Saratov

Saratov; (Саратов)
; Lippu	; Vaakuna
	Koordinaatit: 51°32′00″N, 46°00′00″E
Valtio	Venäjän federaatio
Perustettu	1590
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Vjatšeslav Somov
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	393 km²
Korkeus	50 m
Väkiluku (2009)	830 953
Aikavyöhyke	UTC+3
– Kesäaika	UTC+4
Postinumero	410xxx
Suuntanumero(t)	+7 8452
	www.saratovmer.ru

Saratov (ven. Сара́тов) on yli 800 000 asukkaan suurkaupunki Volgan varrella Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoisosassa. Se on Saratovin alueen hallinnollinen keskus.

Talous [muokkaa]

Saratov on merkittävä teollisuuskeskus. Siellä on kone-, metalli-, öljynjalostus-, puu-, nahka-, elintarvike-, kemian- ja tupakkateollisuutta.

Liikenne [muokkaa]

Moskovskaja ulitsa -katu Saratovissa

Saratovista on rautatieyhteydet Moskovaan, Volgogradiin, Astrahaniin, Kazakstaniin ja Samaraan. Kaupungissa on suuri jokisatama ja lentokenttä.

Nähtävyyksiä [muokkaa]

Saratovissa on yli 50 kirkkoa, joista huomattavin on Troitskin tuomiokirkko eli Pyhän Kolminaisuuden tuomiokirkko. Kaupungin lähellä on höyryveturipuisto.

Oppilaitokset [muokkaa]

Saratovin konservatorio

Saratov on merkittävä koulu- ja tiedekaupunki. Kaupungissa toimiva Tšernyševskin yliopisto on perustettu 1909. Lisäksi kaupungissa on useita muita korkeakouluja. Kaupungissa on myös 6 Venäjän tiedeakatemian osastoa ja 21 tutkimusinstituuttia.

Historia [muokkaa]

Iivana Julma perusti Saratovin 1590 linnoitukseksi Kubanin kasakoita vastaan. Nimi Saratov tulee tataarin kielen sanasta "Sary Tau", mikä on suomeksi "keltainen vuori". Kaupunki sijaitsi aluksi Volgan itärannalla vastapäätä nykyistä Saratovia ja oli nimeltään Pokrovsk. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen 1674.

Saratovista kehittyi 1800-luvulla tärkeä satamakaupunki höyrylaivaliikenteen alettua ja Moskovan-Astrahanin radan valmistuttua. Saratov oli 1900-luvun alussa Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki (asukasluku vuonna 1913 oli 198 000. Saratov oli Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvermentin pääkaupunki.

Saratoviin valmistui rautatie 1870 kun valtion rakentama Tambovin - Saratovin rata avattiin liikenteelle. Yksityinen Rjazanin - Uralskin rautatieyhtiö osti radan valtiolta 1892 ja liikennöi vuoteen 1914, jonka jälkeen rata lunastettiin valtiolle. Ennen kuin rautatiesilta Volgan yli valmistui 1916, hoidettiin liikenne Volgan yli höyrylautalla.

Ennen toista maailmansotaa kaupungissa asui noin 10 000 volgansaksalaista, mutta sodan aikana heidät karkotettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Kaupunki oli ennen ensimmäistä maailmansotaa volgansaksalaisten suurin kaupunki. Saksalaisia kyliä alueella oli noin sata. Kaupungissa asui myös paljon mordvalaisia, tataareja ja jopa kalmukkeja.

Kiovan yliopisto oli ensimmäisen maailmansodan aikana evakuoituna Saratoviin 1915-1916.