Krasnodarin aluepiiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Krasnodarin aluepiiri
Краснодарский край
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Krasnodarin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla
Krasnodarin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 45.0248°N, 38.9700°E (Krasnodar)

Valtio Venäjä
Perustettu 13. syyskuuta 1937[1]
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Krasnodar (vuoteen asti 1920 Jekaterinodar)
 – Suurin kaupunki Krasnodar (744 995 as.)[2]
 – Kuvernööri Aleksandr Tkatšjov
Pinta-ala 75 485 km²
Väkiluku (2010) 5 226 647[2]
Kielet venäjä
BKT (2010) 1 008 152,5 milj. RUB[3]
(eli 2,70 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 192,887 kRUB,
noin 4 725 EUR[4]
(eli 74 % Venäjän keskiarvotasosta)
Symbolit
 – Lippu Krasnodarin aluepiirin lippu
 – Vaakuna Krasnodarin aluepiirin vaakuna
Lyhenteet
 – Rekisterikilven tunnus 23, 93, 123
 – ISO 3166 RU-KDA
admkrai.kuban.ru (venäjäksi)
Moskovan aika eli aikavyöhyke UTC +3[5][6]

Krasnodarin aluepiiri (ven. Краснодарский край, Krasnodarski krai) on hallintoalue Etelä-Venäjällä Kaukasiassa Itä-Euroopassa. Lounaassa Mustaanmereen rajoittuva Krasnodarin aluepiiri kuuluu Venäjän Eteläiseen federaatiopiiriin.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnodarin aluepiirin kartta
Krasnodarin aluepiiri
Suurimmat taajamat
 > 300 000 as.
 100 000-300 000 as.
 30 000-100 000 as.
 10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Krasnodarin aluepiiri

Krasnodarin aluepiiri rajoittuu pohjoisessa Rostovin alueeseen, idässä Stavropolin aluepiiriin, kaakossa Karatšai-Tšerkessiaan, etelässä Georgiasta itsenäistyneeksi julistautuneeseen Abhasiaan, lounaassa Mustaanmereen sekä luoteessa Asovanmereen. Lännessä Kertšinsalmi erottaa Krasnodarin aluepiirin laillisesti Ukrainaan kuuluvasta, mutta Venäjän sotavoimien helmi-maaliskuussa 2014 miehittämästä Krimin autonomisesta tasavallasta. Lisäksi kokonaan aluepiirin sisällä on Adygeian tasavalta.

Krasnodarin aluepiiri sijaitsee pääasiassa Kubanin–Asovan alangolla. Eteläosassa on ylänköä. Alueen merkittävin joki on Kuban.[7]

Ilman keskilämpötila tammikuussa vaihtelee vuoriston -8 °C:sta (yli 2000 metrin korkeudella) ja sisämaan tasangon -4 °C Mustanmeren rannikon +5 celsiusasteeseen. Heinäkuun keskilämpötila on +13 °C ylempänä vuorilla ja kohoaa +23 °C rannikolla ja tasankoalueella. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 400-3200 millimetriä.[1]

Aluepiirin tärkeimpiin luonnonsuojelualueisiin kuuluvat kaksiosainen Sotšin kansallispuisto (1937,37 km2) ja kahden muun federaatiosubjektin kanssa yhteinen Kaukasian luonnonpuisto (2803,35 km2).[8][9][10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

selvennä

Krasnodarin aluepiiri on pääasiassa vanhaa tšerkessien asuma-aluetta. Se on ollut asutettuna esihistorialliselta ajalta lähtien. Alue kuului 800- ja 900-luvuilla Alanian valtioon ja tuona aikana alueelle muodostui adygei-tšerkessiläinen "kantakansa". Alue kuului sittemmin Tšerkessian valtioon, joka käsitti laajan alueen Länsi-Kaukasukselta ja aina Asovanmereltä Georgian Mustanmeren rannikolle asti. Tšerkessian pääkaupunkina oli Mustanmeren rannikkokaupunki Sotši.lähde?

Venäjän keisarikunta ryhtyi valloittamaan aluetta 1800-luvun alkupuolella. Vasta 1858 Venäjä sai valloitettua Tšerkessian. Seurasi Tšerkessian tuhoaminen: peräti 90 % tšerkessikansasta joko tapettiin tai ajettiin pois kotimaastaan. Suurin osa, yli 400 000 henkeä, vaelsi 1858-64 Turkin alueelle, jossa heidät asutettiin eri puolille valtakuntaa. Muistona Tšerkessian valtiosta on Krasnodarin aluepiirin sisällä oleva Adygeian tasavalta, jonka adygeiväestön esi-isät onnistuivat välttämään Venäjän toimeenpaneman karkotuksen ja kansanmurhan.lähde?

Venäjän sisällissodassa alue oli bolševikkeja vastustavan Etelä-Venäjän hallituksen hallussa, joka oli asettunut Jekaterinodariin (nykyinen Krasnodar). Bolševikit kuitenkin voittivat Etelä-Venäjän hallituksen ja toukokuussa 1918 alueelle perustettiin Kubanin-Mustanmeren neuvostotasavalta, joka sittemmin liitettiin Venäjän neuvostotasavaltaan. Alueelle perustettiin Tšerkessien (Adygeiden) autonominen alue 1922 ja 1928 se nimettiin uudelleen Adygeiden autonomiseksi alueeksi, jonka pääkaupunkina oli Krasnodar oli vuoteen 1936 asti, jolloin alueen rajoja muutettiin. Toisessa maailmansodassa Saksa valloitti Krasnodarin aluepiirin loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen takaisin seuraavana vuonna. Adygeian autonominen alue kuului Krasnodarin aluepiiriin vuoteen 1992 asti jolloin siitä tuli Adygeian tasavalta.lähde?

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukasluvun kehitys

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnodarin alueella oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan neljä yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Nämä olivat: Krasnodar (744 995 as.), Sotši (343 334 as.), Novorossijsk (241 952 as.) ja Armavir (188 832 as.).[2]

Suuruudeltaan 50 000–100 000 asukkaan kaupunkeja oli 11 kappaletta: Jeisk (87 769 as.), Kropotkin (80 765 as.), Slavjansk-na-Kubani (Славянск-на-Кубани, 63 842 as.), Tuapse (63 292 as.), Labinsk (62 864 as.), Tihoretsk (Тихорецк, 61 823 as.), Anapa (58 990 as.), Krymsk (57 382 as.), Gelendžik (54 980 as.), Timašjovsk (53 924 as.) ja Beloretšensk (Белореченск, 53 892).[2]

Kooltaan 30–50 tuhannen asukkaan kaupunkeja oli kymmenen: Kurganinsk (Курганинск, 47 970), Ust-Labinsk (43 270), Korenovsk (Кореновск, 41 166), Apšeronsk (40 225), Temrjuk (38 046), Gulkevitši (35 244), Abinsk (34 928), Novokubansk (Новокубанск, 34 880), Primorsko-Ahtarsk (Приморско-Ахтарск, 32 257) ja Gorjatši Kljutš (30 126).[2]

Etninen jakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisuusjakauma vuonna 2002:lähde?

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Krasnodarin aluepiirin väestön uskonnollinen jakauma oli:[11][12][13]

  • 52 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
  • 22 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
  • 13 % ateisteja, ei usko jumalaan,
  • 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
  • 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
  • 1 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
  • < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
  • < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
  • < 1 % vanhauskoisia,
  • < 1 % itäisten uskontojen ja hengellisten suuntausten kannattajia ja
  • 1 % uskoo johonkin muuhun.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnodarin aluepiiri on yksi Venäjän federaation subjekti (alue). Aluepiirin hallinnosta vastaavat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.lähde? Aluepiiri on jaettu hallinnollisesti seitsemään kaupunkipiiriin ja 37 kunnallispiiriin.[14]

Kaupunkipiirit
Kunnallispiirit

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnodarin aluepiirissä on elintarvike-, koneenrakennus-, metalli-, sementti- ja puunjalostusteollisuutta. Alueella tuotetaan myös öljyä ja maakaasua. Maataloudessa on keskitytty maanviljelyyn, joka tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, tupakkaa, eteerisiä öljykasveja, hamppua, viiniä ja teetä. Lisäksi harjoitetaan karjataloutta.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Krasnodar Territory Kommersant, kommersant.com. Viitattu 2013-02-14. (englanniksi)
  2. a b c d e f Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 7.8.2012. (venäjäksi)
  3. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-02-13. (venäjäksi)
  4. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-02-13. (englanniksi)
  5. Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.10.2014.
  6. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  7. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  8. OOPT Južnogo okruga (- Eteläisen ja Pohjois-Kaukasian federaatiopiirien luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  9. Sotšinski natsionalnyi park, oopt.info, (venäjäksi)
  10. Kavkazski biosfernyi rezervat (Kaukasian luonnonpuistosta), oopt.info, (venäjäksi)
  11. Geografija Vybor Duha 2012-08-27. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2013-02-14. (venäjäksi)
  12. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Krasnodarskin aluepiiein yhteenveto s. 184. Tämä 240-sivuinen raportti on ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 2012-12-21. sreda.org. Viitattu 2013-02-14. (venäjäksi)
  13. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 2012-12-18. sreda.org. Viitattu 2013-02-14. (venäjäksi)
  14. Города и районы края Krasnodarin aluepiiri. Viitattu 28.1.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]