Saratov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saratov
(Саратов)
Саратов с Волги (2012).jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Koordinaatit: 51°32′00″N, 46°00′00″EKoordinaatit: 51°32′00″N, 46°00′00″E

Valtio Venäjän federaatio
Perustettu 1590
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Vjatšeslav Somov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 393 km²
Korkeus 50 m
Väkiluku (2010)  ([1]) 837 900
Aikavyöhyke UTC+3
 – Kesäaika UTC+4
Postinumero 410xxx
Suuntanumero(t) +7 8452
Ajoneuvojen rekisterikoodi: 64, 164

Saratov (ven. Сара́тов) on 837 900 asukkaan (2010)[1] suurkaupunki Volgan varrella Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoisosassa. Se on Saratovin alueen hallinnollinen keskus.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saratov on merkittävä teollisuuskeskus. Siellä on kone-, metalli-, öljynjalostus-, puu-, nahka-, elintarvike-, kemian- ja tupakkateollisuutta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovskaja ulitsa -katu Saratovissa

Saratovista on rautatieyhteydet Moskovaan, Volgogradiin, Astrahaniin, Kazakstaniin ja Samaraan. Kaupungissa on suuri jokisatama ja lentokenttä.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saratovissa on yli 50 kirkkoa, joista huomattavin on Troitskin tuomiokirkko eli Pyhän Kolminaisuuden tuomiokirkko. Kaupungin lähellä on höyryveturipuisto.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saratov on merkittävä koulu- ja tiedekaupunki. Kaupungissa toimiva Tšernyševskin yliopisto on perustettu 1909. Lisäksi kaupungissa on useita muita korkeakouluja. Kaupungissa on myös 6 Venäjän tiedeakatemian osastoa ja 21 tutkimusinstituuttia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iivana Julma perusti Saratovin 1590 linnoitukseksi Kubanin kasakoita vastaan. Nimi Saratov tulee tataarin kielen sanasta "Sary Tau", mikä on suomeksi "keltainen vuori". Kaupunki sijaitsi aluksi Volgan itärannalla vastapäätä nykyistä Saratovia ja oli nimeltään Pokrovsk. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen 1674.

Saratovista kehittyi 1800-luvulla tärkeä satamakaupunki höyrylaivaliikenteen alettua ja Moskovan-Astrahanin radan valmistuttua. Saratov oli 1900-luvun alussa Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki (asukasluku vuonna 1913 oli 198 000. Saratov oli Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvermentin pääkaupunki.

Saratoviin valmistui rautatie 1870 kun valtion rakentama Tambovin - Saratovin rata avattiin liikenteelle. Yksityinen Rjazanin - Uralskin rautatieyhtiö osti radan valtiolta 1892 ja liikennöi vuoteen 1914, jonka jälkeen rata lunastettiin valtiolle. Ennen kuin rautatiesilta Volgan yli valmistui 1916, hoidettiin liikenne Volgan yli höyrylautalla.

Ennen toista maailmansotaa kaupungissa asui noin 10 000 volgansaksalaista, mutta sodan aikana heidät karkotettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Kaupunki oli ennen ensimmäistä maailmansotaa volgansaksalaisten suurin kaupunki. Saksalaisia kyliä alueella oli noin sata. Kaupungissa asui myös paljon mordvalaisia, tataareja ja jopa kalmukkeja.

Kiovan yliopisto oli ensimmäisen maailmansodan aikana evakuoituna Saratoviin 1915-1916.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 7.7.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.