Saratovin alue

Сара́товская о́бласть Saratovskaja oblast1
lippu vaakuna
Pääkaupunki	Saratov 51°33′N 46°00′E
Suurin kaupunki (2002)	Saratov (873 055)
Kuvernööri	Vareri Radejev
Pinta-ala  – yhteensä  – vettä	100 831 km²
Väkiluku (2010)  – yhteensä  – väestötiheys	2 521 892 / km²
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+6 UTC+6
Rekisterikilven numerot	64, 164
Perustettu	1936
Kotisivu	saratov.gov.ru
1 Translitteroituna ISO 3166-2 -aluekoodi RU-SAR

Saratovin alue (ven. Сара́товская о́бласть, Saratovskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Penzan ja Uljanovskin alueisiin, koillisessa Samaran alueeseen, idässä Orenburgin alueeseen, kaakossa Kazakstaniin, etelässä Volgogradin alueeseen sekä lännessä Voronežin ja Tambovin alueisiin.

Maantiede

Saratovin alueen keskeltä virtaa Volga. Joen itäpuolinen alue kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsipuoli Volgan ylänköön. Alueella sijaitsee Saratovin tekojärvi sekä osa Volgogradin tekojärvestä. Alue on pääasiassa aroa, metsää on vain 5,3 % pinta-alasta.

Historia

Saratovin alue kuului Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvernementtiin. Saratovin alue muodostettiin 1934 Alisen Volgan maakunnan pohjoisosasta ja sen alaisuuteen kuului myös aluksi Volgan saksalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.

Toisen maailmansodan jälkeen alueeseen liitettiin Volgan Saksalaisten autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan eteläosa, koska Volgan saksalaiset oli karkotettu Siperiaan ja Keski-Aasiaan ja heidän tasavaltansa oli lakkautettu.

Hallinto

Saratovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Saratov. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri, hallitus ja alueduuma. Vuonna 2013 kuvernöörinä toimi Vareri Radejev.

Alue on jaettu hallinnollisesti 38 piiriin ja 17 kaupunkialueeseen.^lähde?

Talous

Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, kemian-, rakennusaine-, puunjalostus-, kevyt-, tekstiili-, ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella tuotetaan ja jalostetaan öljyä ja maakaasua. Maataloudessa viljellään viljaa, auringonkukkia ja sokerijuurikasta. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa.

Väestö

Saratovin alueen asukasluku on 2 521 892 (2010).

Noin 65 % väestöstä asuu kaupungeissa ja kaupunkimaisissa taajamissa. Suurimmat kaupungit ovat Saratov (883 900 as.), Balakovo (207 700 as.), Engels (188 600 as.), Balašov (95 700 as) ja Volsk (66 700 as.).

Vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 85,6 prosenttia, ukrainalaisia 3,8 prosenttia, kazakkeja 2,8 prosenttia ja muita 7,8 prosenttia. Alueella asuneesta runsaasta saksalaisväestöstä ei ole nykyisin jäljellä kuin noin 18 000.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan suurimmat etniset ryhmät olivat:

Volgan ylittävä silta Saratovissa

• venäläiset 2 293 100 (85,9 %)
• kazakit 78 300 (2,9 %)
• ukrainalaiset 67 300 (2,5 %)
• tataarit 57 600 (2,2 %)
• armenialaiset 25 000
• mordvalaiset 16 500
• azerit 16 400
• tšuvassit 16 000
• valkovenäläiset 12 700
• saksalaiset 12 100
• tšetšeenit 8 500
• lezgit 5 300
• baškiirit 4 000
• marit 4 000
• moldovalaiset 3 800
• juutalaiset 3 400
• romanit 2 700
• korealaiset 2 500
• georgialaiset 2 400
• kurdit 2 300
• uzbekit 2 100
• udmurtit 1 800
• tadžikit 1 500
• avaarit 1 400
• tabasaranit 1 300
• puolalaiset 1 000

Asukasluvun kehitys

Vuosi	Asukasluku
1934	2 908 000
1959	2 167 000
1999	2 719 000

Saratovin alueen rajoja on muuteltu vuosien varrella useasti, mikä vaikuttaa osaltaan asukasluvun kehitykseen.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saratovin alue Wikimedia Commonsissa

Venäjän federaation subjektit