseen maanpakolaisuuteen joutuneiden asukkaiden rauhanomaista paluuta kotiseuduilleen.[7] Toimisto toimi yhdessä ETYKin mission kanssa vuoteen 2006 asti, jolloin ETYK lakkautti oman missionsa.[8] Vuonna 2009 YK päätti edelleen jatkaa operaatiotaan Georgiassa, mutta kesällä 2009 se lakkautettiin Venäjän vastustuksen takia.[9] Vuonna 2004 monilta Abhasian vähemmistökansallisuuksilta poistettiin oikeus käydä koulua omalla kielellään. Myös georgian kielen käyttö kouluissa on kielletty.[10]

Georgian hallitus tuki ja tunnusti ainoastaan tukemansa Abhasian autonomisen tasavallan hallituksen, joka piti elokuuhun 2008 asti asemapaikkanaan Tškhaltan kylää Kodorin solan yläpuolella. Tämä hallitus hallitsi nimellisesti Abhasian Georgian hallussaan pitämää aluetta, johon kuului noin 17 % Abhasian pinta-alasta ja 1–1,5 % väestöstä. Sen johdossa oli Malkhaz Akishbaia.[11]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abhasian noin 8 600 km² suuruinen alue sijaitsee Georgian luoteisosassa Mustanmeren rannalla. Kaukasus-vuoret pohjoisessa erotavat Abhasian Venäjästä (Karatšai-Tšerkessiasta), ja etelässä maa rajautuu Georgian Samegrelon alueeseen.

Maa on erittäin vuoristoinen, ja lähes 75 % sen pinta-alasta on vuoria tai kukkuloita. Kaukasuksen korkein kohta Abhasian alueella on 4 046 m. Abhasia jakaantuu luonnon olosuhteiden mukaan kahteen hyvin erilaiseen osaan; Mustanmeren rannikkoseutuun ja sen pohjoispuolella olevaan Kaukasusvuoristoon. Asutus keskittyy suurimmaksi osaksi rantakaistaleelle ja muutamiin syviin, jokien kovertamiin laaksoihin.

Ilmasto on erittäin leuto, minkä vuoksi neuvostoaikana Abhasiaa sanottiin usein Georgian rivieraksi.[12] Alue tunnetaan myös maataloustuotteistaan, kuten teestä, tupakasta, viinistä ja hedelmistä. Mustanmeren rannikkoseudulla vallitsee subtrooppinen ilmasto. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 1 400–1 500 mm. Tätä rannikkokaistaletta lukuun ottamatta Abhasia sijaitsee Ison-Kaukasuksen etelärinteillä. Ilmasto muuttuu sitä viileämmäksi mitä korkeammalle vuoristossa noustaan. Vuoristokin on varsin runsassateista seutua, vuoden keskimääräinen sademäärä on 700–1 000 mm.

Yli puolet Abhasian pinta-alasta on metsien peitossa. Mustanmeren rannikko kuuluu Välimerenilmaston nahkealehtisten kasvien vyöhykkeeseen (metsää ja pensastoa). Vuoristoalueella metsät ovat pääasiassa havumetsää. Korkeimmilla vuoristoseuduilla on vuoristoniittyä.

Abhasian hallinnollinen jako.

Osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abhasia jaetaan viiteen maakuntaan ja kolmeen kaupunkiin*:

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustanmeren rannikon suotuisan ilmaston ja hedelmällisen maaperän ansiosta siellä viljellään teetä, tupakkaa, sitrus- ym. hedelmiä, viinirypäleitä ja maissia. Maan teollisuus on lähinnä maataloustuotteita jalostavaa teollisuutta. Lisäksi louhitaan kivihiiltä. Kivihiilialueen keskuksena on Tkvartšeli. Mustallamerellä harjoitetaan kalastusta. Matkailu on aikaisemmin ollut merkittävä elinkeino, sillä alueella on useita suosittuja loma- ja virkistyskeskuksia, kuten Suhumi, Pitsunda, Gagra ja Ritsajärvi. Georgian kanssa käyty sota on kuitenkin karkottanut turistit.

Maa toivoo turismin elpyvän viimeistään kun Sotsin talviolympialaiset tuovat turisteja lähialueelle vuonna 2014.[12]

Maan tärkeimmät liikenneväylät ovat tiheästi asutun rannikon halki kulkevat rauta- ja valtatie. Tärkein lentokenttä on Suhumissa. Alueen pohjoiset vuoristoseudut ovat vaikeakulkuisia.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abhasian väestö on kokenut 1990-luvulta lähtien rajuja muutoksia. Viimeisessä Neuvostoliiton aikana suoritetussa väestönlaskennassa 1989 Abhasian ASNT:n asukasluku oli 525 061, josta 45,7 % oli georgialaisia, 17,8 % abhaaseja, 14,6 % venäläisiä, 14,4 % armenialaisia ja 7,5 % muita. Vuosina 1992–1993 käyty sota johti Abhasian eroamiseen Georgiasta ja noin 80 % georgialaisesta väestöstä, noin 200 000 henkeä, pakeni tai ajettiin maasta.lähde?

Konfliktia ei ole vielä ratkaistu. Vuoden 2003 väestönlaskennan mukaan maan väkiluku oli 215 972 henkeä. 43,8 % väestöstä on abhaaseja, 20,8 % armenialaisia, 19,6 % georgialaisia, 10,8 % venäläisiä, 1,7 % mingreelejä, 0,8 % ukrainalaisia, 0,7 % kreikkalaisia ja 0,2 % virolaisia.lähde?

Abhasian asutus on keskittynyt Mustanmeren rannikolle.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitettuja teoksia alkoi ilmestyä abhaasin kielellä verrattain myöhään 1900-luvun alussa. Abhaasin kielen aakkoset luotiin 1800-luvulla. Kuuluisin abhaasikirjailija on Fazil Iskander, joka tosin kirjoitti vain venäjäksi.

Abhasian suosituin urheilulaji on jalkapallo. Maan merkittävin jalkapalloseura on Dinamo Suhumi. Abhaasian irtauduttua Georgiasta maahan luotiin oma jalkapalloliiga 1994. Abhasialaiset ovat saavuttaneet ansioita myös muun muassa nyrkkeilyssä (EM David Arshba 2005).

Juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1.1. uusivuosi  
7.1. joulu joulun ajankohta johtuu ortodoksien juliaanisesta kalenterista
14.1. maailman luomispäivä azhirnihua  
8.3. kansainvälinen naistenpäivä  
ortodoksinen pääsiäinen pääsiäisen ajankohta johtuu ortodoksien juliaanisesta kalenterista
9.5. voitonpäivä Natsi-Saksan antautuminen 1945 Neuvostoliitolle
30.9. Abhasian itsenäisyyspäivä Abhasian itsenäistyminen Georgiasta
islamilainen syyspäivä kurbannihua

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]