Karatšai-Tšerkessia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karatšai-Tšerkessia
Къэрэшей-Шэрджэс Республикэ1

Къарачай-Черкес Республика2

Карачаево-Черкесская Республика3
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Karatšai-Tšerkessian sijainti Venäjän federaation kartalla
Karatšai-Tšerkessian sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 44.222°N, 42.057°E (Tšerkessk)

Valtio Venäjä
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Tšerkessk (1939 asti nimenä Batalpashnik)
 – Suurin kaupunki Tšerkessk (129 069 as.)[1]
 – presidentti Boris Ebzeyev
 – pääministeri Muradin Kemov
Pinta-ala 14 100 km²
Väkiluku (2010) 477 859[1]
Kielet tšerkessi, karatšai, venäjä
BKT (2010) 43 324,1 milj. RUB[2]
(eli 0,12 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 90,663 kRUB,
noin 2 221 EUR[3]
(eli 35 % Venäjän keskiarvotasosta)
Symbolit
 – Lippu Karatšai-Tšerkessian lippu
 – Vaakuna Karatšai-Tšerkessian vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 09
 – ISO 3166 RU-KC
kchr.info (venäjäksi)
Moskovan aika eli aikavyöhyke UTC +4
1Tšerkessinkielinen nimi - Qerešej-Šerdžes Réspublike; 2Karatšainkielinen nimi - Karatšaj-Tšerkes Respublika; 3Venäjänkielinen nimi - Karatšajevo-Tšerkesskaja Respublika

Karatšai-Tšerkessia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasiassa Kaukasusvuorten pohjoispuolella. Se rajoittuu luoteessa Krasnodarin aluepiiriin, koillisessa Stavropolin aluepiiriin, idässä Kabardi-Balkariaan ja etelässä Georgiaan sekä Georgiasta itsenäiseksi julistautuneeseen Abhasiaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karatšai-Tšerkessian kaakkoisraja kulkee Euroopan korkeimman vuoren, Kabardi-Balkarian rajalla sijaitsevan kaksihuippuisen Elbrusin länsiosan kautta.
Näkymä Teberdan luonnonpuistosta Karatšai-Tšerkessian eteläosissa.
Karatšai-Tšerkessian kartta
Karatšai‑Tšerkessia
Suurimmat taajamat
 100 000-300 000 as.
 30 000-100 000 as.
 10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Karatšai-Tšerkessian tasavalta.

Karatšai-Tšerkessia sijaitsee Kaukasusvuorten pohjoisrinteillä. Kaikkiaan noin 80 % maan pinta-alasta on vuoristoa. Euroopan korkein vuori Elbrus (5 642 m) sijaitsee maan kaakkoisosassa Kabardi-Balkarian vastaisella rajalla. Muita korkeita vuoria alueella ovat Dombay-Ulgen (4 047 m), Gvandra (3 983 m), Gora Pšiš (3 789 m) ja Bermamyt (2 643 m). Kaukasusvuoret hallitsevat maan eteläosaa ja luovat komean maiseman, jossa syvät rotkot ja metsäiset rinteet muuttuvat ylöspäin mentäessä niityiksi ja lopulta paljaiksi kallioiksi, jäätiköiksi ja lumeksi. Pohjoiseen päin mentäessä vuoret antavat tilaa kukkuloille ja maan pohjoisosa on mustan mullan tasankoa, jossa kasvaa arokasvillisuutta.

Vuoristojen jäätiköiltä saavat alkunsa Kuban ja sen latvahaarat Teberda, Bol’šoi, Zenentšuk, Malyi Zelentšuk, Urup ja Suuri Laba. Kaikkiaan maan alueella virtaa 172 jokea, joiden lisäksi on noin 130 järveä.

Tammikuun keskilämpötila on maan pohjoisosassa -5 ˚C ja eteläosan vuoristossa alle -10 ˚C. Heinäkuun keskilämpötila puolestaan on pohjoisosassa +21 ˚C ja vuoristossa +8 ˚C.

Tasavallan tärkeimpiin luonnonsuojelualueisiin kuuluvat kaksiosainen Teberdan luonnonpuisto (850,64 km2) ja sen koillisrajalta alkava Dautskin suojelualue (749,00 km2) sekä itäisin osa pääosin Krasnodarin aluepiirissä sijaitsevaa Kaukasian luonnonpuistoa (2803,35 km2) .[4][5][6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karatšai-Tšerkessian alue on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta lähtien. Alue kuului 800- ja 900-luvuilla Alanian valtioon ja tuona aikana alueelle muodostui adygei-tšerkessiläinen "kantakansa". Karatšait puolestaan muodostuivat eri kaukasialaisten kansojen sekoittuessa pohjoisesta 1200-1300-luvuilla tulleisiin turkkilais-tataarilaisiin bolgaareihin ja tataareihin.

Alue kuului sittemmin Tšerkessian valtioon, joka käsitti laajan alueen Länsi-Kaukasukselta ja aina Asovanmereltä Georgian Mustanmeren rannikolle asti. Valtion pääkaupunkina oli Mustanmeren rannikkokaupunki Sotši. Tšerkessia oli vuosisatojen ajan Kabardian prinssien poliittisen vaikutuksen alainen ja maksoi muun muassa veroja Kabardiaan. Karatšaita ja tšerkessejä alettiin käännyttää kristinuskosta islamiin 1600- ja 1700-luvuilla Osmaanien valtakunnan taholta.

Venäjän keisarikunta ryhtyi valloittamaan aluetta 1800-luvun alkupuolella, mutta vasta 1858 Venäjä sai valloitettua Tšerkessian. Tämän jälkeen seurasi Tšerkessian tuhoaminen, jonka seurauksena peräti 90 % tšerkessikansasta joko tapettiin tai ajettiin pois kotimaastaan.lähde? Suurin osa, yli 400 000 henkeä, vaelsi 1858-64 Turkin alueelle, jossa heidät asutettiin eri puolille valtakuntaa. Loput 10 % onnistuivat säilymään lähinnä Kaukasian vuoristoalueilla.

Neuvostoliiton perustamisen jälkeen alueelle muodostettiin ensin Karatšaiden autonominen alue vuonna 1920, joka ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen sillä jo 12. tammikuuta 1922 alueelle muodostettiin Karatšai-Tšerkessian autonominen alue. Tämäkään hallintoyksikkö ei ollut pitkäikäinen, sillä se jaettiin 26.3.1926 Karatšaiden autonomiseksi alueeksi (9 900 km² ja 103 000 as. v. 1934) ja Tšerkessien kansalliseksi piirikunnaksi (3 316 km² ja 79 800 as. v. 1934). Karatšaiden alueen pääkaupunki oli Mikoian-Hakhar ja Tšerkessien Sulimov.lähde?

Toisessa maailmansodassa saksalaiset miehittivät sekä Karatšaiden että Tšerkessien alueet loppukesällä 1942. Neuvostoliitto kuitenkin valloitti alueet takaisin seuraavana vuonna ja syytti karatšaita yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa, jonka vuoksi 1943 koko karatšai-kansa karkotettiin Keski-Aasiaan ja Karatšaiden autonominen alue lakkautettiin.lähde? Karkotuksen jälkeen alueelle asutettiin venäläisiä. Karatšait saivat palata kotimaahansa 1957 ja saman vuoden tammikuussa perustettiin Karatšai-Tšerkessian autonominen alue, joka kuului Stavropolin aluepiiriin.

Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla alkanut kansallinen liikehdintä johti siihen että Karatšai-Tšerkessian autonominen alue julistautui Karatšai-Tšerkessian neuvostotasavallaksi 3.7.1991 (suveneerisuusjulistus). Joulukuussa 1992 maan nimi muutettiin Karatšai-Tšerkessian tasavallaksi. Tasavalta päätti allekirjoittaa Venäjän federaation perustuslain ja jäi näin Venäjän yhteyteen.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karatšai-Tšerkessiassa oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 477 859 asukasta. Väestöstä enemmistä eli 56,6 prosenttia asui yhä maaseudulla ja 43,4 prosenttia oli kaupunkilaisia. [1] Suurin osa väestöstä asuu maan pohjoisosan tasangolla ja sen pohjoispuolella kumpuilevalla ylängöllä. Suurin kaupunki on pääkaupunki Tšerkessk (129 069 as.), jossa asuu 27 % koko maan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat Ust-Džekuta (30 566 as.), Karatšajevsk (21 483 as.) ja Teberda (Теберда, 9 058 as.). Suurimmat kylät ovat Zelentšukskaja (Зеленчукская, 19 449 as.), Utškeken (Учкекен, 16 512 as. kylän maalaiskunnassa) ja Pregradnaja (Преградная, 7 466 as).[1]

Etniset ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kabardi-Balkarian nimikkokansallisuuksia, karatšaita ja tšerkessejä, oli vuoden 2002 väestönlaskennassa yhteensä 49,8 prosenttia maan väestöstä.[7] Vuonna 2010 heillä oli jo 52,5 prosentin enemmistö tasavallan asukkaista.[8]

Karatšait ovat turkkilais-tataarilainen kansa ja ovat läheistä sukua (joidenkin mukaan sama kansa) naapuritasavallan Kabardi-Balkarian balkaareille. [9]

Tšerkessit puolestaan ovat kaukasialaisten kansojen abhaasilais-adygeläiseen ryhmään kuuluva kansa, ja ovat läheistä sukua naapuritasavallan Kabardi-Balkarian kabardeille.[9] Sanalla tšerkessi on aikaisemmin tarkoitettu yleisesti kaikkia Kaukasian asukkaita ja Neuvostoliiton alkuaikoina kaikkia abhaasilais-adygeiläiseen ryhmään kuuluneita kansoja paitsi kabardeja. Sittemmin sana on rajoittunut tarkoittamaan vain sitä osaa abhaasilais-adygeiläisistä kansoista, joka asuu pääasiassa Karatšai-Tšerkessiassa.

Karatšai-Tšerkessian kartta
Karatšai-Tšerkessian etniset ryhmät 1989, 2002[7] ja 2010 väestönlaskenta [8]
1989 2002 2010
kansa määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus %
karatšait 31,2 169 198 38,5 194 324 40,7
venäläiset 42,4 147 878 33,7 150 025 31,4
tšerkessit 9,7 49 591 11,3 56 466 11,8
abazit 6,6 32 346 7,4 36 919 7,7
nogait 3,2 14 873 3,4 15 654 3,3
osseetit * 3 333 0,8 3 142 0,7
ukrainalaiset 1,5 3 331 0,8 1 990 0,4
armenialaiset * 3 197 0,7 2 737 0,6
tataarit * 2 021 0,5 1 696 0,4
muut 5,4 13 702 3,1 11 407** 2,4**
yhteensä 100 439 470 100 477 859 100,0

* Sisältyy muihin ** Sisältää 3 499 väestönlaskentaan osallistunutta (0,73%), jotka eivät kertoneet etnistä ryhmäänsä.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karatšai-Tšerkessian hallinnollinen jako (venäjäksi)

Karatšai-Tšerkessia on jaettu 10 piiriin. Lisäksi Tšerkesskin ja Karatšajevskin kaupungit ovat suoraan tasavallan hallinnon alaisia.[10] Piiren asukasluku on vuoden 2010 väestönlaskennasta.[1]

Talous ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karatšai-Tšerkessia vastasi Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 43,32 miljardia ruplan osuuden eli 0,12 % koko Venäjän federaation BKT:stä.[2] Jokaista tasavallan 477 859 asukasta (2010 tilanne) kohti jaettuna tämä on 90,66 tuhatta ruplaa eli noin 2 221 euroa.[1][3] Tämä on vain 35 % Venäjän keskiarvotasosta, mutta lähellä Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin keskiarvoa.

Karatšai-Tšerkessian tärkeimmät elinkeinot ovat maatalous, kaivos-, petrokemian-, kemian- metalliteollisuus. Lisäksi on myös koneenrakennusta, sähkötekniikkaa, sekä huonekalu- ja puunjalostusteollisuutta. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, kuparia, sinkkiä ja lyijyä. Maatalouden tärkeimmät alat ovat karjanhoito sekä vehnän, maissin, auringonkukan, sokerijuurikkaan ja vihannesten viljely. Osa maatalousalueista on kastelun varassa. Vuoristossa on matkailukeskuksia ja parantoloita.

Tasavalta pyrkii kehittämään matkaliluelinkeinoa etenkin talviurheilua.[9]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan asukkaista sunnimuslimeita ovat pääasiassa karatšait, tšerkessit, abazit ja nogait eli noin 51 %. Loput ovat pääasiassa ortodoksikristittyjä. Pääkaupungissa Tšerkessissä on korkeakoulu ja Karatšajevskissa kasvatustieteellinen instituutti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 11.2.2014. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 11.2.2014. (venäjäksi)
  3. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 11.2.2014. (englanniksi)
  4. OOPT Južnogo okruga (- Eteläisen ja Pohjois-Kaukasian federaatiopiirien luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  5. Dautski zakaznik, oopt.info, (venäjäksi)
  6. Dautski gosudarstvennyi zakaznik zapoved.net, (venäjäksi)
  7. a b Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta, (venäjäksi)
  8. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 4. Natsionalnyi sostav i vladenije jazykami, graždanstvo. Nazvanije publikatsionnoi tablitsy= 4. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazikom po subjektam Rossijskoi federatsii (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 4. Julkaisu 4. Väestön kansallisuus ja venäjänkielen taito Venäjän federaation subjekteissa. Taulukko 4 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 11.4.2014. (venäjäksi)
  9. a b c Regions and territories: Karachay-Cherkessia BBC. Viitattu 1.9.2013.
  10. Города и районы Karatšai-Tšerkessian tasavalta. Viitattu 11.2.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]